Tykkimäen radat säilyivät - KIITOS Pro Tykkimäki ryhmän

Reilut kolme kuukautta sitten alkaneet pitkät ja haastavat neuvottelut Tykkimäen moottoriratojen säilyttämiseksi ovat päättyneet kaikkien kannalta hyvään lopputulokseen. Lähetin tuolloin neuvottelukutsun kaupungin ylimmille virkamiehille sekä poliittiselle johdolle Tykkimäen ratojen säilyttämiseksi. Tämän neuvottelukutsun pohjalta kasasimme tehokkaan ”Pro Tykkimäki ratojen asialla” ryhmän. Siihen pyysimme rautatielogistiikan ja -rakennuttamisen ammattilaisia, alueen yrityksiä ja moottoriratojen käyttäjiä. Ryhmällä oli myös omat suljetut FB-sivut.

Kaupunkimme virkamiehillä asenne oli alusta asti rakentava. Poliittisesta ohjauksesta ja painostuksesta huolimatta heillä riitti aikaa ja halua ratkoa Tykkimäen kaavan ongelmia ja heikkouksia ryhmämme kanssa. Samaa rakentavaa ilmapiiriä oli havaittavissa myös osassa valtuutetuissa, joista useat allekirjoittivat myös valtuustoaloitteeni ratojen säilyttämiseksi.  Ryhmämme jakoi infoa ja järjesti monia tiedotustilaisuuksia asiasta kiinnostuneille valtuutetuille ja lehdistölle. Neuvottelut alueen kaavan vaatimista muutoksista käytiin ryhmämme ja ylimpien virkamiesten kesken ilman poliitikkoja.

Ryhmämme toimesta ideoitiin uusi kaavapohja, joka on sekä parempi että toimivampi. Ryhmän esityksestä kaavaan saatiin kaikkia hyödyttäviä muutoksia ilman yhtäkään huononnusta. Alkuperäisessä suunnitelmassa ollut junarata olisi aiheuttanut turhia liikenneriskejä useiden tasoristeyksen takia. Lisääntyvä junaliikenne olisi useasti pysäyttänyt alueen ajoneuvoliikenteen ja haitannut Teholan alueen yritystoimintaa kohtuuttomasti. Hyväksytyssä ehdotuksessamme junat kulkevat eteläistä reittiä luonnollisesti ja esteettömästi uuden raideyhteyden kautta alueen terminaaleihin nopeasti ja turvallisesti.

Ryhmämme esitys laajentaa RRT-hankkeen käsittämään myös vanha, jo kaavoitettu Teholan alue. Tämä lisää RRT-hankkeen uskottavuutta ja toimivuutta. Tällä alueella on vapaita tontteja sekä kuljetusalan yrityksiä, joilla on sekä halua että kykyä toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Tämä muutos lisää RRT-hankkeen tarvitsemia alueita edullisesti ja nopeasti.

Teiden osalta ideoimamme korkeusaseman muutokset tuovat säästöjä niin massatasapainon kuin liikennejärjestelyjen helpottuessa. Neuvottelut onnistuivat hyvin ja on syytä antaa kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille projektiin osallistuneille.  Suuret kiitokset rakennusneuvos Veli Hyyryläiselle ja Marita Toikalle, joiden  roolit olivat alusta asti merkittävät onnistuneen loppuratkaisun löytymiselle!

Pekka Korpivaara

”Pro Tykkimäki ratojen asialla” ryhmän jäsen

KS 2.1.2017 Pekka Korpivaaran mielipidekirjoitus

TÄSTÄ ALLA OLEVASTA KOKOUSKUTSUSTA 4.10.2017 ALKOIVAT TYKKIMÄEN RATOJEN PELASTAMISEKSI KÄYDYT NEUVOTTELUT. 

KS 31.12.2017

Keskustelua KS sivuilla.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Linkki: Karting-radalle ja käyttäjille työrauha KS 28.12.2017

Linkki: Tykkimäen puolustajien kaasu ei hirttänyt — Maltilla tehty kansalaisvaikuttaminen onnistui

Linkki: KS 2.1.2018 Tykkimäen moottorirata säilyy hyvän yhteistyön ansiosta

Kouvolassa asukasmäärä vähenee, henkilöstömäärä paisuu.

Juha Huhtala (KS 14.12) kehui uuden valtuuston yhteistyökykyä ja päätöksentekoa. Onko päätöksenteko kuitenkaan muuttunut niin ruusuiseksi kuin Huhtala antaa ymmärtää? Mihin valtuustoon Huhtala päätöksentekoa vertaa ensimmäisen valtuustokauden valtuutettuna?

Päätöksen teon avoimuudessa Kouvola ei ole muuttunut parempaan, vaan huonompaan suuntaan. Nykyisin yhä enemmän tehdään päätöksiä lounaspalavereissa ja muissa suljetuissa tapahtumissa. Näistä tehdään pöytäkirjat, jotka jaetaan suppealle, pienelle ryhmälle. Näissä palavereissa tehdyt asiakirjat ovat lain mukaan julkisia asiakirjoja, vaikka niitä ei saa edes valtuutetut. Tämä käytäntö antaa ulospäin kuvan yhteisestä päätöksenteosta. Tiedon salaaminen ei lisää avoimuutta, jota Huhtala mainostaa.

Toinen esimerkki on luottamushenkilöiden palkkioiden ja etuisuuksien korotukset. Uusien virkojen ja johtavien viranhaltioiden palkankorotukset ovat suoraa seurausta nykyisestä hyväveli-järjestelmästä, jota Huhtala ylistää sinne päästyään. Näitä kustannuksia nostavia palkkiovirkojen lisäämisiä ei kukaan voi kiistää, ja ne kaikki on tehty pöytäkirjojen mukaan vihreiden kannattamina. Jopa valtuuston kolmas puheenjohtajan virka, jota titteliä Huhtala käyttää kirjoituksessaan, on lisätty vihreiden vaatimuksesta lisäämään menoja. Säästöt, joita edellinen hallitus teki vähentämällä apulaiskaupunginjohtajan ym. virkoja neljässä vuodessa, on pian syöty. Olemme saamassa kaksi uutta apulaiskaupunginjohtajaa ja ison nipun uusi isopalkkaisia johtajia säästöjen tilalle. Tämä, vaikka sote-uudistukset vievät 60% kaupungin tehtävistä.

