Pekka Korpivaaran esitys kaupunginjohtajalle pidättäytyä Kymijoen Työterveyden osakkeen ostamisesta

Pekka Korpivaara                                                                                      ESITYS

Kouvola                                                                                                     7.11.2017                           

Viite 1: Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 (1.1.2017-)

Viite 2: Kymijoen Työterveys Oy:n osakassopimuksen luonnos 010917

Viite 3: Kouvolan kaupungin hankintaohje

Kouvolan ei tule ostaa Kymijoen Työterveyden osaketta

Esitän, että Kouvolan kaupungin johto ohjeistaa edustajansa siten, että Kouvola pidättäytyy Kymijoen Työterveys Oy:n osakkeen ostamisesta.

Kouvolan kaupunki on ostamassa yhtä osaketta Kymijoen Työterveys Oy:ltä tarkoituksenaan kiertää hankintalakia. Asiaa on käsitelty 9.10.2017 konsernijaostossa, jonka päätöksen mukaan Kouvolan hankkii yhden osakkeen ko. yhtiöltä välttääkseen kilpailutuksen ja kiertääkseen hankintalakia.

Kymijoen Työterveyden liikelaitos on tuottanut Kouvolan kaupungille työterveyspalveluja vuodesta 2012 lähtien. Liikelaitosta on sen perustamistaustasta johtuen käsitelty sidosyksikkönä, jolta tehtäviin hankintoihin ei hankintalakia ole sovellettu. Kouvolan kaupunki on hankkinut Kymijoen Työterveys liikelaitokselta palvelut tähän mennessä kumppanuussopimuksella suorahankintana. Hankintalain mukainen suorahankinta kilpailuttamisvelvollisuuden poikkeuksena ei sovellu enää vuonna 2017, sillä liikelaitos lopetettiin ja sen tilalle Kotka perusti oman yhtiön Kymijoen Työterveys Oy:n, joka ei ole Kouvolan kaupunkiin nähden sidosyksikköasemassa.

Tämän esityksen tarkoituksena on selvittää, mikä on hankintalainsäädännön mukainen, Kouvolan kaupungin hankintaohjeen sekä samanaikaisesti Kouvolan kaupungin kannalta edullisin tapa hankkia työterveyspalveluja.

Kymijoen työterveys Oy:n sidosyksikköaseman edellytykset

Suunnitellut työterveyspalvelujen ostot kuuluvat hankintalain soveltamisalaan, joten ne pitää kilpailuttaa hankintalain edellyttämällä tavalla. Lähtökohtaisesti myös sidosyksikköhankinnat täyttävät hankinnan määritelmän. Hankintayksikön ei kuitenkaan tarvitse kilpailuttaa hankintoja sellaiselta omaan organisaatioonsa kuulumattomalta, muodollisesti itsenäiseltä yksiköltä, joka tosiasiassa palvelee hankintayksikön omaa toimintaa ja on hankintayksikön määräysvallassa (in house -yhtiö).

Hankintalain 10 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on (”lähes talonsisäinen hankinta”, sidosyksikkö).

Poikkeuksia kilpailuttamisvelvollisuudesta tulkitaan suppeasti. Mikäli poikkeukseen vedotaan, on samalla kyettävä näyttämään toteen se, että poikkeuksen edellyttämät olosuhteet täyttyvät.

Valvontavallan merkityksestä

Sidosyksiköllä tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka ei kuulu hankintayksikön organisaatioon, vaan on siitä muodollisesti itsenäinen yksikkö. Sidosyksikkö on kuitenkin hankintayksikön määräysvallassa, mikä tekee siitä tosiasiassa epäitsenäisen toimijan hankintayksikköön nähden. Hankintayksikkö siis valvoo yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa myyjänä toimivaa sidosyksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan.

Valvontavallan yhtenä ilmentymänä pidetään sitä, että hankintayksikkö omistaa sidosyksiköstä osake-enemmistön, sillä on äänten enemmistö tai oikeus nimittää enemmistö yhtiön hallintoelinten jäsenistä. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että tämä ei kuitenkaan vielä yksin riitä.

Valvontavalta merkitsee sitä, että hankintayksiköllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin sekä kaikkiin päätöksiin. Toisin sanoen erillisenä sidosyksikkönä toimiva yksikkö on tosiasiallisesti hankintayksikön ”hallinnon instrumentti ja tekninen toteuttaja”. Valvonnan luonnetta yksittäistapauksessa arvioitaessa on otettava huomioon sekä olosuhteet että lainsäädäntö.

