Vuoden poliittiset päätökset Kouvolassa

KoSa 28.12.2014 kysyi vuoden poliittisista päätöksistä -> Alla vastaukseni.

1. Vuoden 2014 paras poliittinen päätös
Koko kaupunginhallitus oli alkuvuodesta Carean yli 160 miljoonan investoinnin kannalla minua lukuun ottamatta. Paras päätös oli se, että sain kaupunginhallituksen käsittämään investoinnin riskit ja toimimaan sen mukaisesti. Kouvola käyttää noin 35—37% palveluista ja maksaa yli 50 % rakentamisesta. Tulevaisuudessa Careasta tulee kiinteistökuntayhtymä, jonka veloita maksamme myös yli 50% käytämme palveluita tai ei.

2. Vuoden 2014 huonoin poliittinen päätös
Huonoin päätös tehtiin 28.4.2014 kaupunginhallituksessa, kun se yhden äänen enemmistöllä päätti luopua yt-neuvotteluiden jatkamisesta. Vuotta aiemmin oli tehty valtuustoryhmien yhteinen päätös, että kaupungin henkilöstömäärää tarkastellaan ennen palveluiden tarkastelua. Tästä lähti kierre, jolla lähipalvelut (lähikoulut, neuvolat, terveysasemat, lähikirjastot) karsitaan ja lakkautetaan.

Miljoonan euron laittaminen jäähallin VIP-aitioon ilman sopimuksia tms. tarkempaa tietoa asiasta on huonoa valmistelua ja huonoa päätöksen tekoa. Arvovalintana rahan käyttö VIP-aitioihin on huono päätös.

Yksilötasolla huonoin päätös oli evätä pieneltä lapsilta lakisääteisesti kuuluva oikeus koulukyytiin. Osoitti kaupunginhallituksen asenteen ja kylmyyden lapsiperheitä kohtaan. Asiassa tuli hyvin ilmi se, miten yksilön oikeuksia poljetaan viranomaisten taholta ja miten vähän yksittäisen kuntalaisen asiat päättäjiä kiinnostaa.

3. Millä tasapainottaa nopeasti kaupungin talous?
Kaksi kolmasosaa kuntien taloudesta vie sote-puoli eli katse siihen. Sen osalta tarvittaisiin konkreettisia toiminnan kehittämistoimia eikä vain konsulttiselvityksiä ja suunnitelmia seinien rakentamisesta. Mallia voisi hakea niinkin läheltä kuin Etelä-Karjalan sotepiiristä (Eksote). Samaan aikaan kun vuodesta 2009 on Kouvolassa vain selvitetty ja suunniteltu, niin Eksotessa on tehty merkittäviä kehittämistoimia koko ajan. Esimerkiksi mielenterveys-päihdetyö-aikuissosiaalityössä jonot ja henkilöstöpula hävisi ja kustannukset ovat 15% jopa Eksoten keskimääräistä alhaisemmat ja asiakastyytyväisyys korkea. Ei siis ole mitään kikkakolmosia, vaan monia toiminnan kehittämistoimia, joita tekemällä talous tasapainotetaan. Toinen esimerkki on, että jos reseptihoitajakoulutus olisi käynnistetty syksyllä 2013 ja tänä syksynä Nopsa-lääkärivastaanotot, niin POKSin päivystys olisi voitu hoitaa kaupungin omana työnä eikä veroparatiisiyhtiön kalliita ostolääkäreitä olisi tarvinnut käyttää.

Toinen asia on investoinnit. Investoinnit tulisi sovittaa kaupungin maksukykyyn.

Stubb ja joulu

Karjalainen 22.12.2014

Karjalainen 22.12.2014

Piirtäjänä Jari Elsilä ->

Rauhallista joulua

Joulun rauhaa

tuo mieliimme kiireisiin

t. Pekka

Tiernapoikaesitys (91MB)

Jouluaaton kynttilämeri muualle haudattujen muistomerkillä

23.12 - vuoden stressaavin päivä

Joulun aatonaatto on sykemittaustutkimusten mukaan vuoden stressaavin päivä. Jouluun ladataan paljon odotuksia ja toiveita. Niiden toteutuminen pyritään varmistamaan erityisesti joulun aatonaattona. Keitetään ja paistetaan, haetaan kuusi ja koristellaan, lahjoja unohtamatta.

Eniten stressaavat yli 30-vuotiaat naiset. Jouluna halutaan panostaa jouluperinteisiin ja yhteisiin jouluaterioihin. Ne ovat vielä perinteisesti enemmän naisten vastuulla. Mies taas hakee useammin kuusen.

Stressi-indeksi ei pitäisi olla koko ajan punaisella, ei varsinkaan nyt joulunaikaan. Eli koitetaan saada stressi-indeksiin vähemmän sitä joulun punaista ja tilalle vaikka kimaltavan keltaista. Tavoitteena on vihreä, kuusenvihreäkin on hyvä.

Lahjojenkaan osalta ei ole kiire, sillä jouluaattona on hyvin aikaa. Samaan aikaan kun elintarvikeosastolla on tungosta, muut osastot ovat usein lähes tyhjiä.

Lahjalla ei tarvitse myöskään yllättää. Tutkijoiden mukaan yllätyslahjat ovat yliarvostettuja. Lahjan saajan roolissa olevat ilahtui kovasti juuri sellaisesta lahjasta, jota hän oli toivonut. Saadessaan itse toivomansa lahjan lahjan saaja oli sitä mieltä, että lahjan antaja oli todella ajatellut häntä ja ottanut hänet huomioon oikealla tavalla. Ei siis kannata nähdä valtavasti vaivaa keksiäkseen jotain todella erikoista ja jännittävää. Yksinkertaisinta on kysyä lahjatoive, niin ei tarvitse arvailla.

Mistä Larikan riitakohussa on kyse?

Jos lukee alkuperäisen verkkokirjoituksen ->, niin ei välttämättä ymmärrä, mistä moinen kohu ja kaikki ne uutisoinnit. Onhan siinä aika kärpäsestä tehty härkänen.
Aiemmin blogissa:
Kouvolan Sanomilla uutiset vähissä -> (KoSa 18.12.2014 paperilehti)
Kouvolassa muisti kolme kuukautta ->
Kouvolan Sanomat lisännyt suoriin lainauksiin omiaan -> (KoSa 18.12 ja 19.12.2014 paperilehti)

Politiikassa on omat kirjoittamattomat sääntönsä, läpinäkyvyys ja avoimuus ei ole niissä mikään hyve. Kirjoituksessani paljastetaan se suuri "salaisuus", että ryhmät (kokoomus, keskusta, sdp ja sitoutumattomat) olivat sopineet jo aiemmin huomattavasti korkeammista palkankorotuksista keskenään. Virallisesti siis ei ollut esitystä, mutta asia oli ryhmien kesken sovittu.

Toinen oli, että sanoin "Palkkataso jäi maltilliseksi siitä syystä, että kaikki korkeammat palkankorotukset olisi mennyt äänestykseen.". Larikka kirjoittaa verkkokeskustelussa: "Neuvottelutulos oli yksimielinen, eikä tulokseen Korpivaaralla ollut sen merkittävämpää vaikutusta kuin kenelläkään muulla - neuvottelutulos." Uskoo ken tahtoo.