Pohjois-Koreassa päätökset tehdään aina yksimielisesti. Tämä on saatu aikaan poliittisilla rangaistuksilla, joita ”yhtenäisyyttä” horjuttaville henkilöille annetaan. Valtuutettuja ei kiinnosta Kymijoen Työterveyden kymmenien miljoonien arvoisten osakkeiden lahjoittamiset Kotkalle, sairaanhoidon romahtaminen, ylimpiä viranhaltijoita lisäämiset. Nyt on muotia olla samaa mieltä. Valtuustossa säästötoimet on lopetettu ja terveydenhoito ajettu alas yksimielisesti.

Vihreiden mukaan tulo Kouvolan päätöksentekoon on vähentänyt avoimuutta ja kansalaiskeskustelua ja käytännössä lopettanut rakentavat puheenvuorot kaupunginvaltuustossa. Valtuuston kokoukset ovat muuttuneet lyhyiksi poliittiseksi teatteriksi, jossa kehutaan kilpaa virkamiehiä ja yhtenäistä päätöksentekoa.

Kuva yhtenäisestä valtuustosta kestää niin kauan, kun on rahaa mitä jakaa joka hankkeelle ja henkilölle. Seuraava valtuusto joutuu korjaamaan nykyisen valtuuston tekemät velat ja lisävirat sekä tervehdyttämään hallinnon.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu, kok

KS yleisönosastokirjoitus 16.12.2017

Juha Huhtalan kirjoitus KS 14.12.2017 

Kirjoitus herätti kiinnostusta KS:ssa.

Linkki: KS 15.12.2017 "Päätökset tehdään valtuutetuilta piilossa

Linkki: Juha Huhtala KS Kouvolan valtuustosta mallia koko Suomelle

Jyrki Lindberg: Kouvolan luottamushenkilöiden palkkiopäätös uuteen harkintaan (KS 3.12.2017)

Lukijalta: Palkkiopäätös uuteen harkintaan

Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 4.12. hallintosääntöluonnosta 1.1.2018 alkaen. Siinä ehdotetaan maksettavaksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helmiselle kokousten ulkopuolella liittyvistä tehtävistä 6 000 euron vuosipalkkiota. Jos Helminen siirtyy osa-aikaiseksi hallituksen puheenjohtajaksi, hänelle maksetaan 3 400 euron kuukausipalkkio, mutta ei vuosipalkkiota.

Helmisen muut kokouspalkkiot luottamustoimistaan ovat suuruusluokkaa 20 000 euroa vuodessa. Helmisen palkkiosummat tulevat olemaan ensi vuoden alusta varovasti arvioiden lähes 60 000 euron luokkaa vuositasolla.

Kyllä työmies on palkkionsa ansainnut. Hallintosääntöluonnoksessa ehdotetaan monia muitakin palkkiokorotuksia, mutta Helminen on ylivoimainen eurokuningas. Näitä muita palkkiokorotuksia voi lukea kaupungin nettisivuilta, hallituksen esityslista 4.12. kohdasta 6  hallintosääntö 1.1.2018 alkaen.

Tämä hallintosäännön muutosehdotus on tullut ”mahtikäskynä” suoraan hallitukselle, ilman ryhmien asiaan paneutumista. Toivottavasti asia jää edelleen pöydälle ja tarkempaan harkintaan.

Jyrki Lindberg, Kouvola

Jyrki Lindbergin kirjoitus KS 3.12.2017

Ehdotus hallituksen- ja valtuuston puheenjohtajien palkkioiksi 

Linkki: Jyrki Lindbergin yleisönosastokirjoitukseen

Linkki: Hallintosääntöehdotus 1.1.2018

Kouvola paisuttaa ylintä johtoaan.

Kouvolan kaupunginhallitus aikoo perustaa apulaiskaupunginjohtajan ja kolmannen apulaiskaupunginjohtajan viran maanantaina 4.12.2017 ja tehdä muitakin päätöksi, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.

Kouvolan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään vuonna 2019 perustettavalle sote kuntayhtymälle. Kouvola maksaa silti kulut ko kuntayhtymälle ja maakunta ottaa vastuulleen 2020 koko sote-sopan ja Kouvolan veroprosentiksi jää 8,5 veroäyriä.
Linkki: Kouvolan tuleva veroäyri

Maakuntauudistuksen seurauksena 60% budjetistamme siis lähtee pois ja loppusummalla maksamme jäljelle jäävien johtajien korotetut palkat yms kulut.

Kouvolan edelliseltä kaupunginhallituksen aikana vähensimme henkilökuluja 20 milj € verran. Tämä tehtiin mm:

-          irtisanomalla ihmisiä

-          jättämällä virkoja täyttämättä

-          tervehdyttämällä organisaatiota

-          jättämällä apulaiskaupunginjohtajan virka täyttämättä, koska tehtävät vähenevät rajusti   vuonna 2019

-          pidättäytymällä palkkioiden korotuksista (luottamushenkilöt)

-          lisäsimme henkilöitä vain kun sillä saatiin säästöjä. Säästöä haettiin mm. perustamalla oma   erityislasten yksikkö, koska yksikköhinnat kilpailutuksessa olivat noin 550-600€/vrk lasta   kohti. Omana tuotantona palvelu oli huomattavasti halvempaa.

Uusi kaupunginhallituksemme linja näyttää muuttuneet. Nyt on korotuksia ja uusi virkoja syntynyt kuin sieniä sateella. On projektivastaavia joka hommaan ja uusia toimia ja virkoja syntyy kuin sieniä sateella. Säästöt ja tervehdyttämiset ovat jääneet tavoitteista ja tilalle on tullut uudet lisävirat ja henkilöstön lisääminen. Hallinnon perkaamisesta (siltä osin, jota jää vuonna 2019 Kouvolalle) ei ole enää puhuttu mitään, vaikka siihen olisi vieläkin ilmeistä tarvetta.

Kaupungilta puuttuu minusta nyt selkeys toimintatavoissa!

Henkilöstöuudistukset ja organisaatiomuutokset tulisi tehdä pitkäjänteisesti, ottaen huomioon vuoden 2019 muutokset. Kotkassa uusi kaupunginjohtajalle tehtiin vain määräaikainen työsopimus tämän takia.

-          2019 asti ei siis pitäisi suosia määräaikaisia sopimuksia

-          organisaatiouudistukset tulisi tehdä siten, että on poliittisesti hyväksytty organisaatiomalli,   johon pyritään olisi valmis 2019 alusta!

-          uusi organisaatiomalli aloittaisi 2019 alusta.

-          sitä ennen ei tehtäisi suuria muutoksia, joita on vaikea tai mahdoton perua.

-          päätöksiä valmisteltaessa kuultaisiin myös valtuutettuja.

