perjantai 23. kesäkuuta 2017

Pekka Korpivaara - Laskuvarjokerhon puolella

               KS Otsikko 18.6.2016

Lausuntoa ympäristöluvasta AVI:lle käsiteltiin Kouvolan kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran 13.6.2016. Tällöin kaupunginjohtajan pohjaesitys oli rakennus- ja ympäristölautakunnan (puheenjohtajana Jari Käki, perussuomalaiset) antaman lausunnon mukainen. 


Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan "laitetaan uuteen valmisteluun" vasta, kun asiasta oli keskusteltu hallituksessa esittämieni argumenttien jälkeen.  Lauri Lamminmäki lupasi muutta uudessa valmistelussa pohjaesitystä hänelle jättäni muutosehdotuksen mukaisesti. 
Toisin kävi. Kaupunginjohtaja toi muutosehdotuksen kaupunginhallituksen kokoukseen 15.8.2017 , jossa esittämiäni kantoja ei oltu otettu ollenkaan huomioon. Kaupunginhallitus nuiji lähes yksimielisesti (vain minä olin vastaan) kaupunginjohtajan näkemyksen. Itse tein vastaesityksen, joka ei saanut kannatusta joten jätin eriävän mielipiteen asiasta.
Kouvolan Sanomat uutisoi asiasta 18.6.2016:


LUVAN EHDOT HYPPYTOIMINTAAN EIVÄT LISÄÄ ELINVOIMAA EIKÄ TYÖLLISYYTTÄ.
Utin lentokentän ympäristölupa on päivitetty. Uusi lupa vie matkailijoita, vähentää alueemme vetovoimaa ja vähentää ja rajoittaa laskuvarjohyppytoimintaa. 
Aiemmassa, vuonna 2005 valmistuneessa luvassa, määritettiin laskuvarjolennoille aikarajat muttei määrää. Nyt aikarajoja on tiukennettu ja lentojen määrää rajoitettu.
Uuden luvan mukaan siviililaskuvarjohyppylentoja saa tehdä kesäkaudella kello 11—17, kun aiemmin se on ollut sallittua kello 8—20. Rajoitus on voimassa 15.6.—15.8. eli juuri parhaan loma-ajan aikana. 


keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Kouvolan lausunto vähentää työpaikkoja

Kouvola on yritysilmapiirin mittareissa yksi huonoimmista kaupungeista. Kaupungin etu olisi edistää alueen elinvoimaa parantamalla yhdistysten ja yritysten toimintamahdollisuuksia.

Utissa toimii Suomen suurin laskuvarjokerho, Skydive Finland ry.  Jäseniä sillä on noin 900 ja hyppysuorituksia vuosittain noin 14 000.  Hyppytoimintaa Utissa on ollut Utin Laskuvarjokerhon perustamisesta eli vuodesta 1963 lähtien. Hyppääjien ikähaarukka on 15-73 vuotta.


                      Laskuvarjokerho työllistää noin 6-10 nuorta henkilöä.

Laskuvarjokerho on yksi tärkeimmistä elinvoimaa ja rahaa alueellemme tuovista yhdistyksistä. Kouvola saa laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta ilmaista mainosta ja positiivista näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Utissa järjestetään useita tapahtumia, joihin osallistuu hyppääjiä aina Uudesta-Seelannista, Australiasta ja USA:sta asti. Pääsääntöisesti osallistujien perheenjäsenet tulevat mukaan. He kaikki asuvat tapahtuman aikana Kouvolassa ja käyttävät palveluja laajasti alueellamme, tuoden elinvoimaa ja rahaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto rajoitti 15.6.2017 tekemällään päätöksellä laskuvarjohyppylentojen määrää merkittävästi. Vuotuinen raja asetettiin 1100 hyppylentoon ja kesäajalle toiminta-aikaa rajoitettiin ankarasti. Rajoitukset ovat hyppytoiminnan kannalta erittäin ongelmallisia. Rajoitukset ovat Kouvolan kaupunginhallituksen 2016 antaman lausunnon seurausta.

Itse jätin lausuntoon eriävän mielipiteen. Kaupunginhallituksen näkemys oli melukuorman vähentäminen ensisijaisesti harrastustoiminnan rajoittamisella. Kouvola antoi taas kerran lausunnon, jonka seurauksena menetämme työpaikkoja ja elinvoimaa.

Vuonna 2016 valmistuneet toimitilat  tekevät Utista kotimaan suurimman ja nykyaikaisimman laskuvarjohyppykeskuksen.
Vuonna 2016 valmistuneet toimitilat  tekevät Utista kotimaan suurimman ja nykyaikaisimman laskuvarjohyppykeskuksen.


Rajoitukset eivät koske moottorikoneita, jotka voivat lentää laskuja ja nousuja rajoittamattomasti. Helikopterilentoihin ei kaupungin esitys ehdottanut rajoituksia, vaikka niiden meluhaitat ovat moninkertaisia laskuvarjotoimintaan verrattuna. Kouvolan kaupunginhallituksen lausunto vähentää työpaikkoja sekä elinvoimaa Kouvolassa.

