Koulukyyti on oikeutettu

31.3.2014 käsiteltiin oikaisuvaatimusta koulukuljetuspäätökseen. Esittelyteksti ->

Perheeltä evättiin koulukuljetus, josta perhe on valittanut. Kaupungin käyttämällä koulumatkan ReittiGIS-ohjelmalla oli saatu matkaksi 4,866 km, johon päätös perustui. Ohjelma mittaa koulumatkan kotiosoitteesta (lähinnä kotiosoitetta ole tiestön piste) koululle.

Kouvolan hallinto-oikeuden kehotuksesta kaupunki mittasi matkan saaden 5,00km (manuaalinen mittaus). Perhe on teettänyt Ramboll Oy:llä matkamittauksen (ks. raportti ->), jonka tulos ylitti viisi kilometriä (5057m).

Peruste kielteiselle esitykselle oli, että tasan viiden kilometrin matka ei vielä oikeuta maksuttomaan kuljetukseen, vaan matkan pitää olla pitempi.   

Perheen koulukyytivaatimus on oikeutettu. Onko kyse jo enemmän periaatteesta, kun ollaan tällaisen asian takia jouduttu korkeimpaan hallinto-oikeuteen menemään? Koulukyydin järjestelytkään eivät olisi kaupungille ylivoimaisia, koska nyt jo samalta kadulta haetaan lapsia.

Tein asiasta vastaesityksen. Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niirasen esitys hyväksyttiin äänin 9-2, 1 tyhjä. Jätin eriävän mielipiteen.

 

Hallinto-oikeuden 5,00km (kaupungin antama tieto) tarkkuus ei riitä kertomaan, että onko matka tasan viisi kilometriä vai mahdollisesti esimerkiksi metrin tai pari yli. Pyöristysten takia voi jopa olla muutaman metrin alle viisi kilometriä. Tarkkuus olisi pitänyt ilmoittaa kolmella desimaalilla. Kun kiista on metreistä, niin luulisi, ettei tarkkuus kymmenissä metreissä ole riittävä päätöksen teolle. Tuloksen ilmoittamisesta oikealla tarkkuudella ne matikan opettajat aina jauhoivat ja rokottivat pisteitä vääristä tarkkuuksista. Ei ihan turhaa asiaa, kuten tästä esimerkikstä huomaa. Saa käyttää kouluissa vaikka esimerkkinä.

Tästä matkasta on kyse, Rambollin mittaus:

Rambollin mittaus

Kouvolan hallinto-oikeuden päätös 15.1.2014 Valitus koulukuljetusasiassa ->

Kinnon hallituksen pj:lle jättipalkkio

31.3.2014 kaupunginhallituksessa käsiteltiin Toimiohjetta Kinnon vuoden 2014 yhtiökokoukseen.
Esityslista->

Kouvola Innovation Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi on virkamiehet esittäneet Anssi Paasivirtaa, jolle esitetään maksettavaksi 875 euroa enintään 30 päivältä. Tämä maksetaan hänen omistamalle yhtiölle, laskuun lisätään alv eli kaikkiaan 32.550 euroa. Palkkion suuruus vastaa monen vuosipalkkaa ja kyseessä on vajaa vuosi, jolta se maksetaan.

Palkkioesitystä esitettiin poistettavaksi, koska se ei ole kaupunginhallituksen päätösvallassa. Esitys hävisi äänin 7-5.

Kokoomuksen hallitusryhmän eriävä mielipide alla:

KS 1.4.2014 Kinnoon uusi johto ->

Suurenna klikkaamalla kuvaa /KS 1.4.2014 Kinnoon uusi johto

KS 1.4.2014 verkkolehti, Antti Paasivirta Kinnon johtoon - isosta palkkiosta äänestys ->

Tulospalkkaus ei kuulu kuntajohtajille

KS 31.3.2014 verkkolehti, Perussuomalaiset vastustavat johtavien virkamiesten tulospalkkausta->

Tavallisen kansalaisen oikeustajuun ei käy nämä johtajien extralisät. Johtajat tienaavat yli satatuhatta euroa vuosi ja sen lisäksi pitäisi vielä maksaa lisiä. Palkka on jo sen suuruinen, että siihen rahaan nähden pitäisi hoitaa työnsä hyvin. Nämä sopimukset on tehty aiempien valtuustokausien aikana, joten katsotaan mitä on enää tehtävissä.