Ehdotankin siksi, että kaupunginhallituksen jäsenet miettisivät seuraavia vaihtoehtoja:

-          Tuukka Forsell:n hoitaisi apulaiskaupunginjohtajan viran oman työnsä lisäksi OTO:na oman   työn ohessa.  Tämä käytäntö on ollut jo kauan ja käytännössä Tuukka Forsell toimi jo   edellisen kaupunginjohtajan aikana kaupunginjohtajan virassa. Käytännössä Tuukka hoiti   kaikki Laurinkin työt, koska Lauri oli melko suuren osan työajastaan jossakin kuntaliiton tai   ministeriön työryhmissä ja elimissä. Tällöin Tuukka Forsell hoiti kaupungin asiat.

-          Ennen kuin uusi organisaatio uudistus (vuoden 2019 jälkeinen) saadaan aikaan ei pysyviä   muutoksia/ henkilöstön lisäyksiä tehtäisi.

-          Muutokset tehtäisiin virkoihin, jotka siirtyvät maakunnalle (vanhushoito yms näitä siirtyviä  virkoja voisi nyt lisätä tavittaessa).

-          Uuden vuoden 2019 organisaatioselvitys tulee käynnistää pikaisesti kaupunginhallituksen   toimesta.

-          Muutokset, jotka vaikuttavat jääviin virkoihin tehtäisiin perusteellisen selvityksen pohjalta   parlamentaarisesti ryhmiä kuunnellen.

Lisäksi olisi hyvä muistaa, että nämä asiat olivat jo edellisellä kaupunginhallituksella esillä, eli ei näissä ole  mitään uutta. Edellinen kaupunginhallitus:

-          torppasi apulaiskaupunginjohtajan viran perustamisen juuri siksi, että kaupunginjohtajan   työmäärä ja vastuut vähenee 60% vuonna 2019.

-          torppasimme myös luottamushenkilöpalkkiojärjestelmän, sen saman jota uusi   kaupunginhallitus nyt ajaa (sanasta sanaa samaa esitys jopa samoilla luvuilla).

-          edellinen kaupunginhallitus aloitti hallinnon keventämisen yläpäästä vähentämällä johtajia     (mm apulaiskaupunginjohtajan virka). Nyt uusi kaupunginhallitus sen sitten perustaa   samoilla perusteilla….

-          Nämä perustelut ovat minusta aika hupaisia perusteluja Tuukan viralle: ”Työnkuva on viime   aikoina painottunut yhä enemmän kaupungin omistajaohjaukseen ja tulevan kaupungin   roolissa tämä tulee yhä enemmin korostumaan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä   on konsernitasolla tarkistettava tehtävänkuviakin” .

-          Kaiken huippu on vielä III apulaiskaupunginjohtajan virka….. kun kaupungin rahat   ja tehtävät laskee 60% niin vieläkö kolmas kaupunginjohtajan virka tarvitaan?

-          Kouvola on vasta palkannut uuden elinkeinojohtajan Petteri Portaankorvan eli meillä on jo   lisätty siihen hommaan voimaa. Kouvolan edunvalvontapäällikkönä toimi Jukka Posti vain   muutama vuosi sitten. Hänet erotettiin SDP:n toimesta tekemällä uusi ”organisaatiomuutos”   ja silloin sovittiin, että sitä virkaa ei tarvita, koska se työ kuuluu kaupunginjohtajalle.

-          Nyt elinvoimassa on siis tulevaisuudessa  Jyrki Harju, kaupunginjohtaja, Tuukka Forsell ja   Petteri Portaankorva ja . Nämä piti vielä hetki sitten olla kaikki vain kaupunginjohtajan   tehtävää kuuluvia töitä. Entisen kaupunginjohtajan Lauri Lamminmäen palkankorotuksessa   huomioitiin aikoinaan juuri elinvoimaisuuden hoito.

-          Jyrki Harjulle piti kuulua nimenomaan nämä strategiajohtajan ja   omistajaohjauksen työt (jotka on jotenkin lipuneet Tuukalle).

Lopuksi sitten vielä hiukan kuntalakia. Nykyinen hallintosäännön muutosta viedään sillä kiireellä, että ei edes kuntalain mukaista tarkastuslautakunnan lausuntoa ole pyydetty ko uudesta hallintosäännöstä. Asia joka kuuluu kuntalain mukaan tehdä. Mieleen tulee sote asioiden teko eduskunnassa, kuulematta asiantuntijoita painetaan puolivalmista lainmuutosta ja heikkotasoisia asetuksia ulos. Käsittääkseni päätöksenteossa on muoto virhe, mikäli tarkastuslautakunta ei ole saanut mahdollisuutta lausua hallintosäännöstä oman tehtävän osalta näkemystään.

Yleensä länsimaisessa oikeuskäytännössä on periaate, että palkkiomuutokset, jotka koskevat itseään, tulevat voimaan vasta seuraavalla valtuuston (edustajiston) aikana. Eli elin ei itse tee itselleen korotuksia ja nosta palkkojaan. Tämäkin periaate on haudattu sitten tämän kaupunginhallituksen aikana.  

Pekka Korpivaaran esitys kaupunginjohtajalle pidättäytyä Kymijoen Työterveyden osakkeen ostamisesta

Pekka Korpivaara                                                                                      ESITYS

Kouvola                                                                                                     7.11.2017                           

Viite 1: Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 (1.1.2017-)

Viite 2: Kymijoen Työterveys Oy:n osakassopimuksen luonnos 010917

Viite 3: Kouvolan kaupungin hankintaohje

Kouvolan ei tule ostaa Kymijoen Työterveyden osaketta

Esitän, että Kouvolan kaupungin johto ohjeistaa edustajansa siten, että Kouvola pidättäytyy Kymijoen Työterveys Oy:n osakkeen ostamisesta.

Kouvolan kaupunki on ostamassa yhtä osaketta Kymijoen Työterveys Oy:ltä tarkoituksenaan kiertää hankintalakia. Asiaa on käsitelty 9.10.2017 konsernijaostossa, jonka päätöksen mukaan Kouvolan hankkii yhden osakkeen ko. yhtiöltä välttääkseen kilpailutuksen ja kiertääkseen hankintalakia.

Kymijoen Työterveyden liikelaitos on tuottanut Kouvolan kaupungille työterveyspalveluja vuodesta 2012 lähtien. Liikelaitosta on sen perustamistaustasta johtuen käsitelty sidosyksikkönä, jolta tehtäviin hankintoihin ei hankintalakia ole sovellettu. Kouvolan kaupunki on hankkinut Kymijoen Työterveys liikelaitokselta palvelut tähän mennessä kumppanuussopimuksella suorahankintana. Hankintalain mukainen suorahankinta kilpailuttamisvelvollisuuden poikkeuksena ei sovellu enää vuonna 2017, sillä liikelaitos lopetettiin ja sen tilalle Kotka perusti oman yhtiön Kymijoen Työterveys Oy:n, joka ei ole Kouvolan kaupunkiin nähden sidosyksikköasemassa.