Sidosyksikkö voi olla useamman viranomaisen/kunnan omistama. Myös yhteisesti toteutettu valvonta voi olla tosiasiallista ja tehokasta. Kollegiaalisen elimen osalta ei ole merkitystä sillä, minkälaista menettelyä päätöksenteossa noudatetaan, ja turvaudutaanko siinä esimerkiksi enemmistöpäätösten tekemiseen.

Valvontavallan osalta voidaan todeta, että Kouvolan kaupunki vaatii (konsernijaoston päätös 9.10.2017), että Kouvolan tulisi saada nimittää Kymijoen Työterveys Oy:n hallitukseen yksi jäsen kuudesta. Osakassopimuksen mukaan Kotkalla säilyisi aina hallituksessa enemmistö kaikkiin päätöksiin sekä puheenjohtajuus. Lisäksi yhtiökokouksessa Kotkan äänivalta olisi, mikäli kaikki Kymenlaakson kunnat lähtevät ostamaan yhden osakkeen, vähintään 97,5%. Kouvola ei voi tuolla järjestelyllä oikeasti vaikuttaa lainkaan yhtiön strategisiin ratkaisuihin vastoin Kotkan kantaa. Eli valvontavalta puuttuu ja tämäkään ei täytä In house -yhtiöltä edellytettävää mahdollisuutta vaikuttaa yhtiön tavoitteisiin ja strategiaan. Yhtiö ei tässä mielessä täytä EU:n lainsäädännön mukaista sidosyksikön vaatimusta. Osakejärjestely on siis tältäkin osin EU:n velvoittavan lainsäädännön vastainen.

Hallituksen esityksen perustelujen (HE 50/2006 vp.) mukaisesti tätä ei voida pitää osoituksena siitä, että valvonta yhtiön päätöksiin nähden on tosiasiallista. On todennäköistä, että tosiasiallisen ja tehokkaan valvontavallan osoittamiseksi kaupunki tarvitsisi myös muita mekanismeja, jotka puuttuvat osakassopimuksesta (sen luonnoksesta).

Sidosyksikön toisena määritelmällisenä ehtona on se, ettei sidosyksikkö juurikaan toimi markkinoilla. Myyjän tulee harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Oikeushenkilön toiminta kohdistuu pääosin sen omistaviin hankintayksiköihin, kun kaikella muulla toiminnalla on vain toisarvoinen merkitys. Pääosa toiminnasta on tarkoittanut oikeuskäytännön mukaan noin 90 % toiminnasta.

Uusi hankintadirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön. Euroopan unionin hankintadirektiivien voimaansaattamisaika on päättynyt ja direktiivien välittömiä oikeusvaikutuksia koskevia kohtia on tullut soveltaa 18.4.2016 alkaen. Direktiivi on pantu täytäntöön hankintalain kokonaisuudistuksella 2017.

Uudessa, vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa hankintalaissa rajoitettiin sidosyksiköiden markkinoille myyntiä vielä huomattavasti hankintadirektiiviä ja aiempaa hankintalakia suppeammaksi. Siinä määrätään, että sidosyksikkö voi harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Kun hankintalaki edellyttää sidosyksikön markkinoille myynnin pysymistä sekä prosentti-, että euromääräisissä rajoissa, voi Kymijoen Työterveys Oy myydä palvelujaan markkinoille korkeintaan 500.000 euron arvosta vuodessa, yhtiön liikevaihdon kehityksestä riippumatta.

Hankintalain siirtymäsäännökset antavat sidosyksiköille kohtuullisen ajan sopeutua uusiin, tiukentuneisiin sidosyksikkörajoihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivien sidosyksiköiden on noudatettava uusia prosentti- ja eurorajoja viimeistään vuoden 2022 alusta lukien. Kouvolan kaupungin tulee päätöksenteossaan huomioida tiukentunut sidosyksikkösääntely, ja huolehtia siitä, että sen mahdollisten sidosyksiköiden markkinoille myynti asettuu sallittuihin rajoihin viimeistään siirtymäkauden loppuun mennessä. Suunniteltu osakkeen osto ei anna siihen vähimmässäkään määrin mahdollisuutta.