Kolmanneksi rikoin sääntöä, että vastuussa olevien poliittisten päättäjien nimiä ei kerrota. Vaikka sinänsä ne ovat aina löydettävissä ja julkisia, mutta harvoin äänestäjät niitä etsivät käsiinsä. Toimittaja Värjäkin noteerasi tämän ja kirjoitti 18.12.2014 uutisoinnissa: "... Korpivaara kirjoitti ja jatkoi luettelemalla nimeltä henkilöstöjaoston jäsenet, joihin ei itse kuulu."

Tietysti kyse on myös toimittaja Johanna Värjästä ja hänen uutisestaan. Oliko tuosta ao. kirjoituksesta siihen uutismäärään, mitä siitä revittiin: 2 isoa uutista paperilehdessä ja 4 uutista verkkolehdessä? Olisiko voinut käsitellä samalla tavalla huonoa hallintoa ja yhteisesti päätettyjen toimintamallien unohtamista reilun kolmen kuukauden päästä päätöksestä? Vai olisiko voinut kirjoittaa yleisesti Kouvolan kaupungin palkkatasosta ja tehdä vaikka vertailevaa tutkimusta? Verkkokeskustelussa joku kirjoittikin ministerin palkasta, joka on 9261,55€/kk->. Tai miten olisi ollut KSS Energian myyminen, 10 milj. euron varainsiirtovero ja uuden yhtiön talousluvut velkojen kanssa? Sanomalehti tekee omat valintansa aiheista, joista kirjoittaa. Tässä tapauksessa edes yhden kerran soitto toimittajalta myös "riidan" vastapuolelle eli minulle ennen uutisen tekoa olisi ollut kuitenkin tasapuolisuuden nimissä suotavaa.

Alla verkkolehden keskustelupalstan kirjoitus, josta nuo kaikki uutiset tehtiin.
Alkupeäinen verkkokirjoitus KoSan sivuilla->

Suurenna klikkaamalla kuvaa / Kouvolan Sanomien verkkolehden keskustelupalsta 16.12.2014

Alkuperäinen asia KoSa 16.12.2014 Kouvolan toimialajohtajille palkankorotus ->

KoSa 19.12.2014 Korpivaaran tilanne käymässä tukalaksi ->

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 19.12.2014 

Kouvolan Sanomien verkkolehden uutiset:
KoSa 17.12.2014 Larikka: Perussuomalaiset ulos kaupunginhallituksen neuvotteluista ->

KoSa 18.12.2014 Larikka ilmiriidassa Pekka Korpivaaran kanssa ->

KoSa 18.12.2014 Perussuomalaisilla epäselvyyttä neuvottelijasta — Korpivaara saattaa vielä jatkaa->

Kosa 19.12.2014 Korpivaaran luottamus vähissä - varapuheenjohtajat paheksuvat toimintaa ->

Tuosta luottamuksesta voisi sanoa, että jos muiden puolueiden varapuheenjohtajat olisivat saaneet päättää Perussuomalaisten Timo Soinin jatkosta, niin kuinkakohan monta kertaa Timo olisi potkittu pois ja mistä kaikesta? Luottamus tulee äänestäjiltä ja omasta puolueesta. Eduskuntavaalikamppailu on alkanut ja eri puolueet taistelevat kannatuksistaan, joten kilpailijoita ollaan.

Kaikkein perimmäisin syy on se, että minut koetaan eduskuntavaaliehdokkaana todelliseksi haastajaksi, joka vie ääniä. Blogikirjoitus Kymen Sanomien 3.11.2014 ehdokasarvioinnista ->

Henkilöt: eduskuntavaaliehdokas Jari Larikka (kok.), toimittaja Johanna Värjä, toimittaja Aapo Mentula

Kouvolan Sanomat lisännyt suoriin lainauksiin omiaan

Alla on selvitetty, miten Larikka-kohussa toimittaja Johanna Värjä muuttaa kirjoitukseni lauseen merkityksen aivan toiseksi yhdellä sanalla. Sitten hän etsii todisteet, ettei tämä suuhuni laitettu täysin eri sisällön omaava asia ole totta. Lisäksi otetaan vielä hallintojohtaja vakuuttamaan lukijoille, että minun sanomiseni (väärin kirjoitettu lainaus) on hallinnollisesti väärin. Minä puhun kaupungin yleisestä palkkatasosta, jonka kh:n henkilöstöjaos määrittelee. Värjä muuttaa sen siten, että kaupunginhallituksen palkkatasosta päättää kh:n henkilöstöjaos. Täysin eri merkitys yhdellä sanalla.

Kirjoituksestani osoitetaan virhe (jota alkuperäisessä kirjoituksessani ei oikeasti ollut) ja näin saadaan minut näyttämään tietämättömältä ja koko verkkokirjoitus (kirjoitus alkuperäisenä alinna) saa epämääräisen leiman.

Katso alla alkuperäiset ja Kouvolan Sanomien uutisointi:.

Lause alkuperäisenä:

Toimittaja Värjä (Kosa 18.12.2014 sivu 6)

Seuraavana päivänä toimittaja Aapo Mentula (KoSa 19.12.2014 sivu 6) jatkaa "saman totuuden" toistamista. Olisi kannattanut lukea alkuperäinen kirjoitus. Toimittaja soitti läpi kaikkien puolueiden edustajat, niin yksi soitto minulle olisi korjannut ainakin tuon virheen.

KS 19.122014

Alkuperäinen viesti KoSan verkkosivuilla ja alla.

Kouvolan Sanomien verkkokeskustelun viesti, josta kaikki uutisointi

Alkuperäinen asia KoSa 16.12.2014 Kouvolan toimialajohtajille palkankorotus ->

Kouvolassa muisti kolme kuukautta

Valtuustoaloitteeni 9.4.2014 hyvästä hallinnosta  hyväksyttiin 25.8.2014 kaupunginhallituksessa. -> Aloitettani kannatti kaikki kaupunginhallituksen jäsenet yksimielisesti. Myös Jari Larikka ja koko kaupunginhallitus!

Aloitteesta:
”Hyvään hallintoon ja demokratiaan kuuluu, että päätösesitys on esityslistassa ja siitä voidaan keskustella niin julkisuudessa kuin muutenkin. Päätösesityksen tuominen suoraan kokoukseen kaventaa julkista keskustelua ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, mitkä ovat demokratian kulmakiviä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kouvolan hallinnossa tehdään periaatepäätös, että vain erittäin poikkeuksellisissa, kiireellisissä tapauksissa päätösesitys tuodaan suoraan kokoukseen. "

Poliitikkojen ja virkamiesten muisti on lyhyt, tässä tapauksessa kolmisen kuukautta.

Kaupunginhallituksen 15.12.2014 esityslistan §12 ja §13 palkan korotuksista -> ilman pohjaesitystä.