Tämän esityksen tarkoituksena on selvittää, mikä on hankintalainsäädännön mukainen, Kouvolan kaupungin hankintaohjeen sekä samanaikaisesti Kouvolan kaupungin kannalta edullisin tapa hankkia työterveyspalveluja.

Kymijoen työterveys Oy:n sidosyksikköaseman edellytykset

Suunnitellut työterveyspalvelujen ostot kuuluvat hankintalain soveltamisalaan, joten ne pitää kilpailuttaa hankintalain edellyttämällä tavalla. Lähtökohtaisesti myös sidosyksikköhankinnat täyttävät hankinnan määritelmän. Hankintayksikön ei kuitenkaan tarvitse kilpailuttaa hankintoja sellaiselta omaan organisaatioonsa kuulumattomalta, muodollisesti itsenäiseltä yksiköltä, joka tosiasiassa palvelee hankintayksikön omaa toimintaa ja on hankintayksikön määräysvallassa (in house -yhtiö).

Hankintalain 10 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on (”lähes talonsisäinen hankinta”, sidosyksikkö).

Poikkeuksia kilpailuttamisvelvollisuudesta tulkitaan suppeasti. Mikäli poikkeukseen vedotaan, on samalla kyettävä näyttämään toteen se, että poikkeuksen edellyttämät olosuhteet täyttyvät.

Valvontavallan merkityksestä

Sidosyksiköllä tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka ei kuulu hankintayksikön organisaatioon, vaan on siitä muodollisesti itsenäinen yksikkö. Sidosyksikkö on kuitenkin hankintayksikön määräysvallassa, mikä tekee siitä tosiasiassa epäitsenäisen toimijan hankintayksikköön nähden. Hankintayksikkö siis valvoo yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa myyjänä toimivaa sidosyksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan.

Valvontavallan yhtenä ilmentymänä pidetään sitä, että hankintayksikkö omistaa sidosyksiköstä osake-enemmistön, sillä on äänten enemmistö tai oikeus nimittää enemmistö yhtiön hallintoelinten jäsenistä. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että tämä ei kuitenkaan vielä yksin riitä.

Valvontavalta merkitsee sitä, että hankintayksiköllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin sekä kaikkiin päätöksiin. Toisin sanoen erillisenä sidosyksikkönä toimiva yksikkö on tosiasiallisesti hankintayksikön ”hallinnon instrumentti ja tekninen toteuttaja”. Valvonnan luonnetta yksittäistapauksessa arvioitaessa on otettava huomioon sekä olosuhteet että lainsäädäntö.

Sidosyksikkö voi olla useamman viranomaisen/kunnan omistama. Myös yhteisesti toteutettu valvonta voi olla tosiasiallista ja tehokasta. Kollegiaalisen elimen osalta ei ole merkitystä sillä, minkälaista menettelyä päätöksenteossa noudatetaan, ja turvaudutaanko siinä esimerkiksi enemmistöpäätösten tekemiseen.

Valvontavallan osalta voidaan todeta, että Kouvolan kaupunki vaatii (konsernijaoston päätös 9.10.2017), että Kouvolan tulisi saada nimittää Kymijoen Työterveys Oy:n hallitukseen yksi jäsen kuudesta. Osakassopimuksen mukaan Kotkalla säilyisi aina hallituksessa enemmistö kaikkiin päätöksiin sekä puheenjohtajuus. Lisäksi yhtiökokouksessa Kotkan äänivalta olisi, mikäli kaikki Kymenlaakson kunnat lähtevät ostamaan yhden osakkeen, vähintään 97,5%. Kouvola ei voi tuolla järjestelyllä oikeasti vaikuttaa lainkaan yhtiön strategisiin ratkaisuihin vastoin Kotkan kantaa. Eli valvontavalta puuttuu ja tämäkään ei täytä In house -yhtiöltä edellytettävää mahdollisuutta vaikuttaa yhtiön tavoitteisiin ja strategiaan. Yhtiö ei tässä mielessä täytä EU:n lainsäädännön mukaista sidosyksikön vaatimusta. Osakejärjestely on siis tältäkin osin EU:n velvoittavan lainsäädännön vastainen.

Hallituksen esityksen perustelujen (HE 50/2006 vp.) mukaisesti tätä ei voida pitää osoituksena siitä, että valvonta yhtiön päätöksiin nähden on tosiasiallista. On todennäköistä, että tosiasiallisen ja tehokkaan valvontavallan osoittamiseksi kaupunki tarvitsisi myös muita mekanismeja, jotka puuttuvat osakassopimuksesta (sen luonnoksesta).

Sidosyksikön toisena määritelmällisenä ehtona on se, ettei sidosyksikkö juurikaan toimi markkinoilla. Myyjän tulee harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Oikeushenkilön toiminta kohdistuu pääosin sen omistaviin hankintayksiköihin, kun kaikella muulla toiminnalla on vain toisarvoinen merkitys. Pääosa toiminnasta on tarkoittanut oikeuskäytännön mukaan noin 90 % toiminnasta.

Uusi hankintadirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön. Euroopan unionin hankintadirektiivien voimaansaattamisaika on päättynyt ja direktiivien välittömiä oikeusvaikutuksia koskevia kohtia on tullut soveltaa 18.4.2016 alkaen. Direktiivi on pantu täytäntöön hankintalain kokonaisuudistuksella 2017.

Uudessa, vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa hankintalaissa rajoitettiin sidosyksiköiden markkinoille myyntiä vielä huomattavasti hankintadirektiiviä ja aiempaa hankintalakia suppeammaksi. Siinä määrätään, että sidosyksikkö voi harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Kun hankintalaki edellyttää sidosyksikön markkinoille myynnin pysymistä sekä prosentti-, että euromääräisissä rajoissa, voi Kymijoen Työterveys Oy myydä palvelujaan markkinoille korkeintaan 500.000 euron arvosta vuodessa, yhtiön liikevaihdon kehityksestä riippumatta.

Hankintalain siirtymäsäännökset antavat sidosyksiköille kohtuullisen ajan sopeutua uusiin, tiukentuneisiin sidosyksikkörajoihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivien sidosyksiköiden on noudatettava uusia prosentti- ja eurorajoja viimeistään vuoden 2022 alusta lukien. Kouvolan kaupungin tulee päätöksenteossaan huomioida tiukentunut sidosyksikkösääntely, ja huolehtia siitä, että sen mahdollisten sidosyksiköiden markkinoille myynti asettuu sallittuihin rajoihin viimeistään siirtymäkauden loppuun mennessä. Suunniteltu osakkeen osto ei anna siihen vähimmässäkään määrin mahdollisuutta.