Toiminnan suuntautumisen arvioinnissa on otettava huomioon kaikki tapauksen olosuhteet, muun ohella yksikön toimiala ja toimialue. Sidosyksikön muoto oikeushenkilönä (esim. yhtiömuoto) voi EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan joissain tilanteissa olla yksi osoitus omistajien toiminnan tarkoituksesta (esim. markkinasuuntautumisesta).

Oikeushenkilön muoto ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä sidosyksikköasemaa arvioitaessa.

Mikäli toimialue kattaa esimerkiksi vain valvontavallassa olevien kuntien alueen ja yksikkö tuottaa palveluja vain kuntien tarpeisiin, ei toimintaa pidetä markkinoille suuntautumisena. Kymijoen Työterveys oy:llä on noin 1500 asiakasyritystä ja yrittäjää kaikilta toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä. Tässäkin suhteessa Kymijoen Työterveyden toimintaa voidaan pitää nimenomaan markkinoille suuntautuvana yrityksenä. Lisäksi yhtiön määräävä asema on ongelma, koska yhtiö on Kymenlaaksossa markkinajohtaja työterveyspalvelujen myynnissä.

Oikeushenkilön lisääntyvä voitontavoittelun pyrkimys ja toiminnan mahdollinen laajentuminen alkuperäisestä tarkoituksesta myös palveluiden tuottamiseen viittaavat puolestaan siihen, että vaadittu valvonta- ja määräysvalta kapenee. Tämä tulee ilmi siitä, että Kymijoen Työterveys Oy mainostaa suuntautuvansa yhä enemmin yksityiselle sektorille. Yrityksen nettisivuilla kerrotaan, että ”Kehitämme jatkuvasti palveluitamme muuttuvan työelämän tarpeiden mukaisesti. Olemme mukana useissa valtakunnallisissa työterveyspalveluiden kehittämisryhmissä ja haluamme toimia edelläkävijöinä uusien palvelumuotojen kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa.”

Toimintaa, joka on otettava huomioon silloin, kun oikeushenkilö on useiden julkisyhteisöjen omistuksessa, on se toiminta, jota kyseinen yritys harjoittaa kaikkien näiden julkisyhteisöjen kanssa kokonaisuutena. Nykyisellään yhtiö myy reilusti yli 10 % palveluista kolmansille tahoille, minkä johdosta sidosyksikköasemaa ei nykyisen sääntelyn perusteella ole. Tämän muodostamiseksi Kouvolan kaupungille halutaan käytännössä antaa yksi osake.

Loppupäätelmä

1.      Kymijoen Työterveys Oy ei osakkeen oston jälkeenkään tule täyttämään sidosyksikköä koskevia vaatimuksia.

2.      Yhden osakkeen myynti muille kaupungeille (Kouvola, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti) ei tosiasiallisesti tee Kymijoen Työterveydestä In house -yhtiötä. Tämä vaihtoehto ei siis tarjoa ratkaisua käsillä olevassa tilanteessa.

3.      Osakkeen hinta ei vastaan yhtiön arvoa ja on osoituksena siitä, että kyseessä ei ole todellinen osakekauppa.

4.      Hankintalain pääsääntö on hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus, ja poikkeuksia siitä tulkitaan ahtaasti. Erilaiset näennäisjärjestelyt tulkitaan keinotekoisena hankintasäännösten kiertämiseen tähtäävänä järjestelynä.

5.      Mikäli kaupunki olisi perustettavan yhtiön ainoa omistaja, tulisi tämäkin omistussuhde tarkasteltavaksi kokonaisuutena. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, että jopa hankintasopimuksen tekemisen jälkeenkin on vielä otettu arvioitavaksi hankintayksikössä tapahtuneita keinotekoisiksi katsottavia järjestelyjä. Asiassa C- 29/04, komissio vastaan Itävalta, hankintaviranomainen teki hankintasopimuksen sidosyksikkönsä kanssa. Silti se katsottiin keinotekoiseksi järjestelyksi, jonka tarkoituksena oli EU:n sääntöjen, erityisesti kilpailuttamisvelvoitteen kiertäminen.

6.      Kouvolan konsernijaosto esittää tekemässään päätöksessä 9.10.2017, että Kouvolan kaupunki hankkii yhden osakkeen.  Voidaan suoraan todeta, että Kymijoen Työterveyden osakkeen myyntitarjous perustuu pelkästään In house -tarkoituksessa kilpailuttamisvelvoitteen kiertämiseksi.

