Kouvolan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 88 maksaa Kinnon hallituksen puheenjohtajalle ylimääräisen 26.250 euron palkkion, jonka suuruus olisi 875 euroa/päivä enintään 30 päivältä. Arvonlisäveroineen korvaus on yli 32.000 euroa. Lisäksi tulevat normaalit kokouspalkkiot ja matkakorvaukset vielä päälle!
Itse vastustin tätä päätöstä kokouksessa ja pidin jo silloin sitä täysin käsittämättömänä. Palkkio maksetaan yhtiölle vaikka kysymys on Anssi Paasivirralle maksettavasta henkilökohtaisesta palkasta / palkkiosta. Lisäksi konsulttitoimeksiannosta päättäminen kuuluu ensisijaisesti yhtiön hallituksen päätösvaltaan, eikä se kuulu Kouvolan kaupunginhallituksessa päätettäviin asioihin. Siltäkin osin kaupunginhallituksen päätös on ristiriidassa osakeyhtiölain kanssa.
Kouvolan kaupunginhallituksen päätöstä vaaditaan 31.3.2014 tehdyssä valituksessa kumottavaksi. Päätös on valittajan mielestä sisällöltään osakeyhtiölain ja verosäädösten vastainen ja samalla velvoittaa yhtiökokousedustajan ja Kouvolan Innovation Oy:n toimimaan lainvastaisella tavalla.
Valittajan tekstissä asia on ilmaistu hyvin:
"Asian esittely- ja perusteluosasta ilmenee, että puheenjohtajaksi on tarkoitettu valittavaksi Anssi Paasivirta, joka toimisi hallituksen puheenjohtajana Expericon Oy -nimisen yhtiön kautta, minkä vuoksi hänen palkkionsa on sovittu suoritettavaksi mainitulle yhtiölle pääosin "tehdyn työmäärän mukaan". Palkkio muodostuu vuosipalkkiosta, kokouspalkkioista ja "työmäärän mukaan" määräytyvästä palkkiosta, jonka suuruus olisi 875 euroa päivältä ja enintään 30 päivältä (työmäärän mukainen = 26.250 euroa)."
Mielestäni päätös on laiton ja jätin asiasta eriävän mielipiteen. Päätöksen tekemiseen osallistuivat: Nyberg (sdp), Tähtinen, Lakka (sdp), Salonen (sdp), Jokiranta (kesk), Lehtomäki (kesk), Viinikainen (sit).
Päätöstä vastusti: Korpivaara, Larikka, Nykänen, Hietanen, Sipiläinen
Kokouksen pöytäkirjan voit lukea linkistä ->
Hallinto-oikeudelle 10.4.2014 tehty valitus puheenjohtajan palkkiosta ->
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
perjantai 25. huhtikuuta 2014
RAK-messut jäähallissa 25 - 27.5.2014
Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaisilla on oma pöytä rakennusmessuilla, paikka Ylä B8.
Olen osastolla: perjantaina klo 11-18, sunnuntaita klo 10-17. Mauni Vanhala sunnuntaina koko päivän.
 |
| Juha Palosen kanssa rakentamassa messuosastoa 24.5.2014 |
Eikö tämä ikinä lopu
Taas on käyty yksi keskustelu Kouvolan Sanomien mielipidepalstalla. En ymmärrä, että miksi lehti ylipäätään julkaisi Anssi Tähtisen kirjoituksen, jonka sisältö oli ennemminkin pilkkakirjoitus kuin mielipidekirjoitus. Halusiko KS, että Tähtisen provo olisi saanut aikaan julkisen riitelyn, josta saisi uutisaiheiden puutteen vuoksi juttuja lehteen?
Lehti julistaa olevansa puolueeton ja sitoutumaton, mutta aika paljon sitä saa oikaista. Irrotetaan yksi lause ja tulkitaan sillä asia täysin päinvastaiseksi, mitä kokonaisuus lukien asia olisi. Pitkäperjantaina 18.4.2014 perussuomalaisten kirjoittamia oikaisujakirjoituksia oli kaksin kappalein:
Olemme johtajien palkkioita vastaan ->
Annikki Niirasen sopimukselle ei voi enää mitään ->
Jokainen voi itse tehdä johtopäätöksensä. Toivoisi kuitenkin, että ei julkaistaisi toisen suuhun laitettuja ja täysin vastakkaisia omalle mielipiteelle olevia keksittyjä väitteitä, kuten nyt tehdään. On niin täysin turhaa ajankäyttöä, joka ei vie Kouvolan asioita missään muodossa eteenpäin. Ajoituksellisesti Tähtinen kyllä osaa temput. Olihan nytkin Rakennusmessujen valmistelu kiireisimmillään ja messut tulossa.
KS 25.4.2014 verkkolehti, Tähtisen kanta eri kuin perussuomalaisten ->
KS 23.4.2014 verkkosivu, Kaikki päätökset ovat muutettavissa ->
KS 5.5.2014 verkkolehti, Anssi Tähtinen erotettiin perussuomalaisesta puolueesta ->
Lehti julistaa olevansa puolueeton ja sitoutumaton, mutta aika paljon sitä saa oikaista. Irrotetaan yksi lause ja tulkitaan sillä asia täysin päinvastaiseksi, mitä kokonaisuus lukien asia olisi. Pitkäperjantaina 18.4.2014 perussuomalaisten kirjoittamia oikaisujakirjoituksia oli kaksin kappalein:
Olemme johtajien palkkioita vastaan ->
Annikki Niirasen sopimukselle ei voi enää mitään ->
Jokainen voi itse tehdä johtopäätöksensä. Toivoisi kuitenkin, että ei julkaistaisi toisen suuhun laitettuja ja täysin vastakkaisia omalle mielipiteelle olevia keksittyjä väitteitä, kuten nyt tehdään. On niin täysin turhaa ajankäyttöä, joka ei vie Kouvolan asioita missään muodossa eteenpäin. Ajoituksellisesti Tähtinen kyllä osaa temput. Olihan nytkin Rakennusmessujen valmistelu kiireisimmillään ja messut tulossa.
KS 25.4.2014 verkkolehti, Tähtisen kanta eri kuin perussuomalaisten ->
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 25.4.2014 |
KS 23.4.2014 verkkosivu, Kaikki päätökset ovat muutettavissa ->
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 23.4.2014 |
KS 5.5.2014 verkkolehti, Anssi Tähtinen erotettiin perussuomalaisesta puolueesta ->
lauantai 19. huhtikuuta 2014
Tulospalkkaus ei sovi kunnan johtamiseen
Lääkäri Raimo Lindin hyvin perussuomalainen mielipide Lukijalta palstalla KS 19.4.2014, verkkolehti ->.
Apulaiskaupunginjohtaja Niirasen palkkauksesta on tehty sopimus ja päätös edellisessä kaupunginhallituksessa 12.3.2012. Tälläiset sopimukset ovat vastoin Perussuomalaisten arvomaailmaa. Nykyhallitus siis ei ole Anssi Tähtistä lukuun ottamatta ollut tätä sopimusta päättämässä. Tulospalkkaus on vastoin perussuomalaista aatetta. Asiasta aiemmin blogissa ->.
Tulospalkkauksesta päättäneet ovat olleet hyvin hiljaa tästä tulospalkkauksesta. Alla tulospalkkauksen päätöksestä vastuussa olevat (kaupunginhallitus 2012): Päätöksen Annikki Niirasen tulospalkkauksesta tekivät yksimielisesti seuraavat henkilöt, joilta voi kysyä syitä ylisuureen palkkaan ja tulospalkkiojärjestelmiin: Suomela Jari (kok), Koivisto Antti (sdp), Valkeapää Reijo (ksk), Eloranta Maria (sdp), Gärdström Keijo (kok), Harjula Mauri (sdp), Helkala Maarit (kok). Kasurinen Outi (sdp), Kouhia-Turklin Pirkko (sit), Lankinen Sari (kesk), Lonka Mirja (kesk), Sburatura Liisa(vihr), Soininen Kari (sit), Tähtinen Anssi (ps) ja Vainio Vesa(kd).
 |
| Klikkaa kuvaa ja lue Lindin mielipidekirjoitus. |
Apulaiskaupunginjohtaja Niirasen palkkauksesta on tehty sopimus ja päätös edellisessä kaupunginhallituksessa 12.3.2012. Tälläiset sopimukset ovat vastoin Perussuomalaisten arvomaailmaa. Nykyhallitus siis ei ole Anssi Tähtistä lukuun ottamatta ollut tätä sopimusta päättämässä. Tulospalkkaus on vastoin perussuomalaista aatetta. Asiasta aiemmin blogissa ->.
Tulospalkkauksesta päättäneet ovat olleet hyvin hiljaa tästä tulospalkkauksesta. Alla tulospalkkauksen päätöksestä vastuussa olevat (kaupunginhallitus 2012): Päätöksen Annikki Niirasen tulospalkkauksesta tekivät yksimielisesti seuraavat henkilöt, joilta voi kysyä syitä ylisuureen palkkaan ja tulospalkkiojärjestelmiin: Suomela Jari (kok), Koivisto Antti (sdp), Valkeapää Reijo (ksk), Eloranta Maria (sdp), Gärdström Keijo (kok), Harjula Mauri (sdp), Helkala Maarit (kok). Kasurinen Outi (sdp), Kouhia-Turklin Pirkko (sit), Lankinen Sari (kesk), Lonka Mirja (kesk), Sburatura Liisa(vihr), Soininen Kari (sit), Tähtinen Anssi (ps) ja Vainio Vesa(kd).
perjantai 18. huhtikuuta 2014
Säästöjä ei pidä tehdä vain palveluja karsimalla
Jos ei joku ole sattunut huomaamaan, niin Perussuomalaiset eivät ole toimittaja Johanna Värjän suosikkilistan kärjessä. Asioita ei haluta ymmärtää kokonaisuudessaan, kuten tuossa aiemmassa tekstissä Johtajien tulospalkkauksesta ->.