Toiminnan suuntautumisen arvioinnissa on otettava huomioon kaikki tapauksen olosuhteet, muun ohella yksikön toimiala ja toimialue. Sidosyksikön muoto oikeushenkilönä (esim. yhtiömuoto) voi EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan joissain tilanteissa olla yksi osoitus omistajien toiminnan tarkoituksesta (esim. markkinasuuntautumisesta).

Oikeushenkilön muoto ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä sidosyksikköasemaa arvioitaessa.

Mikäli toimialue kattaa esimerkiksi vain valvontavallassa olevien kuntien alueen ja yksikkö tuottaa palveluja vain kuntien tarpeisiin, ei toimintaa pidetä markkinoille suuntautumisena. Kymijoen Työterveys oy:llä on noin 1500 asiakasyritystä ja yrittäjää kaikilta toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä. Tässäkin suhteessa Kymijoen Työterveyden toimintaa voidaan pitää nimenomaan markkinoille suuntautuvana yrityksenä. Lisäksi yhtiön määräävä asema on ongelma, koska yhtiö on Kymenlaaksossa markkinajohtaja työterveyspalvelujen myynnissä.

Oikeushenkilön lisääntyvä voitontavoittelun pyrkimys ja toiminnan mahdollinen laajentuminen alkuperäisestä tarkoituksesta myös palveluiden tuottamiseen viittaavat puolestaan siihen, että vaadittu valvonta- ja määräysvalta kapenee. Tämä tulee ilmi siitä, että Kymijoen Työterveys Oy mainostaa suuntautuvansa yhä enemmin yksityiselle sektorille. Yrityksen nettisivuilla kerrotaan, että ”Kehitämme jatkuvasti palveluitamme muuttuvan työelämän tarpeiden mukaisesti. Olemme mukana useissa valtakunnallisissa työterveyspalveluiden kehittämisryhmissä ja haluamme toimia edelläkävijöinä uusien palvelumuotojen kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa.”

Toimintaa, joka on otettava huomioon silloin, kun oikeushenkilö on useiden julkisyhteisöjen omistuksessa, on se toiminta, jota kyseinen yritys harjoittaa kaikkien näiden julkisyhteisöjen kanssa kokonaisuutena. Nykyisellään yhtiö myy reilusti yli 10 % palveluista kolmansille tahoille, minkä johdosta sidosyksikköasemaa ei nykyisen sääntelyn perusteella ole. Tämän muodostamiseksi Kouvolan kaupungille halutaan käytännössä antaa yksi osake.

Loppupäätelmä

1.      Kymijoen Työterveys Oy ei osakkeen oston jälkeenkään tule täyttämään sidosyksikköä koskevia vaatimuksia.

2.      Yhden osakkeen myynti muille kaupungeille (Kouvola, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti) ei tosiasiallisesti tee Kymijoen Työterveydestä In house -yhtiötä. Tämä vaihtoehto ei siis tarjoa ratkaisua käsillä olevassa tilanteessa.

3.      Osakkeen hinta ei vastaan yhtiön arvoa ja on osoituksena siitä, että kyseessä ei ole todellinen osakekauppa.

4.      Hankintalain pääsääntö on hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus, ja poikkeuksia siitä tulkitaan ahtaasti. Erilaiset näennäisjärjestelyt tulkitaan keinotekoisena hankintasäännösten kiertämiseen tähtäävänä järjestelynä.

5.      Mikäli kaupunki olisi perustettavan yhtiön ainoa omistaja, tulisi tämäkin omistussuhde tarkasteltavaksi kokonaisuutena. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, että jopa hankintasopimuksen tekemisen jälkeenkin on vielä otettu arvioitavaksi hankintayksikössä tapahtuneita keinotekoisiksi katsottavia järjestelyjä. Asiassa C- 29/04, komissio vastaan Itävalta, hankintaviranomainen teki hankintasopimuksen sidosyksikkönsä kanssa. Silti se katsottiin keinotekoiseksi järjestelyksi, jonka tarkoituksena oli EU:n sääntöjen, erityisesti kilpailuttamisvelvoitteen kiertäminen.

6.      Kouvolan konsernijaosto esittää tekemässään päätöksessä 9.10.2017, että Kouvolan kaupunki hankkii yhden osakkeen.  Voidaan suoraan todeta, että Kymijoen Työterveyden osakkeen myyntitarjous perustuu pelkästään In house -tarkoituksessa kilpailuttamisvelvoitteen kiertämiseksi.

7.      Suunniteltua osakejärjestelyä ei voi eikä ole edes perusteltu millään muulla syyllä tai perusteella kuin hankintasäännösten kiertämisellä. Tämä asia tulee ilmi konsernijaoston perusteluista. Järjestely on yksiselitteisesti laiton, mikäli yhtiön yhden osakkeen hankintaa ei voida muualla ja kestävällä tavalla ja objektiivisesti perustella kuin hankintalain kiertämisellä. Tätä hankintaa ei voida perustella edes tarkoituksenmukaisuudella, kun ainoana tavoitteena tällä päätöksellä on luoda In house -asema Kymijoen Työterveys Oy:lle.

8.       Kymijoen Työterveys Oy:n ongelmakohtana on myös toiminnan suuntautuminen kilpailluille markkinoille.

9.       Kouvolan kaupungin hankintaohje, hyväksytty kaupunginhallituksen päätöksellä 12.12.2011 § 395, määrittelee säännöt ja periaatteet kaupungin hankinnoille. Konsernijaoston 9.10.2017 tekemä päätös on vastoin Kouvolan kaupungin hankintaohjetta. Se on siis laiton päätös nykyisen hankintasäännön mukaan.

10.   Kouvolan kaupungin hankintaohjetta on velvollinen noudattamaan kaikki kunnan toimielimet sekä kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvat hankintayksiköt hankinnoissaan.

11.   Kouvolan hankintaohjeessa kohdassa 1.2 Yleiset hankintaperiaatteet, määritellään hankinnan periaatteet. Hankintaohje määräyksien mukaan ”Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita ”. Tässä kohdassa hankintalain kiertäminen ns. In house -menettelyllä ei ole Kouvolan hankintaohjeen mukainen ja päätös on siten hankintaohjeen vastainen.