7.      Suunniteltua osakejärjestelyä ei voi eikä ole edes perusteltu millään muulla syyllä tai perusteella kuin hankintasäännösten kiertämisellä. Tämä asia tulee ilmi konsernijaoston perusteluista. Järjestely on yksiselitteisesti laiton, mikäli yhtiön yhden osakkeen hankintaa ei voida muualla ja kestävällä tavalla ja objektiivisesti perustella kuin hankintalain kiertämisellä. Tätä hankintaa ei voida perustella edes tarkoituksenmukaisuudella, kun ainoana tavoitteena tällä päätöksellä on luoda In house -asema Kymijoen Työterveys Oy:lle.

8.       Kymijoen Työterveys Oy:n ongelmakohtana on myös toiminnan suuntautuminen kilpailluille markkinoille.

9.       Kouvolan kaupungin hankintaohje, hyväksytty kaupunginhallituksen päätöksellä 12.12.2011 § 395, määrittelee säännöt ja periaatteet kaupungin hankinnoille. Konsernijaoston 9.10.2017 tekemä päätös on vastoin Kouvolan kaupungin hankintaohjetta. Se on siis laiton päätös nykyisen hankintasäännön mukaan.

10.   Kouvolan kaupungin hankintaohjetta on velvollinen noudattamaan kaikki kunnan toimielimet sekä kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvat hankintayksiköt hankinnoissaan.

11.   Kouvolan hankintaohjeessa kohdassa 1.2 Yleiset hankintaperiaatteet, määritellään hankinnan periaatteet. Hankintaohje määräyksien mukaan ”Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita ”. Tässä kohdassa hankintalain kiertäminen ns. In house -menettelyllä ei ole Kouvolan hankintaohjeen mukainen ja päätös on siten hankintaohjeen vastainen.

12.   Nyt ostoa on perusteltu sillä, että hankinta on suuri, eikä siten ole tarkoituksen mukaista kilpailuttaa hankintaa. Väite on koominen, sillä juuri isot hankinnat kannattaa ja pitää kilpailuttaa hankintalain mukaan. Kun työterveyshuoltopalveluja on vieläpä saatavissa erittäin laajasti markkinoilta, on niiden hankinnoissa keskimääräistä helpompi hyödyntää kilpailuetuja ja siten saavuttaa kunnalle säästöjä, samoin kun palvelun käyttäjille parempia palveluja.

13.   Yksi ongelma on vielä siinä, että yhtiöllä on jo nyt määräävä kilpailuasema Kymenlaaksossa työterveysmarkkinoilla. Koska Kymijoen Työterveys Oy:n ei tarvitse kilpailuttaa suurimpia asiakkaitaan, on mahdollista, että yritys käyttää asemaansa väärin. Mää­rää­vää mark­ki­na-ase­maa tai sen saa­vut­ta­mis­ta ei ole kiel­let­ty lais­sa. Vain mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käyt­tö on kiel­let­tyä.

14.   Mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa ole­va yri­tys ei saa pe­riä hyö­dyk­keis­tään koh­tuut­to­man kor­kei­ta hin­to­ja. Koska yhtiön ei tarvitse kilpailuttaa isoa osaa asiakkaistaan (in house) on mah­dol­lis­ta, että yhtiö pi­tää yl­lä koh­tuut­to­man kor­ke­aa hin­ta­ta­soa omistajilleen (Kouvolan kaupunki) ja kilpailee eri hinnoilla yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Hin­ta­syr­jin­näl­lä mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käyt­tö­ta­pa­na tar­koi­te­taan asiak­kai­den koh­te­le­mis­ta toi­sis­taan poik­kea­val­la ta­val­la il­man kus­tan­nus­pe­rus­teis­ta tai kil­pai­luoi­keu­del­li­ses­ti hy­väk­syt­tä­vää syy­tä. Kymijoen Työterveyden hinnat ovat nousseet merkittävästi siitä, mitä ne olivat vuosi sitten liikelaitoksen aikana.