Kouvolan Sanomilla uutiset vähissä

Tänä aamuna 18.12.2014 oli Kouvolan Sanomissa toimittaja Johanna Värjän uutisankka Larikka riidoissa Korpivaaran kanssa. Larikka se vain on aloittanut eduskuntavaali-kampanjansa. Minä kun vien hänen kokoomuslaisia ääniään ja voi Larikan eduskuntaan pääsy tyssätä tälläkin kertaa. Katkera paikka Larikalle. Vielä päivä pari sitten oli Larikalla uudet nettisivut, uusi vaalikuva itsestään ja siellä 14.12.2014 kirjoitettu koko nimelläni otsikoitu haukkumakirjoitus. Nyt ovat sivut kelattu takaisin 9.12.2014 tilanteeseen. Miksi?

Kannattaa myös lukea Kymen Sanomien 3.11.2014 arvio blogistani: Korpivaara haastaja Lindströmille ja Eerolalle ->

Toimittaja Värjän olisi luullut ottavan yhteyttä myös minuun, varsinkin jos kyseessä on riitatapaus. Olisi tullut esille molempien puolten kannat. Olin koko päivän puhelimella tavoitettavissa, joten siitäkään ei voi olla kyse. Perussuomalaisten neuvotteluvastuuta ei ole siirretty, eikä olla siirtämässä Hietaselle. Mutta se on tämä joulun alus vähine uutisineen ja eduskuntavaalikampanjoiden aloittaminen. Ei ole vaikea veikata, että näitä vastaavia uutisia tullaan näkemään.

Minä en ole riidoissa Larikan kanssa. Jos sanomalehden verkkokeskustelun kommenttini "kaikki palkankorotukset ovat väärin tässä poliittisessa tilanteessa" saa hermostumaan, niin vaikea sitä on isoja asioita viedä eteenpäin. Asiat pitäisi pystyä keskustelemaan asioina.
Alkuperäinen kirjoitus-> 

On erittäin huonoa hallintoa, että tuollaiset palkankorotusesitykset eivät ole esityslistalla, vaan tuodaan sen ulkopuolelta suoraan kokoukseen. Kaupunginjohtaja Lamminmäen perustelu asialle on naurettava. Tuli kommentteja tai ei, niin esityksen voi ja pitää laittaa listalle. Tällä tavalla pyritään vain estämään avoin keskustelu asiasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Larikan olisi pitänyt siirtää asia seuraavaan kokoukseen.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 18.12.2014

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Jari Käki oli Jari Lindströmin vaalipäällikkö.

Henkilöt: Jari Larikka, toimittaja Johanna Värjä, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, Jari Käki, Jari Lindström
Muut asiasanat: huono hallinto, Kouvolan kaupunginhallitus

Kehitetäänkö seiniä vai toimintaa?

Tuula Korhonen (17.12) kirjoitti oivallisesti, miten potilas on nykyisin paloiteltu hoito-osiin. Yhdellä käynnillä hoidetaan vain yksi vaiva, ei koko asiakasta.

Jostakin syystä Kouvolassa uskotaan, että tuollaista hoitoa voidaan muuttaa vasta kun saadaan Ratamon seinät. Todellisuudessa ensin pitäisi miettiä hoitoprosessit ja niiden kehittämistä voitaisiin tehdä koko ajan ja säästää rahaa. Korhosenkin esittämässä tapauksessa henkilön hoitaminen kokonaisuutena on halvempaa kuin nuo useat eri käynnit.

Toinen esimerkki on reseptihoitajat. Tein 18.2.2013 aloitteen reseptihoitajien kouluttamisesta. Jos tämä 5000 euroa per henkilö koulutus olisi aloitettu samana syksynä, niin tänä keväänä olisi valmistunut 30 lääkkeenmääräämisoikeuden omaavaa sairaanhoitajaa. Tänä syksynä toimintamalli olisi voitu ottaa käyttöön. Vuoden vaihteessa ei olisi tarvinnut ostaa kalliilla Attendolta POKSin lääkäripäivystystä. Nyt oli pakko, koska on 10-15 lääkärin vaje.

Lääkäripulaa olisi helpottanut myös tekemäni 3.2.2014 tekemäni aloite NOPSA-lääkärinvastaanotosta. En näe mitään syytä, miksi sitä ei olisi voitu pilotoida kahden lääkärin toimesta jo tänä syksynä ja vuoden vaihteessa tehdä tarvittavat parannukset toimintamalliin ja mahdollisesti laajentaa toimintaa. Tämähän on juuri sitä Ratamo-toimintaa, mitä halutaan, mutta se ei todellakaan vaadi niitä Ratamo-seiniä.

Ratamon osalta todellisten hoitoprosessien kehitys on ollut lähinnä idea-asteella eikä kehittämistä ole tehty. Kuitenkaan kehitystoimille ei olisi ollut mitään estettä. Vuodesta 2009 on tilattu erilaisia konsulttiselvityksiä ja haettu malli Hollannista. Mitä jos olisikin otettu suorittavaporras kehitystyöhön ja kehitetty toimintaa koko ajan? Olisi luotettu henkilöstön osaamiseen ja luotu Kouvola-malli?



Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 17.12.2014

Näin paketoit lahjan nopeasti

Me miehet emme useinkaan ole kaikkein näppäräsormisimpia lahjojen paketoijia. Alla vinkki sunnuntain lahjaostosten paketointiin. Aikaa yksi paketti vie vain 15 sekunttia.

 



Paketti kannattaakin paketoida paperiin nähden kulmittain.

Uudelle energiayhtiölle hurjasti lainaa

KSS Energian vuoden 2013 vuosikertomuksen mukaan sillä on 117 miljoonan liikevaihto ja 84,3 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa.

Uudelle yhtiölle tulee 590 miljoonaa euroa lainaa. Sen maksavat käyttäjät eli käytännössä jokainen meistä. Jokaisen on pakko käyttää tämän uuden yhtiön monopolipalveluja, sillä sähkönjakelun hoitaa paikallinen monopoli. Jakeluverkostolla ja kaukolämmöllä energiayhtiöt tekevät voittonsa-> .

Monopolin palvelut, jotka kallistuvat 
- sähkön siirtomaksua ei pysty kilpailuttamaan (sähkön voi), siirtohinta nousee
- kaukolämmön vaihto on käytännössä mahdotonta, 3milj. euroa lisämaksua kouvolalaisille
- maakaasun käyttäjille toimittajan vaihtaminen on mahdotonta, maakaasu kallistuu.


KoSa Napakat 13.12.2014

KoSa 13.12.2014 KSS Energian myynti huonoa politiikkaa ->





Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 13.12.2014

KSS Energia on ollut Kouvolalle erinomainen tulonlähde. Yhtiö on tulouttanut Kouvolan kaupungille kymmenen viime vuoden aikana yli 70 miljoonaa euroa.
Nyt kokonaan omistamamme energiayhtiötä yritetään myydä perustettavalle uudelle, kuntarajat ylittävälle yhtiölle.

Energiayhtiömme myymisestä valmistui ensimmäinen salainen esitys jo viime kesäkuussa, jonka olemassaolo ja sisältö salattiin sekä kaupunginhallituksen jäseniltä että konsernijaostolta. Selvityksen syynä oli selvästi Ratamon rahoittaminen ja Kotkan kaupungin tarve saada talouttaan paikattua säilyttäen silti omistuksensa energiayhtiöissä.