Pekka Korpivaaran kirjoitus KS 26.6.2017


Linki: AVI:n päätös löytyy tästä
Linki: Kouvolan kaupungin lausunto ja Pekka Korpivaaran eriävä mielipide löytyy tästä
Linki: Kouvolan Sanomien uutinen 23.6.2017 "Utin lentokentän ympäristölupa tiukentaa määräyksiä laskuvarjohyppäämisen suhteen
Linkki: Utti on laskuvarjohyppääjien keidas — uudet toimitilat vahvistavat sen asemaa
Linkki: Ely ei suosittele laskuvarjohyppääjien lisäaikaa Utissa, pääsiäisenä hyppääjät pääsisivät taivaalle (2.6.2016 13:07)

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Timo hajotti puolueen, Jarppa persut Kouvolassa, mutta miksi?

Jouni Suninen kirjoitti KS 17.6 mielipidekirjoituksessaan hyvän tausta-analyysin Jari Lindströmin toimista. Tässä hiukan lisää taustaa tapahtumille.


MIKSI KOUVOLAAN SYNTYI UUSI PS PAIKALLISYHDISTYS?


Vuonna 2013 alkanutta Kouvolan valtuustokautta leimasi ensimmäisen vuoden aikana valtuutettu Anssi Tähtisen ja Jari Lindströmin  ja minun erimielisyys Kouvolan kaupunginhallituksessa noudatettavasta poliittisesta linjasta.

Tähtisen politiikka kaupunginhallituksessa oli SDP:n politiikkaa myötäilevää (apupuolue), kun taas itse ja suurin osa jäsenistä tahtoi ajaa itsenäisempää perussuomalaista politiikkaa. Asia tuli hyvin esille mm laittomia turvapaikan hakijoita käsittelevässä valtuustoaloitteessa, jota kumpikaan herra ei suostunut alekirjoittamaan.

Varsinaiset ongelmat alkoivat toukokuussa 2013,  kun Tähtinen yritti Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana saada yhdistystä  erottamaan minut paikallisyhdistyksestä.  Laiton yritys epäonnistui, mutta Tähtisen ja Lindströmin yritykset rangaista minua jatkuivat silti vuoden lopulla pidettyyn paikallisyhdistyksen hallitusvaaliin asti. Oli syntynyt tilanne, jossa riitelyn loppumiseksi yhdistyksen jäsenet alkoivat saada tarpeekseen Lindströmin/Tähtisen toimista yhdistyksessä.

Enemmistö Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisista oli hyväksynyt ajatuksen vuoden 2013 aikana,  että perussuomalaisilla on oltava itsenäinen poliittinen linja. Itsenäisen linjan saamiseksi oli vaihdettava Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistyksen hallitus.  Linjan muutos edellytti voittoa paikallisyhdistyksen hallitusvaalissa syksyllä 2013.

Voitto saatiin selvällä enemmistöllä demokraattisissa vaaleissa, jonka laillisuuden ja asiallisuuden varmisti puoluetoimiston paikalle lähettämä edustaja Niilo Kärki.  Näissä vaaleissa paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Heidi Husu ja hallitukseen uusi vaaleilla valittu hallitus.  Häviölle jäi Anssi Tähtisen lista, johon kuuluivat mm. Jari Lindström, Anssi Tähtinen ja Toni Lampiranta. Hillotolpan (Jari Lindströmin) edustajat jäivät häviölle.

Yhdistyksen yleiskokous erotti 2014 alkuvuodesta yksimielisesti Anssi Tähtisen yhdistyksen jäsenyydestä useiden sääntörikkomuksien vuoksi. Tähtinen erosi myöhemmin PS valtuustoryhmästä, jonka seurauksena puoluejohto erotti hänet puolueesta.  Tämä oli kova kolaus myös Jari Lindströmin haluille saada kilpailijat aina erotetuiksi puolueesta.

”Lindströmiläiset” yrittivät seuraavaksi voittoa syksyn 2014 paikallisyhdistyksen hallitusvaalissa omalla listallaan, mutta hävisivät jälleen Heidi Husun johtamalle ryhmittymälle.  Paikalla oli tälläkin kertaa puolueen edustaja valvomassa vaalin demokraattisuutta, laillisuutta ja asiallisuutta.

Pari kuukautta vaalitappion jälkeen valtuutetut Toni Lampiranta ja Juha Päivärinta loikkasivat PS valtuustoryhmästä keskustan valtuustoryhmään ilmeisesti Jari Lindströmin kehotuksesta. Myös kaupunginhallituksen perussuomalainen jäsen Minna Hietanen loikkasi keskustan hallitusryhmään. Eronnut ryhmä muodosti myöhemmin Jari Lindströmin vaalityöryhmän vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tämä herätti monilla tahoilla tyrmistystä, koska Lindström ei ainoastaan hyväksynyt kyseisten henkilöiden loikkausta kilpailevan puolueen valtuustoryhmään, vaan vieläpä palkitsi loikanneet ottamalla heidät omaan vaalikampanjaansa. Lindströmin koettiin jäsenien keskuudessa edistävän puolueen hajoamista Kouvolassa.

