perjantai 24. huhtikuuta 2015

KHO samaa mieltä kuin Pekka Korpivaara

Lue blogistani myös: Koulukyyti on oikeutettu ->


Kouvolan Kaupunginhallitus käsitteli 31.3.2014 Jeremias pojan koulumatkan pituuteen liittyvää valitusta. Esitin tässä kokouksessa Kaisa Penin valituksen hyväksymistä, koska asia oli minusta valittajan esittämien perustelujen perusteella aivan selvä. Kaupunginjohtaja ei suostunut kuitenkaan tekemään muutettua esitystä joten olin pakotettu tekemään vastaesityksen, josta äänestettiin. Hävisin äänestyksen 9-2 . Äänestyksen jälkeen jätin asiasta eriävän mielipiteen, jottei kukaan pääse asiasta jälkeenpäin vääntämään, ettei tiennyt perustelujani asiasta.

Äänestys kuvaa hyvin Kouvolan kaupunginhallituksen jäsenten suhtautumisa koululaisten ja yksittäisten kuntalaisten hätään. Kaikki Kaisa Penin oikeudelle esittämät asiat olivat kaupunginhallituksen tiedossa jo valitusta käsiteltäessä. Miksi Kaisa Penin täytyi vielä valittaa selvästä asiasta KHO:n?

Mikäli virkamiehet olivat tehneet virheen, ovat kaupunginhallituksen kumileimasimet tehneet vielä suuremman virheen hylätessään Kaisa Penin valituksen ja siten suuremmassa vastuussa siitä, että Kouvolassa ei Kaisa Peni saanut oikeutta asialleen.

Alla kuvakaappaus Kouvolan kaupunginhallituksen kokouksesta 31.3.2014.



Kaisa Penin valitusta vastustivat siis: Jari Larikka (kok), Kirke Sipiläinen (kok), Ville Salonen (SDP), Marjatta Nykänen (Kok), Kimmo Jokiranta (kesk), Maija Lehtomäki (kesk), Jukka Nyberg (SDP), Sakari Viinikainen (sit)  ja Marjo Lakka (sdp).


Kouvolan Sanomat käsitteli asiaa uutisessaan 23.4.2015

Kouvolan tapa mitata koulumatkaa oli väärä. Lupa kuljetukseen vasta KHO:n päätöksellä.

23.4.2015 5:56

Valkealan  Harjussa asuvan Penin perheen äiti Kaisa Peni on helpottunut, sillä koulukuljetuskiista Kouvolan kaupungin kanssa on ohi. Kaupunginhallituksen kokous 31.3.2014

Tarvittiin kuitenkin korkeimman hallinto-oikeuden päätös, ennen kuin kaupunki taipui koulukuljetuksen myöntämiseen. Jokelan koulu on Penin lasten alakoulu.
Kaisa Peni ei lakkaa ihmettelemästä kaupungin käyttämää mittaustapaa ja -menetelmää.
— Toisinpäin, saamapuolella ollessaan, kunta on hyvin tarkka. Me vaadimme tarkkuutta koulumatkan mittaamisessa. Moni olisi varmaan jo luovuttanut. Meillä on monta lasta, joten asia on erityisen merkityksellinen.
Peniä on motivoinut myös halu vaikuttaa Kouvolan päättäjien yleiseen asenteeseen koulukuljetuksiin liittyvissä mittauksissa.
Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 24.4.2015

Korkein hallinto-oikeus kumosi lapsen koulukuljetusta koskevat hallinto-oikeuden ja Kouvolan hyvinvointipalveluiden palvelualueen esimiehen päätökset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edennyt kiista johtui koulumatkan pituuteen liittyvistä näkemys- tai oikeammin mittauseroista.
Penin perheen oman alkuperäisen mittauksen mukaan matka kotoa Jokelan kouluun oli 5,06 kilometriä. Koulukuljetus kuitenkin evättiin, sillä Kouvolan käyttämä ReittiGIS-ohjelma mittasi matkaksi 4,866 kilometriä.
Kaupunki on syöttänyt sisäänkulkupisteet ohjelmaan kouluittain, ja Jokelassa niitä on kolme. Mittauksessa käytetty kulkupiste ei kuitenkaan ole talviaikana käytettävissä. Penin ensimmäisen valituksen jälkeen hallinto-oikeus katsoikin, että koulumatkan päätepiste tuli määritellä toisin.
Kaupungin kuljetusyksikkö teki työtä käskettyä, ja palvelualueen esimies antoi pyydetyn lisäselvityksen hallinto-oikeudelle. Kyseisen, samalla ReittiGIS-ohjelmalla tehdyn mittauksen mukaan matka oli nyt tasan viisi kilometriä, eli oikeutta kuljetukseen ei ole.
Kaisa Peni ei tyytynyt hallinto-oikeuden päätökseen. Hän ryhtyi vaatimaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, että päätös asiassa tehdään Rambol Finland Oy:n mittaustuloksen perusteella. Valitukseen hän liitti Rambolin selvityksen, jonka mukaan matka kotiportilta koulun portille oli 5 057 metriä.
Korkeimman hallinto-oikeuden 2. huhtikuuta antaman päätöksen mukaan Rambol Finlandin mittaustulosta on pidettävä luotettavana. Kaupunki ei ole kiistänyt asiaa.
Kouvolan kaupunki määrättiin korvaamaan 600 eurolla Penin oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Lue lisää koulukuljetusten myöntämiseen liittyvistä ongelmista, valituksista ja valitusten ratkaisuista lehdestä tai digilehdestä:www.kouvolansanomat.fi/digilehti