Toinen oli tuo yhden lauseen "Kaupungin toiminnoissa säästöt saadaan aikaiseksi ainoastaan palveluja vähentämällä." irrottaminen kokonaisuudestaan. Tosin tarkempi ilmaus olisi ollut Kaupungin säästöt on aikaansaatu ainoastaan palveluja vähentämällä. Se ei siis tarkoittanut, että Perussuomalaiset ovat sillä kannalla, että säästetöt on tehtävä kyseisellä tavalla. Ennemminkin päinvastoin.
Alla vastine ja Värjän kirjoitukset.
KS 18.4.2014
Värjän tulkintaa asiasta KS 17.4.2014
Toinen oli tuo yhden lauseen "Kaupungin toiminnoissa säästöt saadaan aikaiseksi ainoastaan palveluja vähentämällä." irrottaminen kokonaisuudestaan. Tosin tarkempi ilmaus olisi ollut Kaupungin säästöt on aikaansaatu ainoastaan palveluja vähentämällä. Se ei siis tarkoittanut, että Perussuomalaiset ovat sillä kannalla, että säästetöt on tehtävä kyseisellä tavalla. Ennemminkin päinvastoin.
Alla vastine ja Värjän kirjoitukset.
KS 18.4.2014
 |
| Suurenna klikkaamalla kucaa / KS 18.4.2014 Suninen: Olemme johtajien palkkioita vastaan |
Värjän tulkintaa asiasta KS 17.4.2014
torstai 17. huhtikuuta 2014
Johtajien tulospalkkauksesta
Toimittaja Värjä ihmetteli KS 17.4.2014
kolumnissaan, miksi Perussuomalaiset vastustavat johtajien tulospalkkausta,
mutta eivät tehneet muutosesitystä tai jättäneet eriävää mielipidettä.
KS 18.4.2014 Annikki Niirasen sopimukselle ei voi enää mitään
Vaikka Värjä luuleekin, että teen muutosesityksen ja eriävän mielipiteen mistä tahansa, niin jokainen muutosesitys on harkittu ja perusteltu. Joskus laillisuus näkökulmat ovat vain sellaiset, että asialle ei ole mitään tehtävissä. Silloin on turha hakata päätä seinään.
Apulaiskaupunginjohtaja
Niirasen palkkauksesta on tehty sopimus ja päätös vuonna 2011. Tällöin asianomaiset Anssi Tähtistä lukuun ottamatta eivät olleet tekemässä päätöksiä. Tähtinen ei enää kuulu Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaisten paikallisyhdistykseen eikä myöskään perussuomalaiseen valtuustoryhmään.
Niirasen sopimus on yksityisoikeudellinen sopimus ja maksamatta jättäminen olisi johtanut sopimusrikkomukseen. Kaupungin on turha lähteä oikeuteen asiassa, jonka tulee häviämään varmasti. Asialle ei siis voi enää tässä vaiheessa mitään.
Niirasen sopimus on yksityisoikeudellinen sopimus ja maksamatta jättäminen olisi johtanut sopimusrikkomukseen. Kaupungin on turha lähteä oikeuteen asiassa, jonka tulee häviämään varmasti. Asialle ei siis voi enää tässä vaiheessa mitään.
Vastustin keväällä 2013kaupunginjohtajan sopimuksen parannuksia. (Ks. linkki ->) Perussuomalaiset eivät myöskään tule
hyväksymään vastaisuudessa tehtäviä tulospalkkaussopimuksia. Tällaiseksi
erilliseksi tulospalkkaukseksi katsottavaksi sopimukseksi voidaan nähdä Kinnon
puheenjohtajan 32.000 euron erillinen palkkio, jota myös vastustin.
KS 17.4.2014 Värjä: Maine pelissä -kolumnista, joka osoittaa aika suppeaa ymmärtämystä asioista.
 |
| KS 17.4.2014 Värjä: Maine pelissä |
KS 18.4.2014 Annikki Niirasen sopimukselle ei voi enää mitään
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa /KS 18.4.2014 Annikki Niirasen sopimukselle ei voi enää mitään |
Vaikka Värjä luuleekin, että teen muutosesityksen ja eriävän mielipiteen mistä tahansa, niin jokainen muutosesitys on harkittu ja perusteltu. Joskus laillisuus näkökulmat ovat vain sellaiset, että asialle ei ole mitään tehtävissä. Silloin on turha hakata päätä seinään.
tiistai 15. huhtikuuta 2014
Lisäinvestointeja 2,4 milj. euroa, mistä rahat?
Kaupunginhallitus esittää huomattavan määrän lisäinvestointeja (2,4 miljoonaa euroa) miettimättä, mistä budjettiylityksiin otetaan rahat. Ellei talousarviota haluta ylittää, niin silloin tulee pelata nolla-summa-peliä. Eli kun johonkin lisätään, niin jostakin on otettava pois. Nyt ei tiedetä, että mistä lisäinvestointeihin esitetty raha säästetään. Lakkauttamalla kyläkouluja, neuvoloita, kirjastoja, irtisanomalla henkilöstöä?
Ei voi kuin vastustaa ja olla eri mieltä, sillä tuo toimintatapa ei ole vastuullista taloushallintoa.