Uudessa selvityksessä kunnat myyvät osakkeensa uudelle yhtiölle 590 miljoonalla eurolla. Uusi yhtiö rahoitetaan pankki- ja osakaslainalla. Kertatuloutuksena Kouvola saisi 97 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tuloutus tulee siitä, että myymme itse itsellemme sähkölaitoksen, samoin vesilaitoksen yhtiöittämisessä tehtiin.

Rahat niin velkojen kuin kaupunkien vaatimien tuloutuksien maksuun saadaan vain ottamalla uudelle yhtiölle velkaa. Uudella yhtiöllä tulee olemaan velkaa yli 590 miljoonaa euroa. Velan lyhennykset, korot ja kuntien vaatimat tuloutukset otetaan asiakkaiden hintoja korottamalla.

Yhteinen yhtiö yhtenäistää kaukolämmön hinnat. Kotkalaiset maksavat korkeampaa hintaa kaukolämmöstä kuin Kouvolassa. Kuntien yhteisesti omistama yhtiö yhtenäistää heti hintansa. Tämä tarkoittaa rahassa yli kolmen miljoonan euron lisähintaa kaukolämpökuluttajille Kouvolassa, ja sähkönkäyttäjille isoa verkkomaksun korotusta.

Ainuttakaan merkittävää synergiahyötyä järjestelyillä ei saavuteta, ainoa hyötyjä turhasta selvityksestä oli jälleen konsulttiyhtiöt.

Energiayhtiön myynnin toteutus

Alla on kuvattu, miten KSS Energian yhtiöittäminen teknisesti tehdään.



Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 11.12.2014

Miksi tuo virkamiehiä houkuttaa on sen tuoma riihikuiva raha. Käteistä rahaa tulee heti 97 miljoonaa euroa. Siitä 77 miljoonaa euroa on varsinainen maksu, kertatuloutus. Liäski Kouvolalta kuittaantuu KSS:n 20 miljoonan euron laina.

Yllä olevaan kysymykseen vastaus löytyy alta. Kunnat antavat uudelle yhtiölle 324 miljoonan euron osakasalainan, josta perivät 5% koron. Täten kunnat saavat pidettyä yhtiön vielä lypsylehmänään. Osakaslainan korkoa muuttamalla saadaan sitten lypsettyä enemmän rahaa.

Osakaslainan lisäksi yhtiö ottaa 265 miljoonan eruon lainan, josta maksaa lyhennykset ja koron. Tästä rahasta maksetaan ne kuntien saamat miljoonat. Näin velka näkyy energiayhtiön taseessa, ei kunnan taseessa. Nerokasta kikkailua.



KS 11.12.2014

Kouvolan kaupunginvaltuutettu Kimmo Jokiranta (kesk.) on keskeinen päättäjä asiassa luottamustoimiensa kautta. Hänen mukaansa (KS 11.12.2014):
- Ratkaisevaa on se, että mahdollisen energiayhtiöiden yhdistämisen jälkeen asiakas maksaa pitkällä aikavälillä vähemmän kuin siinä tapauksessa, että jatkettaisiin ennallaan.
Jokirannan perusteluna on toiminnan tehostuminen. Kuka faktojen perusteella uskoo tätä?

Henkilöt: Kimmo Jokiranta, keskusta
Yritykset: KSS Energia, Kotkan Energia Kymenlaakson Sähkö
Muut asiasanat: Yhtiöittäminen, Liikelaitos, Raha, Talous, Energia, Osakaslaina

Energiayhtiö myydään itselleen

Kouvolan myy energiayhtiön itselleen. Kun Kouvolassa energiayhtiön asiat on hoidettu paremmin, niin nyt kouvolalaiset joutuvat myös muiden kuntien, kuten Kotkan heikon talouden maksumiehiksi. Harri Lehto kirjoituksessaan vaatii aivan oikeutetusti, että ryhmät ja eduskuntavaaliehdokkaat kertovat kantansa. Näin äänestäjät voivat tehdä eduskuntavaalien osalta omat päätelmänsä ja kertoa kantansa sitä kautta. Kantani on täysin selvä ja ehdoton. Vastustan KSS Energian myyntiä.

KS 12.12.2014 Kouvolalaiset maksumiehiksi energiayhtiöiden kaupassa ->

KS 12.12.2014 Harri Lehto KSS:n yhtiöittämisestä

Henkilöt: Harri Lehto
Yritykset: KSS Energia, Kotkan Energia Kymenlaakson Sähkö
Muut asiasanat: Yhtiöittäminen, Liikelaitos, Raha, Talous, Energia

Kouvolan suuri puhallus

Jouni Suninen kirjoittaa selkeästi, mistä KSS Energian myyntiaikeissa on kyse. Kaupunkilaisilla maksatetaan jo kerran maksettu energiayhtiö toistamiseen. Tällä piiloverotuksella  asumiskustannukset nousevat. Kaukolämpöä tai maakaasua käyttävien on käytännössä  mahdoton edes vaihtaa yhtiötä.

Napakoissa tätä on kutsuttu puhallukseksi ja sitä se mitä suuremmassa määrin onkin.

 KS 12.10.2014 Asukkaat maksavat lopulta energiayhtiön kaupan->



Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 10.12.2014 Jouni Sunisen mielipidekirjoitus

Henkilöt: Jouni Suninen, perussuomalaiset, ps
Yritykset: KSS Energia, Kotkan Energia Kymenlaakson Sähkö
Muut asiasanat: Yhtiöittäminen, Liikelaitos, Raha, Talous, Energia

Poliisit kentällä vähenevät

Poliisipäällikkö Lähdemäki kirjoitti KS 5.12.2014 vastineen (alla) kirjoitukseeni Poliisit vähenee - johdon palkat nousee ->

Poliisihallinnon uudistukset Pora 1 ja erityisesti Pora 2 kasvatti keskushallintoa ja kuluja poliisihallituksen omien laskelmien mukaan. Poliisipäällikkö-tittelillä olevien henkilöiden määrä on vähentynyt, muiden päälliköiden määrä on sen sijaan kasvanut. Osin johtoa on ”vähennetty” siirtämälle heitä asiantuntija-titteleiden alle. Hallinnollisia tehtäviä kirjataan osin myös toisiin kohtiin. Siten Lähdesmäen 5.12.2014 lehdessä mainitsemat luvut eivät vakuuta.

Vuoden 2014 alusta astui voimaan kolmas vaihe, Pora 3. Tämän pitäisi tuoda noin 30 miljoonan euron säästöt. Mutta se näyttää tuovan miljoonien eurojen lisäkulut johdon palkkojen nousun vuoksi. Aiheesta on tulossa väitöstutkimus, joten silloin tiedämme totuuden.
Poliisiuudistuksen säästöt on saatu vähentämällä poliisilaitosten työntekijöitä. Siten operatiiviset poliisit vähenevät ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla poliisi alkaa olla harvinaisuus.



Suurenna klikkaamalla kuvaa /  KS 5.12.2014 poliisipäällikkö Lähdesmäki

Linkki Kaleva lehden artikkeliin: Tutkija: poliisipomojen palkankorotukset maksavat 100 kenttävirkaa

Tutkija: Po­lii­si­po­mo­jen pal­kan­ko­ro­tuk­set maksavat 100 kenttävirkaa

KOTIMAA 13.3.2014 6:10 

ARKISTO

SUSANNA KEMPPAINEN

MAINOS

Poliisin säästöohjelma ei tuokaan vielä säästöjä vaan päinvastoin se aiheuttaa lisäkuluja pomojen palkankorotusten vuoksi, sanoo tutkija.

Vuoden vaihteessa voimaan astuneessa Pora3-uudistuksessa vähennettiin poliisilaitosten määrää ja nostettiin laitosten johdon palkkoja.

Pora-uudistuksia tutkineen Heikki Mansikka-ahon alustavien laskelmien mukaan poliisin täytyisi nyt vähentää noin 100 kenttävirkaa, jotta se saisi pomoportaan palkankorotukset maksettua. Vasta tämän jälkeen se pääsee säästämään varsinaista säästötavoitettaan eli 25-30 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä.

MAINOS - JUTTU JATKUU VIDEON ALLA

”Taas mentiin täysin päinvastaiseen suuntaan kuin tavoiteltiin”, Mansikka-aho sanoo.

Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhosen mielestä poliisin ulkopuolisen tahon pitäisi selvittää Pora 3:n kustannukset ja säästövaikutukset.

”Pelkään, että (poliisi) saa näyttämään yhden euron menon kahden euron säästöltä.”

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei halua kommentoida tutkijan laskelmia. Hän odottaa poliisin omia lukuja, jotka saadaan maaliskuun aikana.

”Voimme keskustella asiasta sen jälkeen, kun meillä on faktaa.”

Paatero arvioi, että tänä vuonna poliisin henkilöstömäärä vähenee noin 100 henkilötyövuotta.

Lue lisää 13.03.2014 Kalevasta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkija-poliisipomojen-palkankorotukset-maksavat-100-kenttavirkaa/658761/#.VO8hppDg0B-.facebook

Itsenäisyys ei ole itsestään selvyys

Sotshin olympialaisten aikaan helmikuussa 2014 maailma näytti vielä auvoiselta. Mutta pian asiat muuttuivat, vieläpä Euroopassa. Tällä hetkellä on vahva vastakkainasettelu.

Itsenäisyyspäivän kynttilä

Talvi- ja jatkosodassa kaatui yli 80.000 miestä. Monet heistä olivat perheellisiä. Sodan jälkeen oli 30.000 sotaleskeä, jotka kasvattivat pienillä tuloilla lapsensa. Tällainen oli myös isoäitini, joka kasvatti isäni ja hänen kolme sisarustaan. Näitä isättömiä lapsia oli sodan jälkeen 50.000. He kantoivat suuren surunsa ja ovat olleet rakentamassa Suomen nykyistä hyvinvointia. Näitä sankarilapsia muistetaan harvoin.

Poliisit vähenee - johdon palkat nousee

KS 4.12.2014 Poliiseja vähennetään, johdon palkka nousee ->

Poliisiylijohtaja Paatero esitti jouluna 2011 hätähuudon poliisiautojen hankkimiseksi kansalaiskeräyksellä. ->  Silti samaan aikaan on ollut rahaa nostaa poliisijohdon omia palkoja yli kolmella miljoonalla eurolla. On kyllä Paaterolla arvot täysin kateissa ja oma etu ensisijalla.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 4.12.2014

Jo vuonna 2012 Heikki Mansikka-ahon tutkimus osoitti, että valtion tuottavuusohjelman uudistukset ovat tehneet poliisin keskushallinnosta raskaamman ja kalliimman kuin koskaan ennen. Kenttäorganisaatiota karsitaan säästöjen saamiseksi. Kaiken lisäksi raskas hallinto ei auta, vaan vaikeuttaa operatiivisen poliisin työtä.

Poliisilaitosten yhdistämisten piti tuoda säästöjä. Kuitenkin poliisijohdon palkat ovat nousseet vuodesta 2011 yli kolme miljoonaa euroa. Tavoitteena oli yli kahden miljoonan säästö.
Yleiskorotukset selittävät vain osan palkkojen noususta. Johdon palkkoja on nostettu enemmän kuin saatiin henkilöstövähennyksillä säästöjä.

Säästöjä on saatu ja saadaan vähentämällä operatiivisia poliiseja. Tehtävät lisääntyvät, mutta poliisien määrä on vähenemässä 7 500:sta alle 7 000:een. Säästöjä on saatu myös näennäisesti tuntikirjausten keinoin. Lisäksi myydään kalustoa, kuten autoja ja veneitä. Näin vähennetään käyttömenoja, mutta myös toimintaedellytyksiä.

Huvittavaa onkin, että vielä tammikuussa 2012 poliisijohtaja Mikko Paatero esitti kansalaiskeräystä poliisiautojen hankkimiseksi. Keräyksellä autot, jotta johdon palkkoja voidaan nostaa.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on epäonnistunut pahasti poliisihallinnon uudistuksessa. Hänen päinvastaisista vakuutteluistaan huolimatta poliisihallinto on kasvanut ja kenttätoiminta heikentynyt. Siten poliisien taannoinen mielenilmaisu oli aiheellinen, ja huoli yleisestä turvallisuuden heikkenemisestä olisi otettava vakavasti.

PK-lehti 3.12.2014: Poliisit kentällä vähenevät


Suurenna klikkaamalla kuvaa / PK-lehti 3.12.2014

Miljoona euroa VIP-aitioon vai kyläkouluja?

Vastaus on miljoona euroa Jäähallin VIP-aitioon, jos kaupunginvaltuuston kantaa katsotaan. Kanta oli varsin selvä, sillä vain 7 henkilöä vastusti. Pitää vielä muistaa, että nuokin investoinnit tehdään lainarahalla. Toki on hienoa, että Kookoo nousee SM-liigaan. Mutta jos pitää säästösyistä sulkea kouluja, että saadaan muutaman sadan tuhannen näennäissäästöt, niin onko tämä oikein? Jääkiekkoilijat ensin, lapset sitten.



Kaupunginvaltuusto 1.12.201

Jäähallin VIP-aitioäänestys vetää totiseksi

VIP-aitiot vuokrataan 20 vuoden vuokrasopimuksella. Uskoo ken tahtoo, että seura maksaa aitiot kaupungille. Ihan pelkkää itsepetosta. Ei mene montaa vuotta, kun tullaan anomaan maksuaikaa ja viimein jäävät kokonaan maksamatta.

Pehmeet touhuu

Maanantaina 1.12.2014 Kouvolan kaupunginvaltuustossa päätetään vuoden 2015 talousarviosta. Kaupunki elää koko ajan yli varojensa. Vuonna 2015 aiotaan kuluttaa 10 milj. enemmän kuin tienataan.  Silti ollaan tekemässä suuria ja kalliita hankintoja eli investointeja lainarahalla enemmän kuin koskaan. Kysehän on tietysti Ratamosta. Lainakannan kehitys alla:

Kouvolan lainamäärän kehitys

Kouvolan taloutta voisi verrata yksityishenkilöön, joka tuhlaa koko ajan enemmän kuin tienaa. Sen lisäksi aikoo hankkia uuden kalliin talon ja ottaa sitä varten hurjasti lisää lainaa. Seinillä uskotaan saatavan hurjia säästöjä käyttätaloudesta. Menoihin tulee vielä kasvaneet lainankorot päälle. Tänä vuonna rahoitusmenoja on 3,6 milj. euroa. Mitä jos vielä lainankorot nousevat huomattavasti? Joskus laina pitäisi tietysti maksaa takaisinkin. Muista suurista kaupungeista poiketen Kouvolalla ei ole taseessa ylijäämää eli sikälikin tilanne on huono.
9.3.2014 Tekeekö Ratamo Kouvolasta Kriisikunnan ->


Eli pehmeet touhuu ... Onnittelut Putouksen liitto-oravalle ja ay-jyrsijälle Salme Pasille sketsihahmokisan voitosta. Valitettavasti Kouvolan luvut eivät ole mitään sketsiä, vaan totisinta totta.