Lue myös:

Kymmenkunta Kouvolan koulukuljetuskiistaa etenee oikeuteen asti vuosittain

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tiedä, mitä äänestät!

Vaalilehdessäni kerron, mitä ajattelen ja mitä arvoja ajan. Politiikallani on vahva sisältö.
Klikkaa kuvaa lukeaksesi sivu.




Byrokratiaa on purettava

Juvalla on palkittu teehuone TeaHouse of Wehmais ja Butiken på Landet ovat taistelleet vuosia, jotta saisivat opaskyltit 5-tien varteen. Tämä on yhdenlaista byrokratiaa, joka on erityisesti pk-yrittäjiä kiusaamassa. Pk-yrittäjä on näiden viranomaisten kanssa heikoilla.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / SS 16.4.2015 ->



Kun uusi laki tehdään, niin yhdestä vanhasta tulee luopua. Pitää hyväksyä, että kaikkea ja kaikkia ei pidä yksityiskohtaisesti hyysätä ja säädellä. Byrokratia ei ole vain haitta, vaan se myös maksaa.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kyläkouluja vai tulkkipalveluja?

Alla vastineeni Kouvolan Sanomien 15.4.2015 Maahanmuuttopopulismi huonosti perusteltua -kirjoitukseen:

Suomessa on ennustettu työvoimapulaa 1980-luvulta alkaen. Ensin oli suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö ja nyt ikäpyramidit. Mitään merkkejä tulevasta työvoimapulasta ei ole näkyvissä. Suomen työllisten määrä on alhainen, vain 66%. Vielä parikymmentä vuotta sitten se oli 75%.  Työllisten määrää voidaan nostaa. Sitä on myös pakko nostaa. Liian pieni työtä tekevien ryhmä ei pysty elättämään muita.

Pekka Korpivaara työmaalla
Työn ja tekijöiden kohdannassa on pahoja ongelmia. Esimerkiksi teknisen puolen työnvälitys on niin yrittäjien kuin työntekijöiden näkökulmasta täysin turhauttavaa. Ei ole ihme, jos Google valittaa työvoimapulaa. Työnvälityksessä pitäisi olla enemmän ammatillista osaamista. Myös nykyiset, ylhäältä annetut toimintatavat joutaisivat romukoppaan.


Huhtalan (KoSa 15.4.2015) oma kritiikki Perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista oli huonosti perusteltua. Olen tehnyt aloitteen, että Kouvola keskeyttää kiintiöpakolaisten ottamisen. Tähän on syynä niin kaupungin taloudelliset seikat kuin jo otettujen kotouttamistarve.

Kiintiöpakolaiseksi pääseminen on yksittäiselle ihmiselle kuin lottovoitto, myös todennäköisyydeltään. Samalla suuri määrä avuntarvitsijoita jää ilman. Kun raha käytetään pakolaisten auttamiseen itse kriisialueilla ja niiden läheisyydessä, niin huomattavasti useampi ja juuri ne heikoimmassa asemassa olevat saavat avun.

Kehitysapu ei vähennä köyhyyttä. Kehitysmaiden korruptoitunut eliitti vain rikastuu entisestään ja pönkittää asemaansa ja siten epäterveitä yhteiskuntarakenteita. Tämä estää maan kehittymistä. Kehitysapu eli 1,1 miljardia euroa maksetaan velkarahalla. Suomalainen perhe maksaa kehitysapurahoja yli 800 euroa vuodessa. Apu tulisi kohdistaa kriisialueille ja katastrofien uhreille.