12.   Nyt ostoa on perusteltu sillä, että hankinta on suuri, eikä siten ole tarkoituksen mukaista kilpailuttaa hankintaa. Väite on koominen, sillä juuri isot hankinnat kannattaa ja pitää kilpailuttaa hankintalain mukaan. Kun työterveyshuoltopalveluja on vieläpä saatavissa erittäin laajasti markkinoilta, on niiden hankinnoissa keskimääräistä helpompi hyödyntää kilpailuetuja ja siten saavuttaa kunnalle säästöjä, samoin kun palvelun käyttäjille parempia palveluja.

13.   Yksi ongelma on vielä siinä, että yhtiöllä on jo nyt määräävä kilpailuasema Kymenlaaksossa työterveysmarkkinoilla. Koska Kymijoen Työterveys Oy:n ei tarvitse kilpailuttaa suurimpia asiakkaitaan, on mahdollista, että yritys käyttää asemaansa väärin. Mää­rää­vää mark­ki­na-ase­maa tai sen saa­vut­ta­mis­ta ei ole kiel­let­ty lais­sa. Vain mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käyt­tö on kiel­let­tyä.

14.   Mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa ole­va yri­tys ei saa pe­riä hyö­dyk­keis­tään koh­tuut­to­man kor­kei­ta hin­to­ja. Koska yhtiön ei tarvitse kilpailuttaa isoa osaa asiakkaistaan (in house) on mah­dol­lis­ta, että yhtiö pi­tää yl­lä koh­tuut­to­man kor­ke­aa hin­ta­ta­soa omistajilleen (Kouvolan kaupunki) ja kilpailee eri hinnoilla yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Hin­ta­syr­jin­näl­lä mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käyt­tö­ta­pa­na tar­koi­te­taan asiak­kai­den koh­te­le­mis­ta toi­sis­taan poik­kea­val­la ta­val­la il­man kus­tan­nus­pe­rus­teis­ta tai kil­pai­luoi­keu­del­li­ses­ti hy­väk­syt­tä­vää syy­tä. Kymijoen Työterveyden hinnat ovat nousseet merkittävästi siitä, mitä ne olivat vuosi sitten liikelaitoksen aikana.

15.   Vaikka menettelyä ei katsottaisi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, se saattaisi olla kilpailun tasapuolisuutta julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä turvaavien, kilpailulain 4 a luvun säännösten vastaista. Niissä kielletään kuntaa tai sen määräysvaltaan kuuluvaa yksikköä soveltamasta taloudellisessa toiminnassaan sellaista menettelyä tai toiminnan rakennetta, joka tavaroiden tai palveluiden tarjonnassa vääristää tai on omiaan vääristämään terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä markkinoilla, estää tai on omiaan estämään terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun syntymistä tai kehittymistä taikka on ristiriidassa kuntalain (365/1995) 66 a §:ssä säädetyn markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimuksen kanssa.

16.   Kymijoen Työterveys Oy:n toiminta markkinoilla voi herkästi olla omiaan vääristämään terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä. Se saa omistajiinsa suuntautuvan kilpailuttamattoman palvelumyynnin kautta volyymietuja, ja se voine hyödyntää toiminnassaan verovaroin kustannettua infraa ja resursseja (Kouvolan kaupungin yhtiölle luovuttamat laitteistot ja henkilöstö 2012). Markkinoille suuntautuvassa myynnissä sillä on siten monia epäreiluja kilpailuetuja yksityisiin verrattuna. Palveluiden markkinaperusteiseen hinnoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomioita.

17.   Moraalisesti ja eettisesti päätös kiertää hankintalakia ostamalla yksi osake Kymijoen Työterveydestä on suoraan verrannollinen siihen, että Kouvolan kaupunki perustaisi veroparatiisiyhtiön Caymansaarille. Veroparatiisiyhtiön omistaminen tai perustaminen ei ole laitonta, mutta moraalisesti tuomittavaa. Kymijoen Työterveyden osakkeen ostaminen on sen lisäksi laitonta ja moraalisesti täysin tuomittavaa.

18.   Kouvolan kaupungin viimeisimmän elinkeino-ohjelman visio on: ”Vuonna 2020 Kouvola on elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvät edellytykset yrittämiselle.”. Elinkeinoelämän keskusliiton vuoden 2015 Kuntaranking-mittauksessa Kouvolan seutu sijoittui kaikista Suomen 25 seutukunnasta sijalle 22 eli neljänneksi viimeiseksi. Yritysilmasto kunnissa tilastossa Kouvolan oli sijalla 44, kaikkiaan 50 kunnasta. Kouvolan kaupungin ei tule toiminnallaan vaikeuttaa alueensa yritysten toimintaedellytyksiä tai estä vireää kilpailua. Kymijoen Työterveys Oy on epäreilu kilpailija alueen yksityisille työterveyshuollon tarjoajille. Näiden yritysten lisäksi Kouvolan suunnitellut toimet ovat merkittävä imagohaitta myös muulle yritysilmapiirille.

19.   Olisikin kaikkien kouvolalaisten etu, että kaupunki kilpailuttaisi tarvitsemansa palveluhankinnat jatkossa hankintalain mukaan eikä lähtisi kikkailemaan ja kiertämään lakia. Itse en hyväksynyt kaupunginhallituksessa ollessani In house -yhtiöillä kikkailua enkä halua, että nykyinenkään hallitus siihen syyllistyisi.

Lopuksi on vielä syytä korostaa, että täysin riippumatta siitä, sallivatko hankintalain sidosyksikkö­säännökset, kaupungin hankintaohjeet taikka kilpailulain määräävää markkina-asemaa tai kilpailu­neutraliteetin turvaamista koskevat säännökset ehdotetun menettelyn, siitä on syytä pidättäytyä kaupungin oman edun vuoksi. Kouvolan kaupungin ei tietenkään tule tehdä itsensä tai veronmaksajiensa kannalta epäedullisia sopimuksia, ei vaikka sääntely sellaisen sallisi, tai vaikka sillä voitaisiin välttää kilpailuttamisen aiheuttamaa hallinnollista taakkaa.