Selänpään koulun lopetus ei säästä

KS 24.11.2014 Sari Sikarin lukijakirjoitus ->

Sari Sikari kirjoittaa selkeästi ja hyvin, miten lähikoulujen lopetus on täysin näennäissäästöä, todennäköisesti kokonaiskustannuksia jopa lisäävää.

Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila (demariryhmä) oli kaupunginvaltuuston 17.11.2014 jälkeen erittäin huolissaan valtuuston päätöksentekokyvystä. Kaikkia näennäissäästöjä kun ei saatukaan tehtyä. Ummeljoen koulu jatkaa, ja näin ollen säästyi tältä Kouvolan kaupungin talouden näennäissäästämiseltä.

KS 24.11.2014

Mielikuvapolitiikkaa

HS 15.11.2014: Lehdet: Presidentti Niinistö arvostelee edellisiä hallituksia mielikuvapolitiikasta->

On hienoa, miten presidentti Sauli Niinistö on irtaantunut Kokoomuksesta ja tullut koko kansan presidentiksi. Hänen kaikki arvionsa vuoden 2007 jälkeisestä hallituspolitiikasta voi allekirjoittaa ja hän on ilmaissut asiat harvinaisen osuvasti. Vai mitäpä voit sanoa seuraavista kommenteista:

Tämä seitsemän vuoden virhe poiki myös uudenlaisen mielikuvapolitiikan. Sille on ollut ominaista, että hallitus ainakin kolmeen, neljään kertaan myi tehneensä kaiken sen, joka on edelleen tekemättä.

Meillä ei ole varaa uuteen tuloksettomaan neljään vuoteen.

KSML /SS / Karjalainen /Etelä-Suomen Sanomat 15.11.2014: Presidentti Sauli Niinistön haastattelu

Vuoden 2007 jälkeisestä talouspolitiikasta Niinistö toteaa:

Haluttiin kovasti uskoa siihen, että kyllä tämä tästä ohi menee ja palataan vuoden 2007 tilanteeseen, jota pidettiin normaalina. Elvytyksen nimissä ylläpidetään velaksi huipputuloihin viritettyä huippumenojen tasoa ja vanhoja rakenteita. Varoittavat sanat leimattiin populismiksi.

Stubbin hallituksesta Niinistön mielipide on, että Stubbin (kok.) hallitus lähti liikkeelle hyvin huonolla perinnöllä, sillä taustalla oli tuplarasite. Se mihin suuntaan Stubbin hallitus tuosta vaikeasta tilanteesta lähti, ei välttämättä ollut oikea.

Asiat olivat todellisuudessa huonossa jamassa, mutta mielikuvatasolle ne mukamas oli oikeastaan hoidettu ja uudelle hallitukselle jäisi vain pikku  vaiva käytäntöönpanosta. Hallituksen asema lähtötilanteessa oli äärimmäisen kiusallinen.

Vaikka muutamat kymmenet miljoonat, ehkä jopa sadat miljoonat, ovat pikkujuttuja seitsemän miljardin vajeen rinnalla, niin pienikin askel väärään suuntaan tässä tilanteessa voi olla pahalta näyttävä virhe. 

Hallituksesta ja sen jatkamisesta Niinistö pohti seuraavaa:

Jos meille muodostetaan hallitus, joka alkaa näyttää siltä, ettei se kykene millään tavoin vastaamaan yleiseen tilanteeseen, onko pyhempi asia istuttaa se hallitus neljä vuotta kuin se, että asioille tehtäisiin jotain? Demokratiassa saattaa joskus käydä niin, että vaalit tuottavat pattitilanteen, ja kyse on sitten siitä, pysytäänkö patissa vaa vaatiiko tilanne välttämättä uutta yritystä.

Mutta silloin kun alkaa näkyä, ettei hallitukselta löydy vastauksia haasteisiin, asioita on mietittävä uudella tavalla.

Nyt on kuitenkin selvää, ettei meillä ole varaa uuteen tuloksettomaan neljään vuoteen.

 

 

Reijo Tossavainen 23.11.2014: Nyt myös presidentti Niinistö lyttäsi hallituksen ja median ->

 

Rikosten esitutkinta syyttäjänviraston vastuulle

Helsingin Sanomat julkaisi su 23.11.2014 yleisönosastokirjoitukseni, jossa ehdotin toimenpiteitä byrokratian vähentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Alla teksti vielä kokonaisuudessaan.
 

Rikosten esitutkinta syyttäjänviraston vastuulle

Suomessa rikosten esitutkintaa pitäisi järkiperäistää syyttäjänviraston vastuulle. Näin säästettäisiin poliisin resursseja ja vähennettäisiin turhaa byrokratiaa.

Monissa Euroopan maissa on jo otettu käyttöön järjestelmä, jossa syyttäjä toimii rikosasioiden tutkinnanjohtajana. Tämä järjestelmä nopeutta rikostutkintaa, karsii päällekkäistoimintaa ja vähentää huomattavasti poliisin resurssipulaa. Samalla syntyy merkittäviä säästöjä, kun tutkinnajohtajana toimiva syyttäjä voisi itse ilman poliisitutkinnanjohtajan virkakäsittelyä päättää esitutkinnan rajoittamisesta tai muista tarvittavista esitutkintatoimenpiteistä.

http://www.hs.fi/mielipide/a1416625705322

Lääkäripula jatkuu Kouvolassa

Aiemmin kirjoitin jo reseptihoitaja-aloitteestani ja Poksin päivystyskilpailutuksesta ->. Jos lääkäripula kerran on jatkuvaa, niin miksi ei ole ryhdytty toimii edes Nopsa-lääkärivastaanoton osalta, josta tein 3.2.2014 aloitteen ->.  Luulisi, että kymmenen kuukautta olisi ollut riittävä aika moisen järjestämiseen. Ei se pula olisi poistanut, mutta yhtenä toimena helpottanut.

KS verkkolehti 21.11.2014->

Aikuisväestön lautakunnan päätöksen mukaan, terveyspalveluiden palveluprosesseja suunnitellaan vahvasti  tämän aloitteen periaatteen ohjaamana. Eli käytännössä ei tehdä mitään.

Poksin päivystyksen kilpailutus - yksi tarjous

Tein 18.2.2013 aloitteen sairaanhoitajien lääkkeemääräämiskoulutuksesta ->. Jos koulutusta olisi alettu suunnittelemaan heti, niin samana syksynä olisi toteutus ollut mahdollista. Tänä keväänä olisi 24 hengen ryhmä valmistunut. Järkevällä hoitoonohjauksella heidän avullaan olisi saatu korvattua kymmenkunnan lääkärin työ. Asia on ollut kiinni vain virkamiehistä, joiden aika menee seinien suunnitteluun eli Ratamoon.