Suomessa monikulttuurisuus on itseisarvo, jota ei saa kyseenalaistaa. Lausetta ”Monikultturisuus on rikkaus” toistetaan propagandan omaisesti. Asian kyseenalaistava on lähes rikollinen, ainakin rasisti. Kouvolassa kyläkoulu lopetetaan 95.000 euron näennäissäästön vuoksi. Samaan aikaan tulkkauspalvelut maksavat yli 700.000 euroa vuosi. On arvo kysymys, mitä karsimme ja mihin yhteiskunta panostaa. Siihen jokainen voi vaikuttaa tulevissa vaaleissa.

Kyläkouluja vai tulkkipalveluja?


KoSa 14.4.2015 mielipidepalsta:
Suurenna klikkaamalla kuvaa /Juha Huhtala 14.4.2015 mielipidekirjoitus









Lisäys 17.4.2015: Arvasin, että vedetään esiin, että valtio maksaa tulkkauspalvelut. Mutta valtio on me ja valtion velkaantuminen tunttuu veroissa ja erilaisissa maksuissa. On arvokysymys tukeeko valtio kyläkouluja vai tulkkauspalveluja.

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Johtajille vastuuta

Virkamiesten ylisuuret palkat on leikattava

Trafi Liikenne eli entisessä Ajoneuvokeskuksessa keskipalkka on yli 5000 euroa kuukaudessa. Julkishallinnon johtajien palkat ovat nousseet yli yksityisen sektorin. Näin ei pidä olla. Palkat tulisi suhteuttaa alenevasti ministerin 9500 euron palkkaan.

Hyvä esimerkki ylisuurista palkoista on Kouvolan kaupunginjohtaja ->

Johtajien varastamiselle sanktiot

Suurenna klikaamalla kuvaa
Kun siivooja varastaa julkisella puolella 20 euroa, niin hän saa potkut. Kun johtaja varastaa kaupungin tai valtion luottokortilla lounaita, matkoja ja tavaroita henkilökohtaiseen käyttöön, niin hän saa korkeintaan varoituksen. Yleensä ei sitäkään. Sanktioiden pitäisi olla kaikille samat varastamisen muodosta riippumatta.

Tietojärjestelmähankintoihin vastuuta

Toimivien tietojärjestelmien ei tarvitse maksaa maltaita. Tämän todistaa Viron julkishallinto.
Kyvyttömät johtajat, jotka hankkivat huonoja ja ylikalliita tietojärjestelmiä, pitäisi voida erottaa. Nyt vastuun kantavat yt:llä ulospotkitut työntekijät.

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Lastensuojelu ei saa olla business

Lastensuojelu on uudistettava

Tavoitteena hyvinvoiva lapsi, kuten kuvassa. (kuvituskuva)
8-vuotiaan Eerikan surma osoittaa, että lastensuojelussa on pahoja rakenteellisia ongelmia. Lukuisat lastensuojeluilmoitukset eivät johtaneet mihinkään. Uudistuksessa kyse ei ole pelkästään tyontekijöiden määrästä, vaan myös toiminnasta. 

Lastensuojelussa taho, joka tuottaa palveluja, ei saa tehdä arvioita lapsen lastensuojelutarpeesta. Tällöin pukki on kaalimaan vartijana. Huostaanotto ei saa olla businesta, vaan lähdettävä lasten tarpeista.


Kodinhoitajia koteihin

Sosiaalityö ei pidä olla paperinmakuisesti suunnitelmia, arviointia, raportointia ja seurantaa, vaan todellista apua koteihin. Perhehoitaja, kodinhoitaja, hoitaja. Olipa nimike mikä tahansa, niin entisenlainen, kotiin tulevaa apua on lisättävä. 

Nykyisin perheen monet ongelmat ratkaistaan viemällä lapsi päivähoitoon, vaikka apua tarvittaan arjen pyörittämiseen, vanhemman masennukseen tai alkoholiongelmaan. Toimintamallien tulee keskittyä ennaltaehkäisyyn ja avohoitoon.