KS 27.3.2014 verkkolehti, Niiraselle esitetään täyttä palkkiota viime vuodelta ->

KS 31.3.2014 Kaupunginhallituksen päätöksestä ->

Kerran vuodessa maksettava tulospalkkio liittyy Niirasen palkkaamiseen vuonna 2011. Silloinen kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan tulospalkkio-osuus on keino saada apulaiskaupunginjohtajan palkka lähemmäs Niirasen hakemuksessaan esittämää palkkatoivomusta.

Eli kyseessä on edellisen kaupunginhallituksen solmima yksityisoikeudellinen sopimus, jonka osalta ei mahda mitään. Jos ei maksa, niin Niiranen voi viedä sopimusrikkomuksen oikeuteen ja voittaa varmasti. 



KS 1.4.2014 verkkolehti, Mielipide Kari Kyllönen: Kouvolan ykkösketju vaihtoon ->

Suurenna klikkaamalla kuvaa /KS 1.4.2014 Kari Kyllönen: Kouvolan ykkösketju vaihtoon

Stubb vai Halla-aho EU:hun?

Uutisvideolla on eurovaaliehdokkaat Stubb ja Halla-aho. Stubb on eurooppaministerinä ja Halla-aho kansanedustajana kysyy Suomeen keväisin saapuvista romanikerjäläisistä. Kumpaako äänestäisi keskustelun perusteella eu-parlamenttiin?

29.3.2012 Halla-aho kyseli  eurooppaministeri Stubbilta romanikerjäläisistä

Lieksan vuoden 2011 tarkastuskestomusjupakasta -> 
Hylätyssa tarkastuskestomusversiossa Lieksan kaupunginjohtajan vaimolta olisi evätty vastuuvapaus, mutta onneksi kaupunginjohtajan professoriserkku riensi lausunnollaan apuun. Näin tarkastuskestomus muuttui.


Halla-aho: Pahoittelen siis sitä, että viittasin tilintarkastuskertomuksen kumottuun versioon, kirjoittaa Jussi Halla-aho bloginsa päivityksessä.
 
–Puolustelen itseäni sillä, että en toki ole systemaattisesti seurannut Lieksan kunnallista päätöksentekoa, sekä sillä, että minulla ei varsinaisesti ollut syytä epäillä julkisesti saatavilla olevan tarkastuskertomuksen ”lopullisuutta”.

Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että myös virallisen tarkastuskertomuksen mukaan toimeentulotukea koskevien päätösten dokumentoinnissa ja perusteluissa oli puutteita vuonna 2011.

”Puoltavan lausunnon antanut professori on kaupunginjohtajan serkku. No comments”

Tilintarkastuskertomuksen hylätyssä versiossa vastuuvapaus evättiin Syrjäläisen lisäksi johtavalta sosiaalityöntekijä Tarja Lehdolta. Halla-aho nostaa pahoittelutekstissään esiin tämän perhesuhteet.
–Sosiaalityöntekijä Tarja Lehto on [Lieksan] kaupunginjohtaja Esko Lehdon vaimo. Tarja Lehtoa puoltavan lausunnon antanut professori Juhani Lehto puolestaan on kaupunginjohtaja Lehdon serkku, Halla-aho kirjoittaa lisäten:
–No comments.

Päättäjä, ala visertää

18.3.2014 paloi Myllykoskella Tykkä Oy:n teollisuushalli. Jälkitöistä kaupunginhallituksen puheenjohtaja laittoi kuvan ja kommentin "Ankkalinnan purkaminen on alkanut.". Vitsiksi tarkoitettu some-viesti poiki maanantain 24.3.2014 valtuustossa aloitteen sosiaalisen median koulutuksesta luottamushenkilöille.  

KS 26.3.2014

Voitaisiinko päättäjien some-koulutus hoitaa tällaisella valistusvessalla? ->

Kouvola torjumaan veroparatiiseja

Maanantain 24.3.2014 valtuustossa Vihreät esittivät veroparatiiseja torjuvan aloitteen, jonka allekirjoitin. Aloite on ehdottoman kannatettava.

