Suomen uusiutuvat luonnonvarat ovat olleet vientiteollisuuden perusta satoja vuosia. Tuotteiden ja palvelujen muoto vain muuttavat tulevaisuudessa muotoaan ja monipuolistuvat. Tulevaisuuden biotaloudessa yhdistyvät luonnonvarat, digitaalinen teknologia sekä suomalainen koulutus ja osaaminen. Nämä tekijät ovat oleellisia myös muiden kuin uusiutuvien luonnonvarojen älykkäässä hyödyntämisessä.
Esimerkiksi puu on yksi Suomen suurimmista raaka-ainelähteistä. Se on muutakin kuin paperia, rakennustarvikkeita ja energiaa. Jo tänä päivänä puukuitua käytetään lääkkeiden, tekstiilien, biokemian tuotteiden ja eri materiaaleja yhdistävien komponenttien valmistamiseen.
 |
| Ummeljoki taistelee palvelujensa puolesta |
Suomalaiset pakkautuvat yhä kiihtyvämmällä tahdilla asutuskeskuksiin: maaseudulta kirkonkyliin ja kirkonkylistä kaupunkeihin ja edelleen pääkaupunkiseudulle. Kasvukeskukset kipuilevat riittämättömien palvelujen ja sosioekonomisten ongelmien kanssa. Samaan aikaan haja-asutus alueet kärsivät muuttotappion tuomista ongelmista. Kehitys on sekä kasvukeskuksissa että muuttotappioalueilla liian nopeaa. Yhteiskunta ei ehdi eikä sillä ole taloudellisia mahdollisuuksia reagoida riittävästi.
Perinteisen aluepolitiikan sijaan tarvitaan yhteiskunnan kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa ja vahvaa teollisuuden ja sen tulevaisuuden ja tarpeiden ymmärtämistä. Tästä hyötyisivät kaikki. Tuloksena olisi parempi elintaso, palvelut ja työllisyys niin haja-asutusalueilla kuin kasvukeskuksissakin. Kokonaisvaltainen teollisuuspolitiikka on koko Suomen etu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti