 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
lauantai 16. marraskuuta 2013
tiistai 27. elokuuta 2013
Ebick-kaupoissa ei epäselvyyttä kaupungin mielestä
KS 27.8.2013
KS 18.4.2013 verkkolehti
KS 18.4.2013
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
KS 18.4.2013 verkkolehti
KS 18.4.2013
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
tiistai 18. kesäkuuta 2013
torstai 30. toukokuuta 2013
Vanhemmat mukaan koulun arkeen
Aloite 27.5.2013
Vanhemmat
mukaan koulun arkeen
"Korhos-gate"
on tuonut esille koulun arjen ja ongelmat. Vanhemmat tulisi saada entistä
enemmän kiinni koulun arkeen. Esimerkiksi Amerikassa erilainen
vapaaehtoistoiminta koulussa on yleistä. Täällä koulu koetaan suljetuksi
yksiköksi.
Vanhemmat tulisi kutsua
seuraamaan luokan opetusta päiväksi. Koulun opetus on julkista toimintaa ja
vanhemmilla on täysi oikeus mennä luokkaan. Tällainen toiminta ei kuitenkaan
ole tapana tällä hetkellä. Kynnys siihen on vanhemmilla suuri. Opettajatkin
vielä vieroksuvat ajatusta, että vanhempia olisi luokassa opetusaikana. Tämä
vaikka suomalainen opetus on laadukasta ja korkeatasoista.
Jos vanhemmat
osallistuisivat koko päivän ajaksi luokan toimintaan, niin luokka tottuisi
vieraisiin. Kerrallaan vanhempia tulisi olla luokassa vain yksi tai kaksi.
Luokka voisi olla joko sama jossa oma lapsi on, tai sitten rinnakkaisluokka.
Tällainen toiminta tarvitsisi myös selkeät ja yhteiset koko Kouvolan tasolla
tehdyt säännöt, joita koulut voisivat koulukohtaisesti soveltaa.
Me allekirjoittaneet
esitämme, että koulutoimen tulisi ryhtyä toimeen edistääkseen esitettyä
vanhempien osallistumista koulun arkeen.
Jouni Suninen ja Pekka
Korpivaara
tiistai 28. toukokuuta 2013
lauantai 25. toukokuuta 2013
perjantai 24. toukokuuta 2013
torstai 23. toukokuuta 2013
Ratamon paikka kriisille altis
KS 23.5.2013 Lukijat-palsta Taisto Kinnunen
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
tiistai 21. toukokuuta 2013
Kouvola tukee muslimien rukoushuonetta
Kouvola lainaa rahaa ja tukee siten muslimien rukoushuonetta! SAAGA-monikulttuurikeskuksessa on rukoushuone vain muslimeille. Se ei ole aito monikulttuurikeskus vaan islamilaisen seurakunnan uskonnollinen toimintakeskus, kuten siellä myytävistä uskonnollisista tuotteistakin voi päätellä.
Suomessa ei tueta kulttuurimäärärahoilla uskonnollista toimintaa. Sellaisen toiminnan tulee perustua uskonnonharrastajien omaan rahoitukseen. Islamin rahallinen tukeminen ei edistä ko. uskonnon harjoittajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Islam uskontona ei hyväksy muita kulttuureita eikä uskontoja, eikä hyväksy naisten tasa-arvoa. Nämä asiat on otettava huomioon rahoituksesta päätettäessä.
Kouvolan ei tulisi tukea uskonnollista toimintaa. Sellaisen toiminnan tulisi perustua uskonnonharjoittajien omaan rahoitukseen. Islamin uskonharjoittamisen rahallinen tukeminen ei kuulu kaupungin tehtäviin. Kysymys on yhdenvertaisuudesta. Kaupunki ei tue eikä anna luottoa muidenkaan uskontojen rukoushuoneiden, temppelien yms. toimintaan tai ylläpitoon.
Saaga monikulttuurikeskuksessa on rukoushuone vain muslimeille, eikä se siten ole todellinen monikulttuurikeskus. Jos kyseessä olisi monikulttuurikeskus, olisi sieltä suljettava kaikki uskollinen toiminta pois. Nykytilanteessa keskus toimii käytännössä Islamilaisen seurakunnan uskonnollisena toimintakeskuksena, koska sen rukoushuoneeseen ei muilla ole pääsyä. Islam uskontona ei hyväksy muita kulttuureita eikä uskontoja.