Nyt ollaan taas pakkotilanteessa, jossa lakkautettujen kyläkoulujen ja kirjastojen rahat saadaan hetkessä tuhlattua kalliisiin soten ostopalveluihin. Nyt voidaan tietysti sanoa, ettei vaihtoehtoja ole. Ei ole, kun ei ole tehty mitään. KS 21.11.2014 ->



KS 21.11.2014 ->

Poliisien vähentäminen heikentää sisäistä turvallisuutta

Suomessa rikosten esitutkintaa pitäisi järkiperäistää syyttäjänviraston vastuulle. Näin säästettäisiin poliisin resursseja ja vähennettäisiin turhaa byrokratiaa.

Monissa Euroopan maissa on jo otettu käyttöön järjestelmä, jossa syyttäjä toimii rikosasioiden tutkinnanjohtajana. Tämä järjestelmä nopeutta rikostutkintaa, karsii päällekkäistoimintaa ja vähentää huomattavasti poliisin resurssipulaa. Samalla syntyy merkittäviä säästöjä, kun tutkinnajohtajana toimiva syyttäjä voisi itse ilman poliisitutkinnanjohtajan virkakäsittelyä päättää esitutkinnan rajoittamisesta tai muista tarvittavista esitutkintatoimenpiteistä.


Yle 19.11.2014: Poliisien marssilla arviolta yli tuhat poliisia ->



Yle 19.11.2014 ->

HS 23.11.2014 ->

Ummeljoen koulu säilyy

Kaupunginvaltuustossa ma 17.11.2014 Ummeljoen koulu saatiin säilytettyä, mutta Ratulan, Selänpään ja Tirvan koulu lakkautetaan. Kuten aiemmin on jo kirjoitin 14.11.2014 Mistä leikataan? -> niin Kouvolan kokonaistaloudelle koulujen lakkauttamisella ei ole mitään merkitystä. Ainoastaan ihmisten arki hankaloittuu. Kokonaistaloudellisesti voi tulla jopa takapakkia.

KS 19.11.2014: Kaupunginvaltuuston äänestys 17.11.2014

Mistä leikataan?

Kouvolan investoinnit ovat niin valtavan ylimitoitetut, että leikkausilla ei ole taloudellisesti mitään merkitystä. Voidaan siis lakkauttaa kaikki sivukoulut, sivukirjastot, pienet neuvolat ja muut lähipalvelut. Niillä ei voi juurikaan sanoa olevan merkitystä kokonaisuuteen tai talouden parantamiseen. Leikkaukset ovat pelkkää kosmetiikkaa kokonaistaloudellisesti ja niiden merkitys ja suuruus kokonaisuuden kannalta on täysin mitätön.

Kouvolan investointiosuus versus taloussäästöt

Elimäen lukio jatkaa

Kaupunginhallitus 10.11.2014 käsitteli Kouvolan säästöpakettia ja sen myötä lakkautettavia lähipalveluita. Esitin, että perusopetuksen palveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuudessaan seuraavan kerran vuonna 2016, jolloin oppilasmäärän alarajaksi määritellään 20 oppilasta. Esitykseni hävisi äänestyksessä.

Onneksi kuitenkin Elimäen lukio ja Tehtaanmäen koulu jatkavat. Korian terveysasemaa jatkaa Ratamokeskuksen valmistumiseen asti. Kuten olen todennutkin, näillä säästöillä ei ole mitään merkitystä Kouvolan kokonaistalouden kannalta, sillä investoinnit ovat niin valtavat, että näillä ei paikata edes lisäinvestointien lainojen korkoja.

KS 10.11.2014 Korian terveysasema, Elimäen lukio ja Tehtaanmäen koulu saavat jatkoaikaa ->

Lisäys: 14.11.2014: Koulujen lakkauttamisen taloudellisen merkityksen vähäisyyden ymmärtää parhaiten kaaviosta ->  Olen kirjoittanut asiasta myös blogissani 14.11.2014->

Lisäys 17.11.2014: Kaupunginvaltuusto päätti, että Elimäen lukio saa jatkaa.

Elimäen Sanomat 19.11.2014: Elimäen lukio jatkaa-> kertoo asiasta tarkemmin.

Elimäen Sanomat 19.11.2014

Itse esitin valtuustossa huoleni kulkuyhteyksistä, jotka Elimäen haja-asutusalueelta esimerkiksi Kuusankosken lukioon ovat todella huonot. On melkoinen homma matkustaa ensin jollakin Elimäen keskustaan, sieltä Kouvolaan ja sitten vielä Kuusankoskelle.

Ratamo ei maksa itseään takaisin

Jouni Sunisen kirjoitus KS 5.11.2014: Ratamo ei maksa itseään takaisin -> (koko kirjoitus)

Investoinneista on ollut kirjoitus blogissa: Mistä leikataan? ->

Jouni Sunisen kirjoituksesta:
Investointien tasoa alennettaisiin parhaiten karsimalla 150 miljoonan euron Ratamo-keskushanketta, tai hylkäämällä se.

Kaisa Spies: ”Aivan erityyppinen investointi on kyseessä silloin, kun rakennetaan jotain, joka maksaa itsensä takaisin kokonaan tai jopa enemmän, kuten Ratamo-keskus.” Ratamo-keskus tuottaisi todellisuudessa nettotappiota koko elinkaarensa ajan. Sen tuottamista säästöistä ei ole laskelmaa.

Tarkastellaanpa konsulttien arvioita siitä, millä Ratamo-keskus säästäisi vuosittain käyttömenoissa 12 miljoonaa euroa (KS 16.3.2014).

2,9 miljoonan euron vuosisäästöt toimitiloissa. Kommentti: Elokuussa julkaistu NHG-raportti toteaa, että mainittavaa säästöä kiinteistömenoissa ei syntyisi. Säästöksi voidaan merkitä 0 euroa.

4,5 miljoonan euron vuosisäästöt henkilöstökuluissa. Kommentti: Jotta ilmoitettu säästö saataisiin, pitäisi välittömästi Ratamo-keskuksen valmistumisen jälkeen vähentää palkkalistoilta 37 lääkäriä tai 107 sairaanhoitajaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka (kok.) on kuitenkin ilmoittanut, että henkilöstön määrää ei vähennetä. Massaeläköitymistäkään tuskin tapahtuu, joten säästöksi tulee 0 euroa.

4,7 miljoonan euron vuosisäästöt vuodepaikkojen ja hoitopäivien vähennyksellä ja potilaiden nykyistä nopeammalla kuntoutuksella kotiin. Kommentti: Koska vuodepaikkoja ja hoitopäiviä voitaisiin vähentää nykyisessäkin systeemissä, ja potilaat kuntouttaa nopeammin kotiin, niin Ratamo-keskus ei toisi säästöä tässäkään kohtaa.

Ratamo-keskuksen perustamiskustannukset olisivat yli 100 miljoonaa euroa kalliimmat kuin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukainen integroitu Ratamo-lähipalveluverkko, jonka kustannusarvio on noin 47 miljoonaa euroa (lähde: Ratamokeskus, tarveselvitys). Korkomenot lisäisivät kustannuseroa.