Sote on muutakin kuin seinät

Kouvolan sote-keskus (Ratamo) on hyvä esimerkki siitä, miten sotessa edetään perse edellä puuhun. Vuositolkulla on suunniteltu seiniä ja vasta äskettäin havahduttiin miettimään toimintamalleja. Ihmisten toiminta ei muutu seiniä rakentamalla.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Lakien porsaanreiät on tukittava

Ehdollinen vankeusrangaistus ei ole rangaistus

Ehdollinen vankeusrangaistus ei vastaa kansalaisten oikeustajua rangaistuksesta. Käytännön seuraamuksia ei tule, eikä se toimi pelotteena. Pikemminkin rohkaisee uusimaan teon. Ehdollinen vankeusrangaistus on pelkkä vitsi, joka tulee poistaa Suomen lainsäädännöstä.


Raiskausten rangaistuksia on kovennettava

Suomessa raiskauksia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähätellään. Raiskaustuomiot on usein pelkkä vitsi ehdonalaisena rangaistuksena.

Rikoksiin tuomitut ulkomaalaiset karkotettava

Suomessa rikoksiin tuomitut ulkomaalaiset on karkotettava. Suomen tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin, että ulkomaiset vangit siirretään kärsimään rangaistuksensa omiin kotimaihinsa. Tästä Suomen tulee vaikka maksaa korvaus kyseiselle maalle.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Nuorille työtä

Nuorten työttömyys on suurempaa kuin koskaan. Työn saanti on aidosti vaikeaa, eikä se ole kiinni työhaluista.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / B. Virtanen (Ilkka Heilän luvalla)

Työnvälitys ei toimi nuorten eikä yritysten näkökulmasta. Nykyisin lähinnä verkkopalveluksi siirtynyt ohjaus ei toimi. Nuoret kaipaavat henkilökohtaisempaa neuvontaa. Tämä on yhtenä syynä myös nuorisotakuun takkuamiseen. Nuorisotakuu ei ole toiminut, mutta sitä tulee selvittää ja kehittää edelleen.

Koulutusta tulee suunnata siten, että se vastaa yritystarpeita. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää ja rahoitusta uudistaa siten, että se kannustaa yrityksiä ottamaan työntekijöitä oppisopimuskoulutettaviksi.

On väärin, että ammattiin opiskelevilla vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen 20 ikävuoteen asti!

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Työvoimapulaa ei ole, eikä tule!

Jo kymmenen vuotta työmarkkinoille on tullut vähemmän nuoria kuin sieltä on vanhoja poistunut. Lisäksi työllisten määrä on pudonnut 66%:in, kun vielä parikymmentä vuotta sitten se oli 75%.  Eli aiempaa harvempi tekee töitä. Silti työvoimapulasta ei näy häivääkään ja nuorisotyöttömyys on suurempaa kuin koskaan. Työvoimapulaa ei ole, eikä tule. Työttömyys on suurin syy perheiden köyhyyteen.


Tarveharkintainen maahanmuutto säilytettävä 

Suomeen halutaan luoda maahanmuuttava halpatyövoimakurjalisto, joka ei edes pysty elämään ansiotuloillaan. Tällainen on esimerkiksi Amerikassa. Maahanmuuttoa perustellaan väestöpyramidilla ja mahdollisilla tulevaisuuden tarpeilla. Tällä hetkellä Suomessa on laskutavasta riippuen 300.000 – 400.000 työtöntä. Ei ole edes näköpiirissä mitään merkkejä työvoimapulasta. Olisiko uhkaavan työvoimapulan urbaanilegenda aika saattaa sinne minne kuuluukin eli satukirjoihin? 


Kun lisätyö ei kasvata tuloja

Ei ole yksilön syy, jos työtä ei kannata ottaa vastaan, kun käteen jäävä rahamäärä ei juurikaan nouse. Hyvinvointijärjestelmä saa kahlita köyhyyteen, vaan kannustaa toimintaan ja yrittämiseen. Yrittäjän sosiaaliturvaa ja työttömän mahdollisuutta yritystoiminnan käynnistämiseen pitää parantaa.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Rahat menee Kreikkaan

Nykyhallitus sitoo jo seuraavankin hallituksen kädet. Rinne: Kreikan tukipaketti ei riipu valtiovarainministerin puoluekannasta. -> Jokainen tietää, että Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan.-> Uusi hallitus tulee saamaan heti eteensä Kreikan. ->


EU-linjaa on tiukennettava

Suomen ei tule jatkaa EU:ssa nykyistä linjaansa. Eurooppaministerinä Stubbin olisi pitänyt ottaa tiukempi linja. Suomi on mallioppilaana joutunut maksajaksi samaan aikaan kun toiset maan hakevat maksuhuojennuksia ja maksimoivat EU-etunsa. Maan hallituksen tulee toimia siten, että EU:n Suomeen soveltumattomiin lainsäädäntöihin saadaan eri vapaus. Myös erilaiset työläät valvontajärjestelmät tulisi olla ottamatta käyttöön. Suomen ei kuulu maksaa muiden velkoja ja taata miljardeilla muiden roskalainoja.