Ruotsissa on  tehty julkishallinnon hankintoja, joissa on edellytetty verojen maksamista Ruotsiin. Muutama on mennyt oikeuteen ja ainakin siellä ovat kunnat saaneet puhtaat paperin. Kaupungin lakimiesten tulisikin perehtyä Ruotsin tapauksiin ja tapaan tehdä tarjouspyyntö. Alla aloite:

Esitämme että Kouvolan kaupunki ei osta palveluita yrityksiltä, jotka hyödyntävät veroparatiiseja.
 
On arvioitu että veronkierron takia EU:n alueella jää saamatta noin 1000 miljardia euroa verotuloja. EU-parlamenttiin onkin tulossa esitys hankintalain muutoksesta, jonka jälkeen yritysten verosuunnittelun valvonta helpottunee.  Mutta jo tällä hetkellä kunnat voivat vaatia tarjouskilpailuun osallistuvilta yrityksiltä tietoja esimerkiksi maakohtaisista tilinpäätöksistä. Näiden tietojen avulla kunnat pystyvät arvioimaan yritysten tekemää verosuunnittelua ja sen laajuutta. 
 
Niinpä esitämme että Kouvolan kaupunki pitää tärkeänä veroparatiisien torjuntaa ja pyrkii kaikin voimin välttämään yhteistyötä niiden yritysten kanssa, joilla tiedetään olevan kytköksiä veroparatiiseihin. 
 
Vihreiden valtuustoryhmä

Kuusaan keskusta taas työmaaksi

KS 26.3.2014 verkkolehti, Kuusaan keskusta taas työmaaksi ->

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 26.3.2014 Kuusaan keskusta tie- ja puistityömaaksi

Ikäihmisten yksinäisyys

KS 25.3.2014 verkkolehti: Etsivää toimintaa vanhustenkin avuksi ->

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 25.3.2014Etsivää toimintaa vanhustenkin avuksi

KS 19.3.2014 Kalevi Riikonen: Ruokarobotti ei täytä vanhuksen ystävän paikkaa

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 19.3.2014 Ruokarobotti ei täytä vanhuksen ystävän paikkaa

Hyvinvointivisio ja teot tökkivät toisiaan

Hyvinvointikertomus -> (tulossa)
Kooste "hyvinvointikertomus pähkinänkuoressa" -> (tulossa)
Yhteenveto kuntalaiskyselystä -> (tulossa)
  

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 25.3.2014 Hyvinvointivisio ja teot tökkivät toisiaan

Tähtinen erosi valtuustoryhmästä

KS 24.3.2014 verkkolehti: Anssi Tähtinen erosi PS:n valtuustoryhmästä ->

"Tähtinen on haluton pohtimaan julkisuudessa eroamiseensa johtaneita syitä.
— Asia on ollut ihan riittävästi jo julkisuudessa. En vetäisi sellaisia johtopäätöksiä, että tämä oli henkilöiden välisistä erimielisyyksistä johtuvaa.

Tähtinen katsoo, että koko Pohjois-Kymen perussuomalaisten yhdistys käänsi hänelle selkänsä."


YLE 25.3.2014 Tähtinen harkitsee eroa valtuustosta ->

KS 25.3.2014 Tähtinen erosi valtuustoryhmästä

Monikulttuurisuutta ei saa kyseenalaistaa

KS 23.3.2014 Aate jota ei aatteeksi tunnisteta ->

Kouvolan Sanomissa oli varsin hyvä juttu siitä, miten monikultturisuus on julkisessa puheessa tullut arvoksi, jota ei saa kyseenalaistaa. Artikkelissa kerrotaan, että Suomessa on suorastaan poikkeuksellisen vahvat vähemmistön oikeudet. Suomea, Ruotsia ja Iso-Britanniaa lukuunottamatta muualla on vahvempi nationalistinen perintö ja ajatus, että maahanmuuttajille on hyväksi, että he sulautuvat mahdollisimman nopeasti kantaväestöön.

Suomessa noudatetaan vuonna 1999 säädetyn lain periaatetta: yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, että maahanmuuttajat säilyttävät oman kielensä, kulttuurinsa ja identiteettinsä. 