Spiesin mukaan demokratia edellyttää myös huonojen päätösten toteuttamista, maksoi mitä maksoi. Uutta, järkevää demokraattista päätöstä ei saa tehdä. Vaalikuumeen ei pitäisi vihreilläkään johtaa näin jyrkkiin asenteisiin.


KS 20.11.2014 hallinto-oikeustuomarin mukaan Ratamosta voidaan päättää uudelleen.

Korpivaara haastaja Lindströmille ja Eerolalle

Kotkassa ilmestyvän Kymen Sanomien kokenut yhteiskuntatoimittaja Seppo Häkkinen arvioi 3.11.2014, että Perussuomalaisten uusista ehdokkaista vain minä, Jani Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Pöyry (Mikkeli) ovat uhkia istuville kansanedustajille. Lisäksi Häkkinen arvioi, että "Perussuomalaisten kannatuksen alamäki vie yhden paikan." Tämä tietysti kiristää Perussuomalaisten keskinäistä kisaa.

Kouvolan Sanomien toimituksen päällikkö Petri Karjalainen kirjoitti 11.6.2014 : "... mutta Pekka Korpivaaran kannatuspohja on arvoitus." Niinhän se on käytännössä kaikilla ehdokkailla, sillä viime kädessä asian päättävät äänestäjät ja yllätyksiä tulee aina suuntaan ja toiseen.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / Kymen Sanomat 3.11.2014

Lisäys: Kouvolan Sanomien uutisointia 18.12.2014 Larikka-Korpivaara-kohusta lukiessa taustatietona, että Jari Käki oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Jari Lindströmin vaalipäällikkö.
Blogi: 18.12.2014 Kouvolan Sanomilla uutiset vähissä ->

Henkilöt: Jari Lindström, Juho Eerola, Jari Käki
Asiasanat: eduskuntavaalit, eduskuntavaaliehdokkaat

Ebickin osakekauppa joudutaan kumoamaan

Taustaa: Blogi 27.3.2013: Ebick-osakkeiden osto jakoi kaupunginhallituksen->

Tuolloin esitin, että osakkeita ei ostettaisi ja tein vastaesityksen. Se hävisi äänestyksessä, koska vain perussuomalaiset olivat sen takana. Nyt Matti Uurinmäen hallinto-oikeuden valitusten jälkeen aletaan herätä, että ei kaikki ihan oikein ja hyvän hallintotavan mukaan ole mennyt. Lisäksi osakkeiden hinta oli pahasti ylihinnoiteltu ja osto kaupungin varoja tuhlaava.

Blogi: Ebickin arvo romahti kaupungin taseessa ->
Kaupat tehtiin vanhoilla, vuoden 2010 tasearvoilla, vaikka samassa kokouksessa oltiin tekemässä 400.000 euron alaskirjaus ko. yhtiöstä.

Matti Uurinmäki teki oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle, jonka kaupunginhallitus hylkäsi. Itse esitin, että oikaisuvaatimus hyväksytään.
Blogi 21.5.2013 Kaupunki tyrmää väitteen erorahan maksamisesta ->


Nyt hallinto-oikeuden selvityspyynnön jälkeen ollaan ryhtymässä omatoimisesti kauppojen kumoamiseen. Olen alunperin ollut oikeassa Ebickin arvossa tai ennemminkin arvottomuudessa samoin kuin kaikissa esityksissäni. Näin vaikka olenkin jäänyt esityksineni vähemmistöön.  
KS 2.11.2014: Ebickin osakekauppa joudutaan kumoamaan ->

KS 3.11.2014

KS 3.11.2014 ->

 

Kouvola tappaa lypsylehmänsä

KS 4.9.2014 Kouvolan kaupunki tappaa lypsylehmänsä ->

KSS Energia on ollut Kouvolalle erinomainen tulonlähde. Yhtiö on tulouttanut Kouvolan kaupungille viime kymmenen vuoden aikana yli 70 miljoonaa euroa.

Nyt valmistellaan hiljaisuudessa kokonaan omistamamme energiayhtiön myymistä perustettavalle uudelle, kuntarajat ylittävälle yhtiölle. Uusi yhtiö muodostettaisiin Kymenlaakson Sähkön, KSS Energian ja Kotka Energian yhdistämisellä. Energiayhtiömme myymisestä on valmistunut luottamuksellinen esitys 16.6.2014, jonka olemassa olo ja sisältö on salattu niin kaupunginhallituksen jäseniltä kuin konsernijaostolta.

Selvityksessä ehdotetaan, että kunnat myyvät osakkeensa uudelle yhtiölle 560,8 miljoonalla eurolla. Uusi yhtiö hakee pankkilainaa 252,4 miljoonaa euroa, ja omistajat sijoittavat 30 miljoonaa euroa. Loppuosa kauppahinnasta eli 308,4 miljoonaa euroa jää lainaksi osakkaille. Kertatuloutuksena Kouvola saisi 108,3 miljoonaa euroa.

Käytännössä tuloutus tulee siitä, että myymme itse itsellemme sähkölaitoksen, kuten juuri vesilaitoksen yhtiöittämisessä tehtiin. Pidän toimenpidettä lähinnä hölmöläisten hommana.


Mistä uudelle yhtiölle saadaan rahat velkojen ja kaupunkien vaatimien tuloutuksien maksuun? Uudella yhtiöllä tulee olemaan velkaa yli 308 miljoonaa euroa. Velan korot, lyhennykset ja kuntien vaatimat tuloutukset on pakko maksaa asiakkaiden hintoja korottamalla.

Yhteinen yhtiö pakottaa nopeasti yhtenäistämään kaukolämmönkin hinnat, sillä poliittisesti tuskin kotkalaiset suostuvat maksamaan korkeampaa hintaa kaukolämmöstä kuin Kouvolassa. Kuntien yhteisesti omistama yhtiö myy energiaa Kouvolassa halvemmalla kuin Kotkassa? Kouvolassa kaukolämmön hinta on 18 prosenttia halvempi kuin Kotkassa. Tämä tarkoittaa rahassa 2,9 miljoonaa euroa lisähintaa kaukolämpökuluttajille Kouvolassa, ja lisäksi sähkönkäyttäjille tuntuvaa verkkomaksun korotusta.

Ainuttakaan merkittävää synergiahyötyä järjestelyillä ei saavuteta, vaan syynä on Kotkan kaupungin tarve saada energiayhtiöistään 40 miljoonaa euroa säilyttäen silti omistuksensa energiayhtiöissä.

Selvityksen ensimmäinen osuus maksoi lähes 100 000 euroa, josta kouvolalaisten veronmaksajien osuus yhtiömme kautta on 40 000 euroa. Jatkoselvitys on tilattu, vaikka edes ensimmäistä selvitystä ei ole annettu konsernijaostolle. Yhtiöjärjestelyistä hyötyvät vain poliitikot, joiden palkkiot voidaan nostaa ison yhtiön liikevaihdon edellyttämälle tasolle.

KS 4.9.2014 Arvio energiayhtiöiden hinnasta: 560 miljoonaa ->