Esityksen / Eriävän mielipiteen perustelut kokonaisuudessaan ->
KS 15.4.2014 Vuoden 2014 talousarviomuutokset lisäinvestoinneista
KS 15.4.2014 Investoinneista yli 2,4 miljoonan lisälasku
Ei voi kuin vastustaa ja olla eri mieltä, sillä tuo toimintatapa ei ole vastuullista taloushallintoa.
Esityksen / Eriävän mielipiteen perustelut kokonaisuudessaan ->
 |
| KH 14.4.2014 Perustelut eriävään mielipiteeseen |
KS 15.4.2014 Vuoden 2014 talousarviomuutokset lisäinvestoinneista
 |
| KS 15.4.2014 / Vuoden 2014 lisäinvestoinnit vuoden 2014 talousravioon |
KS 15.4.2014 Investoinneista yli 2,4 miljoonan lisälasku
 |
| KS 15.4.2014 Investoinneista yli 2,4 miljoonan lisälasku |
maanantai 14. huhtikuuta 2014
PS: ”Kouluverkkoon ei saa enää koskea”
KS 13.4.2014 verkkolehti, Kouluverkkoon ei saa enää koskea ->
Kaupunginjohtajan esitys säästöjen kohdistamisesta palveluverkostoon ei saanut kannatusta. Kaupunginhallitus laittoi asian yksimielisesti uudelleenvalmisteluun.
KS 15.4.2014 Kaupunhallius ei huolinut yt-esitystä
 |
| KS 13.4.2014 verkkolehti |
Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaisten mielestä jo vahvasti karsittuun kouluverkkoon ei saa enää koskea kuluvalla valtuustokaudella.
— Kouluverkon karsiminen aiheuttaisi kaupungin maksamien kustannusten kohdistumisen lakkautettujen koulujen ylläpidon ohella lisääntyviin kuljetuskustannuksiin, Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry:n hallituksen kannanotossa vaaditaan.
Sunnuntaina kokoontuneet perussuomalaiset käsittelivät maanantaina kaupunginhallituksessa käsiteltävää säästölistaa.
Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki esittää muun muassa viiden pikkukoulun yhdistämistä ja lukioiden lakkautuksia sekä henkilöstön vähennyksiä.
Perussuomalaisten mielestä kaupunginjohtajan säästötavoitteita ollaan kohdistamassa virheellisesti.
— Kaupunginjohtajan on keskityttävä organisaatiokarsintaan palvelujen karsimisen sijasta. Ylisuurta väliportaan hallintoa on purettava.
Kaupunginjohtajan esityksen he katsovat olevan ristiriidassa Kouvolan strategisten tavoitteiden kanssa, joihin kuuluu koko kaupungin elinvoimaisena pitäminen.
— Lähikoulu on tärkeä tekijä lapsiperheiden valitessa asuinpaikkaansa.
KS 14.4.2014
KS 14.4.2014
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 14.4.2014 |
Kaupunginjohtajan esitys säästöjen kohdistamisesta palveluverkostoon ei saanut kannatusta. Kaupunginhallitus laittoi asian yksimielisesti uudelleenvalmisteluun.
KS 15.4.2014 Kaupunhallius ei huolinut yt-esitystä
 |
| KS 1.4.2014 Kaupunginhallitus ei huolinut yt-ehdotusta |
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
Selänpään koulun vetoomus
Selänpään koulun vanhempaintoimikunta on lähettänyt vetoomuksen kaupunginhallitukselle
12.4.2014
SELÄNPÄÄN
KOULUN VANHEMPAINTOIMIKUNNAN VETOOMUS KOULUN LAKKAUTTAMISTA VASTAAN
Pohjois-Kouvolassa sijaitseva Selänpää on n 500 asukkaan erittäin vireä kylä, jossa on lukuisia
yhdistyksiä, jotka olemassa olollaan varmistavat kyläläisten turvallisuutta ja
tarjoavat mahdollisuuden monipuolisiin harrastuksiin. Kylämme on erittäin
yhteisöllinen ja koulu on erittäin tärkeä yhteisöllisyyden ylläpitäjä, koska
sen takia kylän lapset ja heidän vanhempansa tuntevat toisensa ja tämä lisää
kylän turvallisuutta lasten asuinpaikkana, koska Selänpäässä koko kylä
kasvattaa ja pitää huolta.
Selänpään koulu on alakoulu, jossa tänä lukuvuonna opiskelee 45 oppilasta. Koulussa opetusta annetaan kolmessa yhdysluokassa, välitunneilla kaikki oppilaat toimivat yhdessä, joten he oppivat toimimaan eri-ikäisten kanssa, tämä edistää lasten normaalia ikätasoista kehitystä, kun lapset eivät pyri olemaan ikäistään vanhemman oloisia. Tällainen eri-ikäisten lasten yhteistoiminta ei näy isossa koulussa. Kouvolan Sanomien mukaan Kaupunginjohtaja Lamminmäki on ehdottaa Selänpään koulun lakkauttamista ja oppilaiden jakamista kahteen eri kouluun eli Jaalan ja Kääpälän kouluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kylän lapset eivät enää tuntisi toisiaan niin hyvin, mikä murentaa kylämme yhteisöllisyyttä ja lisää lasten ja nuorten pahoinvointia. Lasten koulumatkat pitenevät ja sen takia myös koulupäivät.