Lisäksi kulttuurikeskus Saaga harjoittaa ravintolatoimintaa sekä tilavuokrausta ja pitopalvelutoimintaa eli kilpailee yritysten kanssa suoraan. Tuki Saagalle vääristää kilpailua ja heikentää Kouvolan yrittäjäimagoa, jos toista liiketoimintaa harjoittavaa toimijaa tuetaan taloudellisesti, mutta toisia yrityksiä ei tueta samalla tavalla.
Koska kyseessä ei ole kaikkiin kulttuureihin yhdenvertaisesti suhtautuva kohtauspaikka ja tukeminen ei kohtele uskonnollisia yhteisöjä ja yrityksiä tasavertaisesti, tein muutosesityksen, että haettua luottoa ei myönnetä. Luotto myönnettiin, sillä vain Minna Hietanen tuki vastaesitystäni!
Suomessa ei tueta kulttuurimäärärahoilla uskonnollista toimintaa. Sellaisen toiminnan tulee perustua uskonnonharrastajien omaan rahoitukseen. Islamin rahallinen tukeminen ei edistä ko. uskonnon harjoittajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Islam uskontona ei hyväksy muita kulttuureita eikä uskontoja, eikä hyväksy naisten tasa-arvoa. Nämä asiat on otettava huomioon rahoituksesta päätettäessä.
Kouvolan ei tulisi tukea uskonnollista toimintaa. Sellaisen toiminnan tulisi perustua uskonnonharjoittajien omaan rahoitukseen. Islamin uskonharjoittamisen rahallinen tukeminen ei kuulu kaupungin tehtäviin. Kysymys on yhdenvertaisuudesta. Kaupunki ei tue eikä anna luottoa muidenkaan uskontojen rukoushuoneiden, temppelien yms. toimintaan tai ylläpitoon.
Saaga monikulttuurikeskuksessa on rukoushuone vain muslimeille, eikä se siten ole todellinen monikulttuurikeskus. Jos kyseessä olisi monikulttuurikeskus, olisi sieltä suljettava kaikki uskollinen toiminta pois. Nykytilanteessa keskus toimii käytännössä Islamilaisen seurakunnan uskonnollisena toimintakeskuksena, koska sen rukoushuoneeseen ei muilla ole pääsyä. Islam uskontona ei hyväksy muita kulttuureita eikä uskontoja.
Lisäksi kulttuurikeskus Saaga harjoittaa ravintolatoimintaa sekä tilavuokrausta ja pitopalvelutoimintaa eli kilpailee yritysten kanssa suoraan. Tuki Saagalle vääristää kilpailua ja heikentää Kouvolan yrittäjäimagoa, jos toista liiketoimintaa harjoittavaa toimijaa tuetaan taloudellisesti, mutta toisia yrityksiä ei tueta samalla tavalla.
 |
| http://saaga.org/ravintola-savanni-express/ |
 |
| http://saaga.org/tilat-ja-vuokraus/ |
Koska kyseessä ei ole kaikkiin kulttuureihin yhdenvertaisesti suhtautuva kohtauspaikka ja tukeminen ei kohtele uskonnollisia yhteisöjä ja yrityksiä tasavertaisesti, tein muutosesityksen, että haettua luottoa ei myönnetä. Luotto myönnettiin, sillä vain Minna Hietanen tuki vastaesitystäni!
Asiasanat: monikulttuurisuus, monikulttuurikeskus
lauantai 11. toukokuuta 2013
Palkankorotukset euromääräisinä
Kymen Sanomat 11.5.2013 verkkolehti, Palkankorotukset euromääräisinä ->
Presidentti Sauli Niinistön avaus euromääräisistä palkankorotuksista oli hieno. Niin tosiaan muistettaisiin matalapalkka-aloja. Elinkeinoelämän keskusliiton Ilpo Kokkila kuitenkin tyrmäsi heti ajatuksen. Miksi?