Tammikuun 16. päivä 2015 pidettiin Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten kokous, jossa käsiteltiin Minna Hietasen toimintaa hieman aiemmin pidetyssä Kouvolan kaupunginhallituksen kokouksessa.  Hietanen oli tuolloin vielä PS hallitusryhmässä. Hietanen oli päättänyt osallistua kaupunginhallituksen puheenjohtajan perustamaan työryhmään huolimatta siitä, että perussuomalaiset olivat sekä valtuustoryhmässä että paikallisyhdistyksessä sopineet yksimielisesti olla osallistumatta kaupungin virallisen organisaation ulkopuolisiin pienryhmiin.

Kokoukseen saapui Hietasen kanssa Jari Lindström, joka ilmoitti tukeneensa Hietasen päätöstä.    Lindström alkoi voimakkaasti puolustaa Hietasta, huusi paikallisyhdistyksen hallitukselle ”hävetkää!” ja nimitti hallitusta mm. ”valehtelijoiksi” ja ”yhdistyksen tuhoajiksi”. Samalla hän väitti olleensa perustamassa Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistystä. Eräs vanhempi hallituksen jäsen kertoi olleensahyväksymässä Lindströmiä paikallisyhdistyksen jäseneksi, mikä asetti Lindströmin väitteen outoon valoon. Lisäksi yhdistyksen rekisteröintipaperit paljastivat Jarpan "juksanneen".

Kokouksessa syntyi vaikutelma, jonka mukaan Lindström oli katkera Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten hallitukselle.  Vaikutti siltä, että Lindström yritti asemaansa hyväksi käyttäen saada paikallisyhdistyksen taipumaan ja hyväksymään hänen oikeutensa olla piittaamatta yhteisistä sopimuksista. Jari Lindström oli aiemmin useasti  yhdistyksen kokouksessa kehunut, että ”minulla on valta erotuttaa kenet haluan”.  Pelottelusta ja uhkailuista huolimatta yhdistyksessä Jari Lindströmiä kohdeltiin asiallisesti yhdistyksen hallituksen varajäsenenä, mikä asema hänellä yhdistyksessä tuolloin oli. Hän ei siis saanut mahdollisesti odottamaansa erityiskohtelua rikkoa yhdistyksen/puolueen  sääntöjä eikä  yhteisiä sopimuksia.

Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaiset ry. tuki kaikesta huolimatta Jari Lindströmin vaalikampanjaa rahallisesti, antamalla hänelle puolet yhdistyksen kassavaroista. Vaalien jälkeen Lindström ilmoitti julkisuudessa kyllästyneensä PS paikallisyhdistyksen ”riitelyyn” ja eroavansa yhdistyksestä. Ministerin asemaansa hyväksi käyttäen hän järjesti (perusti) Kouvolaan uuden paikallisyhdistyksen (Kouvolan Seudun perussuomalaiset ry.) johon hän itse liittyi. Missään muualla samanlaista menettelyä ei ole sallittu, mistä esimerkiksi Rovaniemen perussuomalaiset ilmaisivat paheksuntansa.

Ministeriksi päästyään Jari Lindström alkoi vainota tai mustamaalata Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistystä. Yhdistys oli  koko ajan toiminut demokratian pelisääntöjä kunnioittaen  ja se oli saavuttanut hyviä tuloksia niin EU-vaalissa kuin eduskuntavaalissakin. Jäsenhankinta oli sujunut hyvin jopa puolueelle vaikeassa hallitustilanteessa.
Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaiset ry. oli vielä keväällä tiettävästi ainoa PS paikallisyhdistys, jolla oli kirjoitettu kunnallispoliittinen ohjelma.  Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry oli Kouvolan ja koko Kymen piirin suurin perussuomalainen yhdistys. Yksi Suomen suurimmista ellei suurin. Lindströmin yhdistykseen siirtyi kaiken kaikkiaan vain kourallinen vanhan yhdistyksen jäsenistä.

7Mielestäni oli kohtuutonta sanktioida Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistystä ministeri Lindströmin henkilökohtaisen kaunan vuoksi.  Demokraattisia vaalituloksia ei tulisi Lindströmin tavoin sivuuttaa perustamalla uusi yhdistys vanhan syrjäyttämiseksi eikä myöskään uutta eduskuntaryhmää vain oman edun eli oman hillotolpan säilyttämiseksi.

Risto Ryti paheksui henkilöitä, joille itsekkäät hillotolpat menivät kansakunnan edun edelle.