Lapsiperheiden vanhempina koemme, että nämä säästösuunnitelmat kohdistuvat taas lapsiin ja nuoriin. Tällainen politiikka on erittäin lyhytnäköistä ja tulee kostautumaan tulevaisuudessa suurempina kuluina korjaavien toimenpiteiden muodossa. Isommissa luokissa lasten käytöshäiriöt ja levottomuus lisääntyvät.
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan suuret koulut ja luokkakoot ennakoivat syrjäytymistä eikä suurissa luokissa opetuksesta ei tule mitään, koska häiriökäyttäytymistä on liikaa. Käytöshäiriöistä nuoruudesta asti kärsinyt 28-vuotias maksaa yhteiskunnalle kymmenkertaisesti oireilemattoman nuoreen verrattuna. Mielestämme ennaltaehkäisevä työ tuo kaupungille enemmän säästöjä kuin koulujen lakkauttaminen. Eikö koulujen pitäminen inhimillisen kokoisina ole juuri ennaltaehkäisevää työtä?
Säästöjen varjossa elävät pienet oppilaat, jotka eivät pysty vaikuttamana politikkojen päätöksiin. Millä Kouvolan kaupunki mittaa lasten hyvinvointia ja onnellisuutta? Jokainen joka muistaa, miltä tuntui seisoa koulun pihalla ensimmäisinä viikkoina, tietää että pienelle lapselle parempi paikka on pienempi yhteisöllinen koulu, jossa kaikki koulussa toimivat tuntevat toisensa.
Emme hyväksy Selänpään koulun lakkauttamista ja toivomme, että lasten hyvinvointia ajatellen, ette hyväksy kaupunginjohtajan ehdotusta koulujen lakkauttamisesta.
Yhteistyöterveisin
Selänpään koulun vanhempaintoimikunnan puolesta
Selänpään koulu on alakoulu, jossa tänä lukuvuonna opiskelee 45 oppilasta. Koulussa opetusta annetaan kolmessa yhdysluokassa, välitunneilla kaikki oppilaat toimivat yhdessä, joten he oppivat toimimaan eri-ikäisten kanssa, tämä edistää lasten normaalia ikätasoista kehitystä, kun lapset eivät pyri olemaan ikäistään vanhemman oloisia. Tällainen eri-ikäisten lasten yhteistoiminta ei näy isossa koulussa. Kouvolan Sanomien mukaan Kaupunginjohtaja Lamminmäki on ehdottaa Selänpään koulun lakkauttamista ja oppilaiden jakamista kahteen eri kouluun eli Jaalan ja Kääpälän kouluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kylän lapset eivät enää tuntisi toisiaan niin hyvin, mikä murentaa kylämme yhteisöllisyyttä ja lisää lasten ja nuorten pahoinvointia. Lasten koulumatkat pitenevät ja sen takia myös koulupäivät.
Lapsiperheiden vanhempina koemme, että nämä säästösuunnitelmat kohdistuvat taas lapsiin ja nuoriin. Tällainen politiikka on erittäin lyhytnäköistä ja tulee kostautumaan tulevaisuudessa suurempina kuluina korjaavien toimenpiteiden muodossa. Isommissa luokissa lasten käytöshäiriöt ja levottomuus lisääntyvät.
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan suuret koulut ja luokkakoot ennakoivat syrjäytymistä eikä suurissa luokissa opetuksesta ei tule mitään, koska häiriökäyttäytymistä on liikaa. Käytöshäiriöistä nuoruudesta asti kärsinyt 28-vuotias maksaa yhteiskunnalle kymmenkertaisesti oireilemattoman nuoreen verrattuna. Mielestämme ennaltaehkäisevä työ tuo kaupungille enemmän säästöjä kuin koulujen lakkauttaminen. Eikö koulujen pitäminen inhimillisen kokoisina ole juuri ennaltaehkäisevää työtä?
Säästöjen varjossa elävät pienet oppilaat, jotka eivät pysty vaikuttamana politikkojen päätöksiin. Millä Kouvolan kaupunki mittaa lasten hyvinvointia ja onnellisuutta? Jokainen joka muistaa, miltä tuntui seisoa koulun pihalla ensimmäisinä viikkoina, tietää että pienelle lapselle parempi paikka on pienempi yhteisöllinen koulu, jossa kaikki koulussa toimivat tuntevat toisensa.
Emme hyväksy Selänpään koulun lakkauttamista ja toivomme, että lasten hyvinvointia ajatellen, ette hyväksy kaupunginjohtajan ehdotusta koulujen lakkauttamisesta.
Yhteistyöterveisin
Selänpään koulun vanhempaintoimikunnan puolesta
Sirpa Torikka Suvi
Saari
Puheenjohtaja jäsen
Tuetaan professuuria ja lakkautetaan kouluja
Noin vuosi sitten kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti tukea perustettavaa puurakentamisen professuuria. Kouvola ei hyödy kyseisestä puuprofessorin tukemisesta yhtään mitään!