Kokkilan mukaan yleissitovat palkankorotukset ovat myrkkyä Suomen kilpailukyvylle. Eniten myrkkyä ovat kuitenkin Amerikasta rantautuneet johtajien palkitsemis- ja palkkakäytännöt. Ne ovat rantautuneet myös kuntapuolelle, jossa johtajien palkat ovat reilusti ylimitoitettuja huomioiden työpaikan pysyvyyden ja tulostavoitteiden saavuttamisen vaatimukset.
Presidentti Sauli Niinistön avaus euromääräisistä palkankorotuksista oli hieno. Niin tosiaan muistettaisiin matalapalkka-aloja. Elinkeinoelämän keskusliiton Ilpo Kokkila kuitenkin tyrmäsi heti ajatuksen. Miksi?
Prosenttikorotuksissa suuripalkkaisten palkat nousevat euromääräisesti huomattavasti suuremmalla kulmakertoimella kuin pienipalkkaisen.
Kokkilan mukaan yleissitovat palkankorotukset ovat myrkkyä Suomen kilpailukyvylle. Eniten myrkkyä ovat kuitenkin Amerikasta rantautuneet johtajien palkitsemis- ja palkkakäytännöt. Ne ovat rantautuneet myös kuntapuolelle, jossa johtajien palkat ovat reilusti ylimitoitettuja huomioiden työpaikan pysyvyyden ja tulostavoitteiden saavuttamisen vaatimukset.
Suomen kilpailukykyä nostettaisiin parhaiten leikkaamalla ylisuuret johtajien palkat ja tekemällä euromääräiset palkankorotukset. Solidaarisella palkkapolitiikalla taattaisiin Suomen kilpailukyky nykyistä eriarvoistavaa palkkapolitiikkaa paremmin.
maanantai 6. toukokuuta 2013
Ebickin arvo romahti kaupungin taseessa
Nyt se sitten selvisi, mikä oli täysin selvää jo Ebickin osakkeita ostettaessa, eli että ne ovat käytännössä täysin arvottomia.
Blogi 27.3.2013 Ebick-osakkeiden osto jakoi kaupunginhallituksen ->
Matti Uurinmäki on argumenteissaan täysin oikeassa.
Blogi 27.3.2013 Ebick-osakkeiden osto jakoi kaupunginhallituksen ->
 |
| KS 6.5.2013 Ebickin arvo laski rajusti |
Matti Uurinmäki on argumenteissaan täysin oikeassa.
 |
| KS 6.5.2013 / Suurenna klikkaamalla kuvaa |
tiistai 30. huhtikuuta 2013
Kaupunginjohtajan palkankorotus väärin
YLE 28.10.2013 Kouvolan Lauri Lamminmäki nousi palkoissa Suomen kunnanjohtajien TOP 10 -listalle ->
KS 30.4.2013 Johtajasopimus säilyy ennallaan, vaikka todellisuudessa se parani: kultanen kädenpuristus parani ja autoetu parani. Johanna Värjän uutisointi on täysin väärin ja valheellinen. Ks. asiakirja: Johtajasopimus ja sen muutokset (kh 29.4.2013) ->
1) Johtajasopimuksen parannus: Yhteistyössä työsuhteen päättymisestä 12 kuukauden palkka entisen 6 kuukauden sijaan
2) Johtajasopimuksen parannus: autoedun korostus 1000 eurosta 1200 euroon ->lisää kaupungin kustannuksia
Näennäisesti johtaja ei saa lisää palkkaa, kun kokonaispalkka pysyy samana. Kuitenkin kaupunginjohtaja voi hankkia hankintahinnaltaan 10.000 euroa kalliimman työsuhdeauton ja se maksaa kaupungille enemmän. Siten kaupunginjohtaja saa lisäedun.
Miksi johtajille tehdään korvauksia, jos heidän työhönsä ei olla tyytyväisiä ja heidät siksi irtisanotaan? Miksei sellaisia tehdä muille? Onko joku syy, miksi esimerkiksi Kouvolan kaupunginjohtaja olisi niin korvaamaton? Samassa kokouksessa päätettiin 600 kaupungin työntekijän vähennyksistä.