                      Pekka Korpivaara

                      Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

 Kaupunginvaltuutettu kok.

 pekka.korpivaara@kouvola.fi

 puh. 050 4141 973

JAKELU            Kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kouvolan kaupunki

                           Strategiajohtaja Jyrki Harjula, Kouvolan kaupunki

     Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, Kouvolan kaupunki

     Hallintojohtaja Katja Tommiska, Kouvolan kaupunki

     Kouvolan kaupunginvaltuusto

     Kouvolan tarkastuslautakunta

TIEDOKSI:       Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja

                           Jukka Lehtonen, Asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

                           Tapio Määttä, OTT, Oikeustieteiden laitoksen johtaja Joensuun Yliopisto

      Harri Lehto, varatuomari, Kouvola

     Valtteri Virtanen, Apulaisjohtaja, yksikön päällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Linkki: Konsernijaoston päätös 9.10.2017 hankkia osake

Linkki: Uutisen takaa: Osakkeen osto Kymijoen Työterveydestä olisi Kouvolalta erikoinen viritelmä KS 8.11.2017

Pekka Korpivaaran valtuustoaloite Tykkimäen moottorurheilukeskuksen säilyttämiseksi 17.10.2017

Valtuustoaloite Tykkimäen moottoriurheilukeskuksen säilyttämiseksi

Kouvolan on sitoutunut strategiassaan turvaamaan yhteisöjensä taloudellisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edellytykset. Kouvolaa mainostetaan monien harrastusmahdollisuuksien kaupunkina.

Kouvolassa Tykkimäen logistiikka-alueella on poikkeuksellisen paljon tilaa uusille logistiikkayhtiöille. Tälläkin hetkellä kaupungilla on valmiina hehtaaritolkulla maata ja vapaita tontteja, joihin on jopa valmis maantie ja olemassa oleva ratayhteys, esimerkkinä golfradan vastapäätä oleva tontti. Runsaasta raakamaasta huolimatta Kouvola suunnittelee teollisuustontteja moottoriratojen päälle, vaikka alueella on paljon tilaa ja osa nykyisistäkin terminaalialueista on tyhjillään vailla käyttöä.

Kouvolan karting-rata on tehty talkoovoimilla yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Talkoovoimin rakennettua aluetta on edesvastuutonta romuttaa. Moottorirataan rakennuksineen tuskin olisi otettu lainaa, jos seura olisi tiennyt, että vastapuoli ei pidä sopimuksiaan. Kouvola esittäytyy tässäkin suhteessa epäluotettavana sopimuskumppanina. Nykyisen karting-radan substanssiarvo on yli 2 miljoonaa euroa. Radan haltuunotto edellyttää myös nykyisen vuokrasopimuksen purkamista.

Vaikka Iittiin valmistuu KymiRing-kilparata, tulee sen käyttäminen olemaan suuren harrastajajoukon kannalta selkeästi kalliimpaa, koska toiminta perustuu kaupalliselle pohjalle. Tämän takia varsinkin vähävaraisimmille mikroautoharrastus tulee ylivoimaisen kalliiksi. Useissa kaavaperusteluissa on kuitenkin virheellisesti annettu ymmärtää, että KymiRing korvaisi nykyiset radat.

TYKKIMÄEN RADAT TUOVAT ELINVOIMAA JA LISÄÄVÄT KOUVOLAN VETOVOIMAISUUTTA

Kouvolan FK-Kerho järjesti vuonna 2017 viidet merkittävät kilpailut radalla. Suomen mittakaavassa se on merkittävä suoritus, koska kyse on vapaaehtoistoiminnasta ja nuorisotyöstä.

Kouvolan karting-rata on yli 1,2 km pitkä ja se täyttää kansainväliset standardit. Kouvolan rata on yksi Suomen uusimmista ja nykyaikaisimmista. Rataprofiili on maan parhaita, rata on vauhdikas ja siinä on paljon ohituspaikkoja ja korkeuseroja. Rata täyttää kaikki kansainvälisetkin kriteerit.

Kouvolaan tultiin vuonna 2017 kilpailemaan Ruotsista, Virosta ja Venäjältä saakka. Kouvolan karting radalle tullaan säännöllisesti kauempaakin jopa vain harjoittelemaan. Moni lapsiperhe tulee tänne ajamaan mikroautolla ja käyttävät samalla lähellä sijaitsevia muita palveluja, kuten Tykkimäen huvipuistoa, golfrataa ja muita alueen palveluja.

Kouvolalla ei ole varaa menettää yhtään toimivaa kohdetta, joka tuo työpaikkoja ja elinvoimaa kaupunkiin. Kouvolassa on tärkeää ymmärtää, että Tykkimäen nykyiset radat ovat hyödyksi Kouvolalle, eivätkä ne ole uhka RTT- terminaalihankkeelle tai KymiRingin toiminnalle.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kouvolan kaupunki säilyttää Tykkimäen moottoriurheilukeskuksen ja että Kouvolan kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin moottoriurheilukeskuksen toiminnan turvaamiseksi. Tykkimäen moottoriurheilukeskuksen toiminnan kehittäminen ja toiminnan mahdollistaminen tulee huomioida kaavoituksessa.

Pekka Korpivaara kok.

Aloitteen allekirjoittivat mm:

Risto Kuisma SDP

Juha Ripattila PS
Jari Käki PS
Antti Eskelinen  PS
Sheikki Laakso S-KS
Jouni Suninen S-KS
Pulla Peltola Sit.
Marja-Terttu Nuorivuori Sit.
Markja-Leena Vainio SDP
Sanna Tähtinen SDP
Vesa Vainio KD
Mika Byman Vas.
jne.

Valtuustoaloite Tykkimäen moottoriratojen säilyttämiseksi.

Linkki: Valtuustoaloite kaupunginhallituksen pöytäkirja 6.11.2017

Kuusankosken kaupungintalo maakuntataloksi.

Maakunnan toimintoja varten tarvitaan iso talo, jossa on mieluusti paljon tilaa eri viranomaisille. 

Kymissä oleva nykyinen maakuntatalo on vanha pappila, joka tulevalle maakunnan henkilöstölle on aivan liian pieni. Tämän takia lisää tiloja on jouduttu vuokraamana läheltä maakuntataloa. 

Kymenlaakson liiton kotipaikka on perussopimuksen mukaan Kouvolan kaupunki. Lisäksi maakunnan sote- valmistelun yhteydessä on sovittu, että maakunnan hallinto siirtyy Kouvolaan.

Kouvolan tulisi pikaisesti sopia Kymenlaakson Liiton kanssa yhteisesti, milloin talo siirtyy maakunnan käyttöön.

Kouvolan ensisijainen tavoite ei pitäisi olla Kuusankosken entinen kaupungintalon myynti, vaan sen vuokraaminen maakunnalle. Taloa ei siis pidä myydä ennen kuin talosta on käyty neuvottelut Kymenlaakson Liiton kanssa. Ainoa mikä jarruttaa maakuntahallinnon siirtymistä Kouvolaan on tietysti Kotkan ja Haminan valtuutetut. He eivät ole tottuneet, että Kouvola vaatii tehtyjen sopimuksien kunnioittamista.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kuusankosken kaupungintalo olisi edustava talo maakunnan käyttöön.