Itse olen vastustanut alusta asti tätä rahantuhlausta ja vastustan yhä. Moraalisesti päätös maksaa yhdelle Aalto-yliopiston opettajalle 180 000€/vuosi viiden vuoden ajan on täysin kestämätön, varsinkin kun samaan aikaan oltiin lomauttamassa opettajia ja nyt ollaan lakkauttamassa lähikouluja. Professuurien tukeminen ei myöskään kuulu kunnan perustehtäviin.
Itse en kuulu elinkeinojaostoon enkä siten pystynyt vaikuttamaan asiaan. Valmistelevana virkamiehena oli mm. Aimo Ahti. Asia ei olisi edennyt, jos sillä ei olisi ollut kaupunginjohtajan tukea. Päätöksen perusteluja kannattaa kysyä poliittisen tukipäätöksen tekijöiltä: Anssi Tähtinen (PS), Maija Lehtomäki ( KESK), Tapio Karvonen (KOK), Birgit Koskela (KOK), Ville Salonen (SDP), Sakari Smeds (KD) ja Päivi Kossila (SDP).
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Kossila on Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja.
Itse olen vastustanut alusta asti tätä rahantuhlausta ja vastustan yhä. Moraalisesti päätös maksaa yhdelle Aalto-yliopiston opettajalle 180 000€/vuosi viiden vuoden ajan on täysin kestämätön, varsinkin kun samaan aikaan oltiin lomauttamassa opettajia ja nyt ollaan lakkauttamassa lähikouluja. Professuurien tukeminen ei myöskään kuulu kunnan perustehtäviin.
Itse en kuulu elinkeinojaostoon enkä siten pystynyt vaikuttamaan asiaan. Valmistelevana virkamiehena oli mm. Aimo Ahti. Asia ei olisi edennyt, jos sillä ei olisi ollut kaupunginjohtajan tukea. Päätöksen perusteluja kannattaa kysyä poliittisen tukipäätöksen tekijöiltä: Anssi Tähtinen (PS), Maija Lehtomäki ( KESK), Tapio Karvonen (KOK), Birgit Koskela (KOK), Ville Salonen (SDP), Sakari Smeds (KD) ja Päivi Kossila (SDP).
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Kossila on Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja.
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa /KS 15.3.2013 |
Hyvää päivää kirvesvartta
Poliittisessa keskustelussa tulee aika ajoin mieleen kasku kuurosta ukosta. Kasku kokonaisuudessaan ->
Kun kirjoittaa jotain, vastaukseksi saa kirvesvartta. Näin esimerkiksi KS 11.3.2014 kirjoitukseni, jossa käsittelin Kouvolan taloutta: Ratamo tekee Kouvolasta kriisikunnan? -> Katso myös juttu Kouvolasta ja kriisikuntakriteeristöstä ->
Kirjoitustani on kommentoinnut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka blogissaan seuraavasti:
Vaikea on keskustella asioista, kun keskustelu noudattaa kuuron ukon vastauksia. Mitään suuhuni laitettuja kärjistyksiä en ole sanonut. Seiniä voidaan kehittää muutenkin kuin rakentamalla suolle. Seiniä rakentamalla ei kehity automaattisesti toiminta. Tuolla logiikallahan yritystoimintaa syntyy, kunhan rakennetaan halleja. Kaikki tietää, ettei se ihan noin yksinkertaista ole. Ratamon osalta luottamushenkilöille esitetyt suunnitelmat toiminnan kehittämisestä ovat olleet varsin vähäisiä. Konkreettisillakin esityksillä toiminnan kehittäminen on varsin hidasta, kuten voi todeta vaikka reseptihoitajakoulutuksen aloitteeni etenemisestä.
Nyt kuukautta myöhemmin kirjoituksestani on Kouvolan talous ja säästöt tapetilla. Lähes kaikesta esitetään säästettäväksi. Talousarviossa ei ole vielä mukana niitä 16 miljoonaa euroa vuodessa, mitä tulevina vuosina Ratamon rakentaminen vaatii.
KS 11.4.2014 Koulut taas säästölistalla ->
KS 11.4.2014 verkkolehti, Kouvolan poliitikot epäröivät säästöpakettia ->
Kuuro ukko ei olisi millään halunnut ilmaista olevansa kuuro. Niinpä hän kerran kirvesvartta vuoleskellessaan mietti itseksensä: "Jos tähän nyt tulisi vieras, niin tottapa se ensimmäisenä kysyisi, mitä minä vuolen. Minä vastaisin, että kirvesvartta.
Kohta siihen saapuikin vieras mies, joka sanoi ensimmäisenä: "Hyvää päivää." Ukko vastasi: "Kirvesvartta".