Varjopuolena todetaan olevan se, että suuryritykset ja siirtotyövoima on  syömässä leivän kantaväestöihin kuuluvien perusduunarien pöydästä. Kapitalismi ja globalisaatio synnyttivät rajoista piittaamattoman pakkokansainvälistämisen ja siirtolaisuutta ja kansainvaelluksia lietsovan monikulttuurisuuden ihanteen.

Jugoslavian hajoamissodat ovat osoitus siitä, että monikultuurisen kanssakäymisen hauras pintasilaus saattaa karista hetkessä. Kun useita kansallisuuksia elää samojen rajojen sisäpuolella, ei vältytä ristiriidoilta.

Monikulttuurinen yhteiskunta yrittää hioa kulttuurien särmiä pois, mutta lopputulos on paradoksi.  Monikulttuurisuuden hankkeessa tavoitellaan monesta kulttuurista koostuvaa kulttuuria, mutta lopputuloksena onkin hyvin yksiarvoinen monoliitti, jossa erilaisuus on tukahdutettu ja suljettu pois.

Lue artkkeli klikkaamalla kuvaa / KS 23.3.2014 Monikulttuurisuutta ei saa kyseenalaistaa

Aiotaanko vesilaitos ajaa vaikeuksiin?

Maailman vesipäivää vietetään 22.3.2014 ->

Kouvolan vesilaitosta ollaan yhtiöittämässä. Kevään aikana tästä tullaan vielä vääntämään kovastikin. On selvää, että vastustamme yhtiöittämistä periaatteessa, jonka syynä on tasekikkailut ja perimmältään Kouvolan velkainen talous. Bioenergian pelastamiseksi on ilmeisesti pakko yhtiöittämissen kuitenkin mennä.

Kari Hänninen (ps), KS 20.3.2014

Samalla taas kaupungin perustoimintojen avoimuus vähenisi. Woodinno on hyvä esimerkki, kuinka vaikeaa jopa kaupunginhallituksen jäsenen on saada tietoa toiminnasta.

KS 20.3.2013 verkkolehti,  Kari Hänninen (ps): Aiotaanko vesilaitos ajaa vaikeuksiin?  ->

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 20.3.2014 Hänninen: Aiotaanko vesilaitos ajaa vaikeuksiin?

Tutkimus osoitti: Reseptihoitaja nopeuttaa hoitoon pääsyä

Kunnallisalan kehittämissäätiö 7.2.2014: Reseptihoitaja nopeuttaa palvelua ->

                             Reseptihoitaja nopeuttaa palvelua.pdf

Poliittinen valta ei saa olla kaupan

KS 21.3.2014 verkkolehti,  Markku Espo: Poliittinen valta ei saa olla kaupan ->

Heinäkuussa 2013 Euroopan unioni ja Yhdysvallat aloitti neuvottelut maailman suurimmasta vapaakauppasopimuksesta, joka tunnetaan nimillä TAFTA ja TTIP (Transatlantic Free Trade Area, Transatlantic Trade and Investment Partnership).

Sopimusta on työstetty julkisuudelta salassa ja siinä on varsin huolestuttavia piirteitä. Keskiviikkona 19.3.2014 sopimusta esiteltiin eduskunnassa (->). Suunniteltua investointisuojaa ei voida sallia. Esimerkkinä on Australian tupakkalaki vuodelta 2011 (->), joka kielsi logojen ja tuotemerkkien käytön tupakkapakkauksissa. Tupakkayhtiö Philip Morris haastoi Australian välimiesoikeuteen vaatien lain toimeenpanon keskeyttämistä ja korvauksia tulonmenetyksistä. Asia on vielä kesken.

Toimittaja Markku Espon pääkirjoituksen kanssa voi olla vain täysin samaa mieltä.

KS 21.3.2014 Markku Espo: Poliittinen valta ei saa olla kaupan

Oikeus tuomitsi Woodinnon

Hallinto-oikeuden päätös 24.2.2014 ->


PK-Lehti 19.3.2014

PK-lehti 19.3.2014 Oikeus tuomitsi Woodinnon

Hallinto-oikeus on yhtynyt päätöksellään 24.2 arvosteluuni Kouvolan puurakentamisstrategiasta. Oikeus määrää Kouvolan kumoamaan laittoman päätöksensä 1,77 miljoonan euron tuesta Woodinnolle. Tuen lisäksi kaupunki myös pääomitti yhtiötä. Pääomarahaston varojen käyttö on laitonta ja sääntöjen vastaista. 