KS 30.4.2013 verkkolehti, Kaupunginjohtajan palkanorotus väärin ->
 |
| YLE 28.10.2013 Lamminmäki palkoissa Suomen TOP 10 -listalla |
KS 30.4.2013 Johtajasopimus säilyy ennallaan, vaikka todellisuudessa se parani: kultanen kädenpuristus parani ja autoetu parani. Johanna Värjän uutisointi on täysin väärin ja valheellinen. Ks. asiakirja: Johtajasopimus ja sen muutokset (kh 29.4.2013) ->
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa / Värjän uutisointi ei vastaa totuutta |
1) Johtajasopimuksen parannus: Yhteistyössä työsuhteen päättymisestä 12 kuukauden palkka entisen 6 kuukauden sijaan
2) Johtajasopimuksen parannus: autoedun korostus 1000 eurosta 1200 euroon ->lisää kaupungin kustannuksia
Näennäisesti johtaja ei saa lisää palkkaa, kun kokonaispalkka pysyy samana. Kuitenkin kaupunginjohtaja voi hankkia hankintahinnaltaan 10.000 euroa kalliimman työsuhdeauton ja se maksaa kaupungille enemmän. Siten kaupunginjohtaja saa lisäedun.
 |
| Johtajasopimuksen autoedun korotuksella hankkii 10.000 euroa kalliimman auton ja siitä tulee enemmän kustannuksia kaupungille kuin ennen. Kaupungin kokonaispalkkakustannukset kaupunginjohtajan osalta kasvavat. |
Miksi johtajille tehdään korvauksia, jos heidän työhönsä ei olla tyytyväisiä ja heidät siksi irtisanotaan? Miksei sellaisia tehdä muille? Onko joku syy, miksi esimerkiksi Kouvolan kaupunginjohtaja olisi niin korvaamaton? Samassa kokouksessa päätettiin 600 kaupungin työntekijän vähennyksistä.
KS 30.4.2013 verkkolehti, Kaupunginjohtajan palkanorotus väärin ->
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 30.4.2013 Kaupunginjohtajan palkankorotus väärin |
lauantai 27. huhtikuuta 2013
lauantai 20. huhtikuuta 2013
Vanhat väärät päätökset korjattava
KS 20.4.2013
KS11.4.2013 Lukijat-palstalla Antti Koivisto
KS11.4.2013 Lukijat-palstalla Antti Koivisto
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Väärä Ratamo-päätös ei kaipaa lisävauhtia
KS 9.4.2013 verkkolehti
KS 9.4.2013
KS 10.4.2013 Napakat
KS 11.4.2013 Napakat
KS Raimo Kinnusen mielipidekirjoitus
KS 9.4.2013
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
KS 11.4.2013 Napakat
KS Raimo Kinnusen mielipidekirjoitus
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
Kouvola ei hyödy kalliista professuureista
Kouvola sijoittaa professuuriin 180 000 euroa viiden vuoden ajan, eli yhteensä 900 000 euroa. Aalto-yliopiston puurakennetekniikan professuuri varmistui 14.3.2013.
KS 5.4.2013 Vesa Vainion Lukijat-kirjoitus
KS 9.4.2013
KS 5.4.2013 Vesa Vainion Lukijat-kirjoitus
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
maanantai 8. huhtikuuta 2013
Aloite kiintiöpakolaisten vastaanoton keskeyttämiseksi
Aloite 8.4.2013 yhdessä Jouni Sunisen kanssa
KS 9.4.2013
Hallituksen ajama kansakuntaamme kurjistava talouspolitiikka ajaa niin kunnat kuin kuntalaiset entistä tiukemmalle. Vaikean taloudellisen tilanteen takia taloudessa joudutaan pakostakin säästämään jopa koulu- ja terveyssektorilla. Tulevaisuudessa kaupungin talous joutuu vielä ahtaammalle ja kuluja on entisestään vähennettävä. Samaan aikaan kun Kouvola säästää ja lomauttaa työntekijöitänsä ottaa se vastaan kiintiöpakolaisia, joiden valtionavustukset ovat käytännössä jääneet vuosia jälkeen kiintiöpakolaisten todellisista kustannuksista. Kouvolalla ei siis ole toistaiseksi kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen taloudellisia edellytyksiä vaan vastaanottaminen tapahtuu käytännössä velkarahalla.