Kun kirjoittaa jotain, vastaukseksi saa kirvesvartta. Näin esimerkiksi KS 11.3.2014 kirjoitukseni, jossa käsittelin Kouvolan taloutta: Ratamo tekee Kouvolasta kriisikunnan? -> Katso myös juttu Kouvolasta ja kriisikuntakriteeristöstä ->
Kirjoitustani on kommentoinnut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka blogissaan seuraavasti:
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa / Kaupunginhallituksen pj:n blogi |
Vaikea on keskustella asioista, kun keskustelu noudattaa kuuron ukon vastauksia. Mitään suuhuni laitettuja kärjistyksiä en ole sanonut. Seiniä voidaan kehittää muutenkin kuin rakentamalla suolle. Seiniä rakentamalla ei kehity automaattisesti toiminta. Tuolla logiikallahan yritystoimintaa syntyy, kunhan rakennetaan halleja. Kaikki tietää, ettei se ihan noin yksinkertaista ole. Ratamon osalta luottamushenkilöille esitetyt suunnitelmat toiminnan kehittämisestä ovat olleet varsin vähäisiä. Konkreettisillakin esityksillä toiminnan kehittäminen on varsin hidasta, kuten voi todeta vaikka reseptihoitajakoulutuksen aloitteeni etenemisestä.
Nyt kuukautta myöhemmin kirjoituksestani on Kouvolan talous ja säästöt tapetilla. Lähes kaikesta esitetään säästettäväksi. Talousarviossa ei ole vielä mukana niitä 16 miljoonaa euroa vuodessa, mitä tulevina vuosina Ratamon rakentaminen vaatii.
KS 11.4.2014 Koulut taas säästölistalla ->
Klikkaa kuvaa ja lue artikkeli KS 11.4.2014
KS 11.4.2014 verkkolehti, Kouvolan poliitikot epäröivät säästöpakettia ->
torstai 10. huhtikuuta 2014
Tynkähallitus ei riitä ratkaisuihin
KS 10.4.2014 verkkolehti, Tynkähallitus ei riitä ratkaisuihin ->
 |
| KS 10.4.2014 / Tynkähallitus ei riitä ratkaisuihin |
keskiviikko 9. huhtikuuta 2014
Viranomainen itsevaltiaana
Kouvolassa Lasten ja nuorten lautakunta on delegoinnut päätösvaltansa siten, että jos päätöksen tehnyt viranhaltija ei itse muuta päätöstään, niin seuraava valitusaste on hallinto-oikeus. Näin ainakin saamani viranhaltijan selvityksen mukaan.
Viranomaisen kannalta hyvää nykyisessä käytännössä on se, että useimmat viranomaispäätökseen tyytymättömät hyytyvät jo kalkkiviivoille. Kuinka moni esimerkiksi kielteisen koulukyytipäätöksen saanut jaksaa lähteä valittamaan hallinto-oikeuteen? Onko tämä myöskään oikeanlaista oikeuslaitoksen käyttöä?
Niinpä pelkkä koulukyytiohjeiden uusiminen ei riitä.
KS 9.4.2014 verkkolehti, Epäselvä koulukuljetusten ohjeistus korjataan kuntoon ->
Itse koulukyydistä on juttua aiemmin tässä blogissa Koulukyyti on oikeutettu ->, Koulukuljetuspäätös ei ollut aprillipila -> ja Koulumatkakyyti nyt KHO:ssa ->
Asiaa käsitteli vielä KS 9.4.2014 KHO ratkoo riitaa koulumatkan pituudesta ->
Ongelman lähtökohta on Lasten ja nuorten lautakunnan 20.2.2013 §21 Viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito kasvun, kehityksen ja oppimisen palvelussa (perusopetus)->
Ongelma tulee kohdasta:
Katso liite no 7 ->
Vaikka sinänsä on järkevää, että päätöksen tekee viranhaltija, niin oikaisuvaatimuksen tekeminen lautakunnalle pitäisi olla mahdollista. Miksi joissakin muissa kunnissa lautakunnalla on otto-oikeus päätöksiin, mutta Kouvolassako ei?
Lautakunnan tulisikin ottaa mietittäväkseen, miten päätöksen teko ja valitusprosessi ovat kokonaisuudessaan järkevä, että tällaisilta valituskierroksilta hallinto-oikeudessa vältyttäisiin.
Viranomaisen kannalta hyvää nykyisessä käytännössä on se, että useimmat viranomaispäätökseen tyytymättömät hyytyvät jo kalkkiviivoille. Kuinka moni esimerkiksi kielteisen koulukyytipäätöksen saanut jaksaa lähteä valittamaan hallinto-oikeuteen? Onko tämä myöskään oikeanlaista oikeuslaitoksen käyttöä?
Niinpä pelkkä koulukyytiohjeiden uusiminen ei riitä.
KS 9.4.2014 verkkolehti, Epäselvä koulukuljetusten ohjeistus korjataan kuntoon ->
Itse koulukyydistä on juttua aiemmin tässä blogissa Koulukyyti on oikeutettu ->, Koulukuljetuspäätös ei ollut aprillipila -> ja Koulumatkakyyti nyt KHO:ssa ->
Asiaa käsitteli vielä KS 9.4.2014 KHO ratkoo riitaa koulumatkan pituudesta ->
Ongelman lähtökohta on Lasten ja nuorten lautakunnan 20.2.2013 §21 Viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito kasvun, kehityksen ja oppimisen palvelussa (perusopetus)->
Ongelma tulee kohdasta:
Vaikka sinänsä on järkevää, että päätöksen tekee viranhaltija, niin oikaisuvaatimuksen tekeminen lautakunnalle pitäisi olla mahdollista. Miksi joissakin muissa kunnissa lautakunnalla on otto-oikeus päätöksiin, mutta Kouvolassako ei?