Wooinno-hankkeen tarkoitus oli perustaa olemassa olevien yritysten kanssa kilpaileva puualan yritys veronmaksajien rahoilla. Oikeuden päätöksen mukaan hanke ei tue alueen elinkeinotoimintaa kokonaisvaltaisesti, vaan ainoastaan vääristää alueella jo toimivien yritysten kilpailutilanteen. Kaupunki päätti panostaa hankkeeseen 2 miljoonaa euroa, jolla Kouvola saa 25 % osuuden perustettavasta yrityksestä.  Yksityiset henkilöt ja yritykset olisivat sijoittaneet 75.000 euroa ja saaneet 75 % osuuden yrityksestä.

Kaupungin myöntämät rahat olisi oikeuden mukaan mennyt vain käyttöpääoman ja käyttökulujen kattamiseen sekä muihin kaupallisiin toimintoihin. Toiminta perustuisi siis ainakin alussa vain kunnan rahoilla melskaamiseen. Oikeus ei nähnyt Woodinnolla olevan tiedossa mitään varmaa tuottoa alkutaipaleellaan.

Päätöksessään oikeus toteaa, ettei kunnan tehtävä ole perustaa yhtiöitä kilpailluille markkinoille ja toimia rahoittajana ja kantamassa lähes kaiken taloudellisen riskin yrittäjien puolesta. Kaupungin tuen todettiin vääristävän kilpailua. Oikeus ei näe hankkeella edes työllistävää, saati elinkeinorakennetta monipuolistavaa vaikutusta.  Sijoitusten ei katsota olevan terveitä tai turvassa.

Edellinen kaupunginvaltuusto oli kumileimasin, joka teki nämä laittomat päätökset perehtymättä asioihin. Nykyinen kaupunginhallitus salaili asiakirjoja (kh 13.2.2013). Eriävä mielipiteeni kaupunginhallituksessa osoittaa, että on parempi olla yksin oikeassa kuin joukolla väärässä. 

Valkealan päiväkoti leasingilla

KS 17.3.2014 verkkolehti->

Valkealan päiväkoti on Kouvolassa toinen toimitila, johon käytetään leasing-rahoitusta. Vuonna 2003 valmistunut Voikkaan päiväkoti on toteutettu leasing-mallilla. Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsellin mukaan talousarviolaina tulee jatkossakin olemaan pääsääntöisesti Kouvolan investointien rahoitusmuoto.

Valkealan päiväkoti leasingilla

Kuten Kouvolan Sanomat osuvasti ennakoi tammikuussa 2013 otsikollaan Kouvola avasi leasingportin, niin asiassa on käymässä juuri toimittaja Suolasen ennustamalla tavalla. Leasing liukuu kaupunkiin.

Miksi leasing on kallis? 

Leasingrahoitus on aina kalliimpaa rahoitusta kuin kaupungin ottama laina Kuntarahoituksesta, koska projektirahoitusmuotona leasingyhtiöiden hallinto ja dokumentaatio ovat aina raskaita ja kalliita. Leasingyhtiön tulee myös tuottaa voittoa ja maksaa osinkoja. Lisäksi kaupunki häviää poistojen tuoman verohyödyn rahoitusyhtiölle.

Rahoitettavan kohteen riskit kantaa aina lopulta asiakas eli Kouvola. Leasingrahoitus lisää kaupungin talousriskiä tuntuvasti, koska leasingsopimus ei jousta tarpeen mukaan. Leasingsopimuksen lopussa on kaupungilla mahdollisuus ostaa kohde markkinahintaisella, ei siis kirjanpidollisella, jäännösarvolla. Kiinteistön hinnan nousu jää rahoitusyhtiön eduksi. Mikäli kaupunki ei tuolloin tarvitse rahoittamaansa kohdetta, on solmittava jatkoleasingsopimus tai kaupungin on etsittävä kohteelle ostaja.