Eurosta on tehtävä erilainen

Valuuttaunioni ei voi jatkaa entisellään ja entisin säännöin, joita ei noudateta. Suomen on tutkittava vaihtoehtoja: pohjoiseurooppalainen valuuttaunioni vai joku muu?

Kananmunat vapaiksi

Pienkanaloiden munia ja muita lähituottajien maataloustuotteita pitää voida myydä ilman turhaa sääntelyä suoraan ravintolakäyttöön ja kauppoihin. EU:n byrokratiaa pitää purkaa kaikilta osin.



lauantai 4. huhtikuuta 2015

Monikulttuurisuus maksaa

Monikulttuurisuus on kallista

Monikulttuurisuus on julkisessa puheessa itseisarvo, jota ei saa kyseenalaistaa. Lausetta ”Monikultturisuus on rikkaus” toistetaan propagandan omaisesti. Asian kyseenalaistava on lähes rikollinen, ainakin rasisti. Monikulttuurisuuden todellisia kustannuksia ei tiedetä. Kyläkoulu lopetetaan muutaman kymppitonnin säästön vuoksi. Samaan aikaan tulkkauspalvelut maksavat yli 700.000 euroa vuosi. On arvovalinta, tukeeko valtio kyläkouluja vai maksaako tulkkauspalvelut.

Monikulttuurisuuden ongelmista hyvä esimerkki on raiskaukset. Ulkomaalaisten tekemisistä raiskauksista tai joukkoraiskausten määrän kasvamisesta ei voi puhua kansallisuusryhmiä mainiten, vaikka selvästi tietyt ryhmät ovat yliedustettuina. Jos mainitsee kansalaisuusryhmiä, niin voi saada syytteet kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Kun asiasta ei voida puhua suoraan ja rehellisesti, niin siihen on vaikea löytää myös ratkaisuja.

IL 14.3.2015: Karu totuus raiskauksista - jopa 13-kertainen ero ->

Pekka jälleenrakennustehtävissä Afganistanissa

Kehitysapu ei kehitä

Kehitysapu ei vähennä köyhyyttä. Kehitysmaiden korruptoitunut eliitti vain rikastuu entisestään ja pönkittää rahalla  asemaansa. Tämä vain tukee epädemokraattista järjestää ja on maan kehittymisen este.  Kehitysapu 1,1 miljardia euroa maksetaan velkarahalla. Suomalainen perhe maksaa kehitysapurahoja yli 800 euroa vuodessa. Humanitaarinen apu tulisi kohdistaa entistä enemmän kriisialueille ja katastrofien uhreille.

Pakko- ja lapsiavioliitot kiellettävä Suomessa

Suomi arvostelee muiden maiden pakko- ja lapsiavioliittoja. Kuitenkin sallii ne itse. Lapsiavioliitot tulisi kieltää. Kaikkien parien tulisi läsnäolevina rekisteröidä suhteensa maistraatissa. Tämä varmistaisi, että parisuhde on vapaaehtoinen. Nyt eri uskonnollisten yhteisöjen vihkiessä asiaa ei voi varmistaa. Rekisteröinnin jälkeen pari voisi vihityttää itsensä minkä tahansa uskontokunnan rituaalein. Säännöksiä vihkimisoikeuden myöntämisestä yhteisöille ei enää tarvita ja byrokratia yksinkertaistuu.


perjantai 3. huhtikuuta 2015

Ympäristönsuojelu on globaalia

Saimaannorppa on suojeltava

On käsittämätöntä, että erittäin uhanalainen, vaarassa kuolla sukupuuttoon olevaa saimaannorppaa suojellaan lähinnä vapaaehtoisin rajoituksin. Sen sijaan liito-orava on levittäytynyt lähes koko Venäjän leveydelle tuhansien kilometrien matkalle, eikä ole maailmanlaajuisesti uhanalainen. EU-maissa liito-oravia esiintyy lähinnä vain Virossa ja Suomessa. Liito-oravaa suojellaan hullunlailla. Saimaannorpan tilanne on hallituskauden häpeäpilkku, erityinen häpeä muka-vihreille Vihreille.

