Vuoden poliittiset päätökset Kouvolassa

KoSa 28.12.2014 kysyi vuoden poliittisista päätöksistä -> Alla vastaukseni.

1. Vuoden 2014 paras poliittinen päätös
Koko kaupunginhallitus oli alkuvuodesta Carean yli 160 miljoonan investoinnin kannalla minua lukuun ottamatta. Paras päätös oli se, että sain kaupunginhallituksen käsittämään investoinnin riskit ja toimimaan sen mukaisesti. Kouvola käyttää noin 35—37% palveluista ja maksaa yli 50 % rakentamisesta. Tulevaisuudessa Careasta tulee kiinteistökuntayhtymä, jonka veloita maksamme myös yli 50% käytämme palveluita tai ei.

2. Vuoden 2014 huonoin poliittinen päätös
Huonoin päätös tehtiin 28.4.2014 kaupunginhallituksessa, kun se yhden äänen enemmistöllä päätti luopua yt-neuvotteluiden jatkamisesta. Vuotta aiemmin oli tehty valtuustoryhmien yhteinen päätös, että kaupungin henkilöstömäärää tarkastellaan ennen palveluiden tarkastelua. Tästä lähti kierre, jolla lähipalvelut (lähikoulut, neuvolat, terveysasemat, lähikirjastot) karsitaan ja lakkautetaan.

Miljoonan euron laittaminen jäähallin VIP-aitioon ilman sopimuksia tms. tarkempaa tietoa asiasta on huonoa valmistelua ja huonoa päätöksen tekoa. Arvovalintana rahan käyttö VIP-aitioihin on huono päätös.

Yksilötasolla huonoin päätös oli evätä pieneltä lapsilta lakisääteisesti kuuluva oikeus koulukyytiin. Osoitti kaupunginhallituksen asenteen ja kylmyyden lapsiperheitä kohtaan. Asiassa tuli hyvin ilmi se, miten yksilön oikeuksia poljetaan viranomaisten taholta ja miten vähän yksittäisen kuntalaisen asiat päättäjiä kiinnostaa.

3. Millä tasapainottaa nopeasti kaupungin talous?
Kaksi kolmasosaa kuntien taloudesta vie sote-puoli eli katse siihen. Sen osalta tarvittaisiin konkreettisia toiminnan kehittämistoimia eikä vain konsulttiselvityksiä ja suunnitelmia seinien rakentamisesta. Mallia voisi hakea niinkin läheltä kuin Etelä-Karjalan sotepiiristä (Eksote). Samaan aikaan kun vuodesta 2009 on Kouvolassa vain selvitetty ja suunniteltu, niin Eksotessa on tehty merkittäviä kehittämistoimia koko ajan. Esimerkiksi mielenterveys-päihdetyö-aikuissosiaalityössä jonot ja henkilöstöpula hävisi ja kustannukset ovat 15% jopa Eksoten keskimääräistä alhaisemmat ja asiakastyytyväisyys korkea. Ei siis ole mitään kikkakolmosia, vaan monia toiminnan kehittämistoimia, joita tekemällä talous tasapainotetaan. Toinen esimerkki on, että jos reseptihoitajakoulutus olisi käynnistetty syksyllä 2013 ja tänä syksynä Nopsa-lääkärivastaanotot, niin POKSin päivystys olisi voitu hoitaa kaupungin omana työnä eikä veroparatiisiyhtiön kalliita ostolääkäreitä olisi tarvinnut käyttää.

Toinen asia on investoinnit. Investoinnit tulisi sovittaa kaupungin maksukykyyn.