Linkki: Yleisönosastokirjoitus Kuusankosken kaupungintalosta maakuntatalo

Kouvolan Sanomat 19.10.2017 Kuusankosken kaupungintalon myynnistä

Yleisönosastokirjoitus KS 30.10.2017

Kouvolaan oma terveydenhuollon liikelaitos

Kymenlaakson maakunnan tulee perustaa Kouvolaan ja Etelä-Kymenlaaksoon omat sote-lain mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitokset. 

Tämän mahdollistaa tuleva laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (lakiluonnos) 19.10.2017.  Lain perusteella voidaan perustaa useampia liikelaitoksia, jotka hoitavat sosiaali- ja terveyshuollon sekä hammashoidon maakunnassamme.

Järjestely takaisi sen, että terveysneuvonta, terveystarkastukset ja yleislääketieteen alaan kuuluvat tutkimukset ja hoito säilyisivät Kouvolassa.Erilliset liikelaitokset mahdollistavat sen, ettei näitä palveluja siirry Kouvolasta muualle. Nyt on vaarana, että monet neuvontapalvelut, arvioinnit yms. tuotetaan Carean toimesta Kotkassa. Oma liikelaitos takaa työpaikkojen säilymisen Kouvolassa. Samoin suun terveydenhuollon palvelut saadaan säilymään Kouvolassa, eikä rahat ja palvelut valu turhaan Kotkan alueelle.

Erilliset liikelaitokset niin Kouvolassa kuin Etelä-Kymenlaaksossa ottaisivat paremmin huomioon paikallisten asukkaiden tarpeet. Järjestelyllä taataan paras mahdollinen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Kouvolassa. Kouvola voi tällöin järjestää maakunnan kautta palvelut kustannustehokkaasti ”omissa” sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja suunhoidon yksiköissä.

Maakunnan molempien liikelaitoksien päättäjät tulisi valita omilta alueiltaan, jolloin kouvolalaiset saavat itse päättää omista palveluistaan. Uskon, että järjestely olisi kustannustehokkaampi kuin yksi yhteinen liikelaitos Etelä-kymenlaakson kuntien kanssa. On aina parempi, että paikallisista asioista päättäisivät paikalliset päättäjät. Omat liikelaitokset takaisivat yhteisten rahojen ohjautumisen maakunnassa nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok).

maakuntahallituksen jäsen (kok)

KS 4.11.2017 lukijalta

Linkki: KS 4.11.2017 Kouvolaan oma sote-liikelaitos

Linkki: Lakiluonnos valinnanvapaudesta sosiaali- jaterveydenhuollossa.

Linkki: Iltalehti 4.11.2017 Valinnanvapauslaki lähti lausuntokierrokselle

Kouvola lahjoittaa omistustaan?

Kouvola lahjoittaa omistustaan?

Kouvola on käynyt neuvotteluja Kotkan kaupungin tietohallinnon yhdistämisestä yhteiseen yhtiöön. Kotkan kaupungin tietotekniikasta vastaava ICT Kymi liikelaitos liitetään osaksi Kaakkois-Suomen Tieto Oy:tä eli KS-tietoa. Nämä neuvottelut ovat edenneet ilmeisesti siten, että tarvittavat sopimukset ovat valmiina lokakuussa tapahtuvaa päätöksentekoa varten.

Valmistelusta ei ole informoitu poliittisia ryhmiä. Konsernijaostossa asiaa on käsitelty, mutta ratkaisevat selvitykset ja oheismateriaalit on jätetty pois julkisista asiakirjoista. Ilmeisesti valmistelut yhdistämisestä tehdään salassa osakeyhtiölain takana.

KS-Tiedon ylimääräinen yhtiökokous järjestetään heti, kun Kotkan ja Kouvolan kaupungit ovat neuvotelleet Kotkan ICT Kymin liikkeenluovutusprosessit loppuun.  Työterveyshuollon yhtiöittämisen yhteydessä Kouvola ei saanut yhtäkään osaketta. Toistaako historia itseään? 

Liikevaihdon perusteella uudesta perustettavasta yhtiöstä Kotkan osuus tulisi olla noin 30%. Miksi Kouvola ei tarjoa Kotkalle mahdollisuutta hankkia yhtä osaketta Kouvolan omistamasta yhtiöstä, kuten Kotka teki vastaavassa tapauksessa?  Tuskin tarvitsee olla tietäjä arvatakseen, että Kouvola on häviäjä näissä neuvotteluissa, varsinkin kun moni uusi vihreä valtuutettu on valmis luovuttamaan kaikki yhtiömme Kotkalle vain mainostaakseen itseään yhteistyökykyiseksi.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)

Linkki KS 21.10.2017 lukijakirjoitukseen

Tykkimäen moottoriradat tulee säilyttää

 Tykkimäen kartingrata tulee     säilyttää

Kouvolan FK-Kerho järjesti vuonna 2017 viidet merkittävät kilpailut Tykkimäen kartingradalla. Suomen mittakaavassa kilpailut ovat olleet merkittäviä Kouvolan tunnettavuutta lisäävinä tapahtumina.

Kouvolan kartingrata on yli 1,2 kilometriä pitkä ja se täyttää kansainväliset standardit. Kouvolan rata on yksi Suomen uusimmista ja nykyaikaisimmista. Rataprofiili on maan parhaita, rata on vauhdikas ja siinä on paljon ohituspaikkoja ja korkeuseroja. Rata täyttää kaikki kansainvälisetkin kriteerit.

Kouvolaan tultiin vuonna 2017 kilpailemaan Ruotsista, Virosta ja Venäjältä saakka. Kouvolan kartingradalle tullaan säännöllisesti kauempaakin jopa vain harjoittelemaan. Moni lapsiperhe tulee tänne ajamaan mikroautolla ja käyttävät samalla lähellä sijaitsevia muita palveluja, kuten Tykkimäen huvipuistoa, golfrataa ja muita alueen palveluja. Radat ovat osa vetovoimaa ja elinvoimaa lisääviä elementtejä Kouvolassa.

Kouvolalla ei ole varaa menettää yhtään toimivaa kohdetta, joka tuo työpaikkoja ja elinvoimaa kaupunkiin. Kouvolassa on tärkeää ymmärtää, että Tykkimäen nykyiset radat ovat hyödyksi Kouvolalle, eikä ne ole uhka RTT-terminaalihankkeelle.

KS 18.10.2017 ollut lukijakirjoitus asiasta

Kullasvaarassa on tilaa eikä ole järkevää kaavoittaa aluetta teollisuustonteiksi

Linkki Kouvolan Sanomien yleisönosastokirjoitukseen
LINKKI: Teuvo Toivokosken yleisönosastokirjoitus KS 28.10.2017