Leasing on kuin pikavippi. Lue lisää->

Perussuomalaisille ei toista yhdistystä

KS 17.3.2014 verkkolehti ->

KS 17.3.2014 Perussuomalaisille ei toista yhdistystä

KS 16.3.2014->

Klikkaa kuvaa lukeaksesi koko juttu KS 16.3.2014

Ratamo tekee Kouvolasta kriisikunnan?

KS-verkkolehti 12.3.2014  Ratamo tekee Kouvolasta kriisikunnan?

Suurenna klikkaamalla kuvaa: Ratamo tekee Kouvolasta kriisikunnan?

HS 19.7.2013 Kriisikunnan tunnistamiseksi on kuuden kohdan lista ->

Eikä tässä vielä kaikki (Ratamon kustannukset)

Ratamon budjetti on 115milj. euroa, mutta ...

Jukka Nyberg (sdp) KS 4.3.2014:

Puhutaan pitkälti yli 200 miljoonan euron vastuista, kun otetaan huomioon Ratamon vaatimat liikennenjärjestelyt, parkkihalli, Sairaalamäelle jäävät tyhjät kiinteistöt ja keskussairaalan saneeraus Kotkassa.

Ratamosta päätettiin ma 27.5.2013. Muutama päivä sen jälkeen paljastui, että hankesuunnitelmaan oli varattu epärealistisen vähän eli vain 200 parkkipaikka. Ne eivät riitä, vaan Kouvolan toimitilajohtajan Timo Oksasen arvion mukaan Ratamo-keskus tarvitsee 800 pysäköintipaikkaa. Siis parkkihallin.
 KS 1.6.2013 verkkolehti ->


KS 1.6.2013: 200 pysäköintipaikkaa ei riitä



Mitkä ovat Ratamon todelliset investointikustannukset?

Tekeekö Ratamo Kouvolasta kriisikunnan?

KS 4.3.2014 Ratamon hinta pelottaa ->

Lainauksia ym. uutisesta:

Kouvolan rahat eivät riitä suunniteltuun Ratamoon. - Kouvolan velka nousee jo nyt hälyttävän korkeaksi.

Rahoitus- ja talousjohtaja Tuukka Forsell arvioi, että ensi vuonna kaupungin talousarvioon pitää varata rakentamista varten 30-35 miljoonaa euroa.

Kaupungin omavaraisuusaste laskee 56:sta 46 prosenttiin ja suhteellinen velkaantuneisuus nousee 42:sta 63 prosenttiin.

Ratamon rakentamisen jälkeen Kouvola alkaa täyttää kriisikunnan kriteerit.

Ratamo ei ratkaise hoitoalan aikapulaa

KS 7.3.2014 verkkolehti


KS 8.3.2014

Surenna klikkaamalla kuvaa

Kouvolan Sanomat mielipide 6.3.2014 Riva Sorvali (vihr.)

Suurenna klikkaamalla kuvaa

Yhdistystä parsitaan kasaan keväällä

KS 5.3.2014

Ratamon hinta hipoo kipurajaa

Kouvolan Sanomat 4.3.2014
Rahoitus- ja talousjohtaja Tuukka Forsell arvioi, että ensi vuonna kaupungin talousarvioon pitää varata rakentamista varten 30-35 miljoonaa euroa.

- Talouden tunnusluvut heikkenevät, mutta turha velkaa on lähteä kiinteistöyhtiön taseeseen piilottamaan. Hanke laskee kaupungin omavaraisuusasteen 56:sta 46 prosenttiin ja nostaa suhteellista velkaantumista 42:sta 63 prosenttiin.

Suurenna klikkaamalla kuvaa

Ratamo siis kilpailutettiin ensin elinkaarimallilla, mutta vain yksi tarjoaja ilmoittautui tarjouskilpailuun. Miksi? Pelottaako rakennuksen suopohja ja mahdolliset home- ja kunnossapitokustannkset? Nyt Ratamo rahoitetaan kaupungin ottamalla lainalla.

Suurenna klikkaamalla kuvaa

KS Napakat 24.3.2013

KS vaalikone

Kouvolan Sanomien vaalikone kuntavaaleissa 2012