Pistohiekka, Puumala

Ilmansaasteet ovat globaaleja

Suomi ei tue ympäristön suojelua tekemällä kilpailijamaitaan tiukemmat ympäristösäädökset. Teollisuuden siirtyminen Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin saastuttaa enemmän kuin Suomessa. Samalla siirtyy myös työpaikat muualle. 

Energiaa ei mielikuvapolitiikalla

Tuulitukien menoautomaattia on leikattava. Jopa Osmo Soininvaara (Vihr, Iltalehti 21.1.2015) pitää tuulitukia liian korkeina. Energiapolitiikkaa pitää tehdä tiedolla hyödyntäen Suomen omat bioenergialähteet. Suomen ei pidä tuoda ydinenergiasähkö Venäjältä. Tavoitteena tulee olla omavaraisuus sähköntuotannossa. Energian hinta on pidettävä kohtuullisena, sillä se on yksi Suomen teollisuuden kilpailutekijöistä.


torstai 2. huhtikuuta 2015

Omistajien ahneus tuhoaa pörssiyhtiöt, ei palkat

Elinkeinoelämän Keskusliitto haluaa palkat jäihin vuosiksi, jotta Suomen kilpailukyky kohenee. Samaan aikaan osingoilla tyhjennetään pörssiyritysten varat. Näinkö kilpailukyky paranee? Tänä keväänä yli puolet pörssiyhtiöistä esittää aiempaa suurempaa osinkoa.

Pörssiyritysten omistajat haluavat rahaa ja sen ahneuden puhemiehenä toimii EK. Se julisti, että yhteisöveron lasku vauhdittaa talouskasvua. Hallitus ei ymmärtänyt, että EK:n tavoite on pörssiyritysten omistajien hyödyn maksimointi, ei valtion etu. Niinpä yhteisöveron laskeminen on toiminut täysin päinvastoin kuin hallitus ajatteli. Yritykset ovat leikanneet, irtisanoneet henkilöstöä ja jättäneet investoinnit tekemättä, jotta nyt alhaisen yhteisöverokannan aikana saadaan voitto ja sitä kautta osingot maksimoitua.

Korkea yhteisövero kannustaa yrityksiä pienentämään verotettavaa tulosta, jotta verojen määrä vähenee. Tulos pienenee poistoilla ja niitä saadaan investoinneista. Panostukset tuotekehitykseen pienentävät myös tulosta. Björn Wahlroos väitti helmikuussa yhteisöveron laskemisen parantavan työllisyyttä. Se on toiminut täysin päinvastoin.

Nyt yritykset ovat kuin tyhjiksi lypsetyt lehmät. Hengissä pysyminen tehdään vähäisellä väellä, lehmä-vertauksella huonolla ruualla. Lyhyellä tähtäimellä lehmästä saadaan suurin hyöty, mutta mikä on sen tulevaisuus?

Pekka työmaalla. Johtajien ylisuuret palkat menevät samasta yrityskassasta kuin työmiestenkin palkat.  

Nykyisin suurina johtajia pidetään henkilöitä, jotka ”uskaltavat” irtisanoa henkilöstöä rajuimmin. Leikata osaa jokainen. Harva pörssiyhtiö on kasvanut. Yritysjohtajien tulisi kehittää yritystä ja uutta liiketoimintaa. Kuinka moni pörssiyritys on niin tehnyt? Näille yrityksiä näivettäville johtajille maksetaan huippupalkkoja. Yt:t on todiste johdosta, jolla ei ole ideoita, näkemystä tai kykyä kehittää toimintaa. Siksi irtisanomiset pitäisikin aloittaa johdosta.

Pörssiyhtiliden omistajat ja johdon on vallannut ahneus. Johtajat nostavat ylisuuria palkkoja ja bonuksia. Omistajille jaetaan avokätisesti osinkoja, keskimäärin 80% tuloksesta. Vielä parikymmentä vuotta sitten vain 25% tuloksesta jaettiin osinkoina ja loput rahat jätettiin yritystä kehittämään. Henkilöstön palkat halutaan jäihin, jotta omistajat ja johto saavat ahneutensa tyydytettyä.

Globaalissa maailmassa valtiolla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Yrityksen tulee panostaa tuotekehitykseen ja investoida. Valtio on mahdollistaja, mutta menestyksensä yrityksen on luotava itse. Näivettämällä yritys ei menesty. EK toimii ahneuden asiamiehenä.

Luumäen lehti 30.3.2015 ->

Asiasanat: EK, Elinkeinoelämän Keskusliitto, osingot, suuryritykset, omistajat