Koko kiintiöpakolaisten ottamisen mielekkyyttä on laajasti arvosteltu yhteiskunnassamme mm. entisen sisäministeri Kari Rajamäen toimesta.
www.iltalehti.fi/uutiset/2009090410188615_uu.shtml
Valtio korvaa Kouvolalle ensimmäisten vuosien ajalta osan pakolaisten suorista kustannuksista henkilömäärän mukaisesti. Valtion maksamat korvaukset Kouvolalle eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaikkia kustannuksia ja ne päättyvät kiintiöpakolaisten osalta kolmen vuoden päästä Kouvolaan tulosta. Tässä ajassa ei yleensä kotoutuminen ole vielä tapahtunut ja kustannukset siirtyvät kunnan maksettaviksi tämän jälkeen. Kiintiöpakolaisten vastaanoton keskeytyksellä halutamme turvata riittävät kotouttamispalvelut jo täällä asuville pakolaisille. Valtion pienenevät taloudelliset resurssit kiintiöpakolaisille ja kunnan heikentynyt taloudellinen tilanne ei myöskään anna aihetta kiintiöpakolaisten vastaanoton jatkamiselle nykymuodossaan tällä hetkellä.
Kouvolan ei tulisi missään nimessä ottaa lisää kiintiöpakolaisia ennen kuin aikaisemmat tulijat on saatu kotoutumaan, sillä kuntien sosiaali- ja terveyssektori on jo nykyisellään taloudellisesti ahtaalla. Myös jo tänne otettujen kiintiöpakolaisten kustannukset tulee kustantaa myös tulevaisuudessa.
Kiintiöjärjestelmää parempi vaihtoehto niin taloudellisesti kuin kulttuurillisesti olisi auttaa pakolaisia heidän omissa maissaan tai kulttuurillisesti samankaltaisissa maissa, joissa kotoutuminen tapahtuu luonnostaan nopeammin.
Esitämmekin, että Kouvolan kaupunginhallitus ryhtyy yllämainittuihin perusteluihin viitaten toimenpiteisiin pakolaisten vastaanottamisen keskeyttämiseksi.
KS 23.4.2013 Napakat
KS 9.4.2013
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa |
Hallituksen ajama kansakuntaamme kurjistava talouspolitiikka ajaa niin kunnat kuin kuntalaiset entistä tiukemmalle. Vaikean taloudellisen tilanteen takia taloudessa joudutaan pakostakin säästämään jopa koulu- ja terveyssektorilla. Tulevaisuudessa kaupungin talous joutuu vielä ahtaammalle ja kuluja on entisestään vähennettävä. Samaan aikaan kun Kouvola säästää ja lomauttaa työntekijöitänsä ottaa se vastaan kiintiöpakolaisia, joiden valtionavustukset ovat käytännössä jääneet vuosia jälkeen kiintiöpakolaisten todellisista kustannuksista. Kouvolalla ei siis ole toistaiseksi kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen taloudellisia edellytyksiä vaan vastaanottaminen tapahtuu käytännössä velkarahalla.
Koko kiintiöpakolaisten ottamisen mielekkyyttä on laajasti arvosteltu yhteiskunnassamme mm. entisen sisäministeri Kari Rajamäen toimesta.
www.iltalehti.fi/uutiset/2009090410188615_uu.shtml
Valtio korvaa Kouvolalle ensimmäisten vuosien ajalta osan pakolaisten suorista kustannuksista henkilömäärän mukaisesti. Valtion maksamat korvaukset Kouvolalle eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaikkia kustannuksia ja ne päättyvät kiintiöpakolaisten osalta kolmen vuoden päästä Kouvolaan tulosta. Tässä ajassa ei yleensä kotoutuminen ole vielä tapahtunut ja kustannukset siirtyvät kunnan maksettaviksi tämän jälkeen. Kiintiöpakolaisten vastaanoton keskeytyksellä halutamme turvata riittävät kotouttamispalvelut jo täällä asuville pakolaisille. Valtion pienenevät taloudelliset resurssit kiintiöpakolaisille ja kunnan heikentynyt taloudellinen tilanne ei myöskään anna aihetta kiintiöpakolaisten vastaanoton jatkamiselle nykymuodossaan tällä hetkellä.
Kouvolan ei tulisi missään nimessä ottaa lisää kiintiöpakolaisia ennen kuin aikaisemmat tulijat on saatu kotoutumaan, sillä kuntien sosiaali- ja terveyssektori on jo nykyisellään taloudellisesti ahtaalla. Myös jo tänne otettujen kiintiöpakolaisten kustannukset tulee kustantaa myös tulevaisuudessa.
Kiintiöjärjestelmää parempi vaihtoehto niin taloudellisesti kuin kulttuurillisesti olisi auttaa pakolaisia heidän omissa maissaan tai kulttuurillisesti samankaltaisissa maissa, joissa kotoutuminen tapahtuu luonnostaan nopeammin.
Esitämmekin, että Kouvolan kaupunginhallitus ryhtyy yllämainittuihin perusteluihin viitaten toimenpiteisiin pakolaisten vastaanottamisen keskeyttämiseksi.
KS 23.4.2013 Napakat
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Ebick-osakkeiden osto jakoi kaupunginhallituksen
Kouvolan kaupunginhallitus 25.3.2013 ->
KS 27.3.2013
Ebick-osakkeiden ostamisen puolesta äänestivät: Sari Palm (krist), Sakari Viinikka (sit.), Maija Lehtomäki (kesk), Kimmo Jokiranta (kesk), Kirke Sipilänen (kok.), Ville Salonen (SDP), Marjo Lakka (SDP), Marjatta Nykänen (kok), Jukka Nyberg (SDP) ja Jari Larikka (kok)
Anssi Tähtinen ei ollut kokouksessa, vaikka olikin kauppaa järjestämässä. Hänen varamiehenään oli Jouni Suninen, joka tuki esitystä, ettei kaupunki ostaisi Ebickin osakkeita.
Kaupunginhallituksen 25.3.2013 pöytäkirja Ebickin osakkeiden ostamisesta ->
Ebick = European Business Innovation Center Kymi Oy
Esitykseni perusteluineen, ettei Ebickin osakkeita osteta Eskeliseltä ->
KS 27.3.2013
Ebick-osakkeiden ostamisen puolesta äänestivät: Sari Palm (krist), Sakari Viinikka (sit.), Maija Lehtomäki (kesk), Kimmo Jokiranta (kesk), Kirke Sipilänen (kok.), Ville Salonen (SDP), Marjo Lakka (SDP), Marjatta Nykänen (kok), Jukka Nyberg (SDP) ja Jari Larikka (kok)
Anssi Tähtinen ei ollut kokouksessa, vaikka olikin kauppaa järjestämässä. Hänen varamiehenään oli Jouni Suninen, joka tuki esitystä, ettei kaupunki ostaisi Ebickin osakkeita.
Kaupunginhallituksen 25.3.2013 pöytäkirja Ebickin osakkeiden ostamisesta ->
Ebick = European Business Innovation Center Kymi Oy
Esitykseni perusteluineen, ettei Ebickin osakkeita osteta Eskeliseltä ->
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Työmatkakysely KS:ssa
KS 25.3.2013
Työpaikkani rakennuttajakonsulttina ja työmaavalvojana:
Tikkurilan asematyömaa 30.4.2013 Youtubessa
Työpaikkani rakennuttajakonsulttina ja työmaavalvojana:
Tikkurilan asematyömaa 30.4.2013 Youtubessa
torstai 21. maaliskuuta 2013
Totta vai Tarua Ratamosta
KS 21.3.2013 toimittaja Johanna Värjä
Kommentti: Jääkö seinien jälkeen rahaa palveluun eli palkkoihin? Havainnekuvia tai hankesuunnitelmia palvelujen ja toiminnan kehittämisestä ei ole juurikaan tullut esille. Ratamo keskittyy ensisijaisesti seiniin.
KS 26.3.2013 Jouni Sunisen vastine Johanna Värjälle
Kommentti: Jääkö seinien jälkeen rahaa palveluun eli palkkoihin? Havainnekuvia tai hankesuunnitelmia palvelujen ja toiminnan kehittämisestä ei ole juurikaan tullut esille. Ratamo keskittyy ensisijaisesti seiniin.
KS 26.3.2013 Jouni Sunisen vastine Johanna Värjälle
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa KS 26.3.2013 Napakat  |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)