Lautakunnan tulisikin ottaa mietittäväkseen, miten päätöksen teko ja valitusprosessi ovat kokonaisuudessaan järkevä, että tällaisilta valituskierroksilta hallinto-oikeudessa vältyttäisiin.
maanantai 7. huhtikuuta 2014
perjantai 4. huhtikuuta 2014
Koulumatkakiista nyt KHO:ssa
KS 4.4.2014 verkkolehti, Koulumatkakiista on KHO:n ratkottavana ->
Alkujaan matka mitattiin tontin rajalta koulun tontin rajalle. Kaupungin käyttämä ohjelma mittaa koulumatkan lähinnä kotiosoitetta olevan tiestön pisteestä koululle ja ilmoitetaan metrin tarkkuudella (4,866km). Sitten koulumatka mitattiin manuaalisesta ja saatiin 5,00km. Lukua ei ainakaan metrin tarkuudella voi pitää tasan viitenä kilometrinä, jos vähänkään muistaa lukion matikan tunneilta lukujen tarkkuuksien ilmoittamisesta. Luvussa 5,00km tarkkuus on kymmenissä metreissä. KHOn tulee ottaa kantaa, pitääkö koulumatka mitata todellisena matkana, jonka lapsi kulkee kotiportilta koulun portille. Riittääkö epätarkka manuaalinen mittaus tai mittausohjelman mittaus, joissa voi olla 60-190 metrin heitto todelliseen lukuun verrattuna päätöksen perusteeksi. Alla se, mitä perusopetuslaki sanoo koulumatkasta.
Perusopetuslaki 628/1998:
Alkujaan matka mitattiin tontin rajalta koulun tontin rajalle. Kaupungin käyttämä ohjelma mittaa koulumatkan lähinnä kotiosoitetta olevan tiestön pisteestä koululle ja ilmoitetaan metrin tarkkuudella (4,866km). Sitten koulumatka mitattiin manuaalisesta ja saatiin 5,00km. Lukua ei ainakaan metrin tarkuudella voi pitää tasan viitenä kilometrinä, jos vähänkään muistaa lukion matikan tunneilta lukujen tarkkuuksien ilmoittamisesta. Luvussa 5,00km tarkkuus on kymmenissä metreissä. KHOn tulee ottaa kantaa, pitääkö koulumatka mitata todellisena matkana, jonka lapsi kulkee kotiportilta koulun portille. Riittääkö epätarkka manuaalinen mittaus tai mittausohjelman mittaus, joissa voi olla 60-190 metrin heitto todelliseen lukuun verrattuna päätöksen perusteeksi. Alla se, mitä perusopetuslaki sanoo koulumatkasta.
Perusopetuslaki 628/1998:
 |
| Perusopetuslaki 32§ Koulumatkat |
 |
| KS 4.4.2014 verkkolehti: Koulumatkakiista on nyt KHO:n ratkottavana |
torstai 3. huhtikuuta 2014
Koulukyytipäätös ei ollut aprillipila
Kirjoitin 1.4.2014 Facebookiin kaupunginhallituksen 31.3 päätöksestä seuraavan päivityksen:
Linkki blogikirjoitukseen ->
Tätä olivat jotkut pitäneet niin uskomattomana, että luulivat viestiä aprillipilaksi. Näin kommentoi eräs:
Siinä sitä taas voi ihmetellä, että miten sillä Korpivaaralla on tapana tehdä hallituksessa muutosesityksiä, joita ei läheskään aina edes oma ryhmä kannata. Näin tässäkin kävi. Toinen perussuomalainen kannatti, toinen ei. Ja jättipä se Korpivaara taas eriävän mielipiteenkin. Taas se sooloilu nakertaa uskottavuutta politiikassa. ;D
KS 10.5.2013 Sooloilu nakertaa uskottavuutta politiikassa ->
PK-lehti 2.4.2014 Koulukuljetuksista syntyi iso kiista
Tätä olivat jotkut pitäneet niin uskomattomana, että luulivat viestiä aprillipilaksi. Näin kommentoi eräs:
Siinä sitä taas voi ihmetellä, että miten sillä Korpivaaralla on tapana tehdä hallituksessa muutosesityksiä, joita ei läheskään aina edes oma ryhmä kannata. Näin tässäkin kävi. Toinen perussuomalainen kannatti, toinen ei. Ja jättipä se Korpivaara taas eriävän mielipiteenkin. Taas se sooloilu nakertaa uskottavuutta politiikassa. ;D
KS 10.5.2013 Sooloilu nakertaa uskottavuutta politiikassa ->
PK-lehti 2.4.2014 Koulukuljetuksista syntyi iso kiista
 |
| Suurenna klikkaamalla kuvaa / PK-lehti 2.4.2014 Koulukuljetuksista syntyi iso kiista |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)