15.   Vaikka menettelyä ei katsottaisi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, se saattaisi olla kilpailun tasapuolisuutta julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä turvaavien, kilpailulain 4 a luvun säännösten vastaista. Niissä kielletään kuntaa tai sen määräysvaltaan kuuluvaa yksikköä soveltamasta taloudellisessa toiminnassaan sellaista menettelyä tai toiminnan rakennetta, joka tavaroiden tai palveluiden tarjonnassa vääristää tai on omiaan vääristämään terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä markkinoilla, estää tai on omiaan estämään terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun syntymistä tai kehittymistä taikka on ristiriidassa kuntalain (365/1995) 66 a §:ssä säädetyn markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimuksen kanssa.

16.   Kymijoen Työterveys Oy:n toiminta markkinoilla voi herkästi olla omiaan vääristämään terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä. Se saa omistajiinsa suuntautuvan kilpailuttamattoman palvelumyynnin kautta volyymietuja, ja se voine hyödyntää toiminnassaan verovaroin kustannettua infraa ja resursseja (Kouvolan kaupungin yhtiölle luovuttamat laitteistot ja henkilöstö 2012). Markkinoille suuntautuvassa myynnissä sillä on siten monia epäreiluja kilpailuetuja yksityisiin verrattuna. Palveluiden markkinaperusteiseen hinnoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomioita.

17.   Moraalisesti ja eettisesti päätös kiertää hankintalakia ostamalla yksi osake Kymijoen Työterveydestä on suoraan verrannollinen siihen, että Kouvolan kaupunki perustaisi veroparatiisiyhtiön Caymansaarille. Veroparatiisiyhtiön omistaminen tai perustaminen ei ole laitonta, mutta moraalisesti tuomittavaa. Kymijoen Työterveyden osakkeen ostaminen on sen lisäksi laitonta ja moraalisesti täysin tuomittavaa.

18.   Kouvolan kaupungin viimeisimmän elinkeino-ohjelman visio on: ”Vuonna 2020 Kouvola on elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvät edellytykset yrittämiselle.”. Elinkeinoelämän keskusliiton vuoden 2015 Kuntaranking-mittauksessa Kouvolan seutu sijoittui kaikista Suomen 25 seutukunnasta sijalle 22 eli neljänneksi viimeiseksi. Yritysilmasto kunnissa tilastossa Kouvolan oli sijalla 44, kaikkiaan 50 kunnasta. Kouvolan kaupungin ei tule toiminnallaan vaikeuttaa alueensa yritysten toimintaedellytyksiä tai estä vireää kilpailua. Kymijoen Työterveys Oy on epäreilu kilpailija alueen yksityisille työterveyshuollon tarjoajille. Näiden yritysten lisäksi Kouvolan suunnitellut toimet ovat merkittävä imagohaitta myös muulle yritysilmapiirille.

19.   Olisikin kaikkien kouvolalaisten etu, että kaupunki kilpailuttaisi tarvitsemansa palveluhankinnat jatkossa hankintalain mukaan eikä lähtisi kikkailemaan ja kiertämään lakia. Itse en hyväksynyt kaupunginhallituksessa ollessani In house -yhtiöillä kikkailua enkä halua, että nykyinenkään hallitus siihen syyllistyisi.

Lopuksi on vielä syytä korostaa, että täysin riippumatta siitä, sallivatko hankintalain sidosyksikkö­säännökset, kaupungin hankintaohjeet taikka kilpailulain määräävää markkina-asemaa tai kilpailu­neutraliteetin turvaamista koskevat säännökset ehdotetun menettelyn, siitä on syytä pidättäytyä kaupungin oman edun vuoksi. Kouvolan kaupungin ei tietenkään tule tehdä itsensä tai veronmaksajiensa kannalta epäedullisia sopimuksia, ei vaikka sääntely sellaisen sallisi, tai vaikka sillä voitaisiin välttää kilpailuttamisen aiheuttamaa hallinnollista taakkaa.

                      Pekka Korpivaara

                      Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

 Kaupunginvaltuutettu kok.

 pekka.korpivaara@kouvola.fi

 puh. 050 4141 973

JAKELU            Kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kouvolan kaupunki

                           Strategiajohtaja Jyrki Harjula, Kouvolan kaupunki

     Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, Kouvolan kaupunki

     Hallintojohtaja Katja Tommiska, Kouvolan kaupunki

     Kouvolan kaupunginvaltuusto

     Kouvolan tarkastuslautakunta

TIEDOKSI:       Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja

                           Jukka Lehtonen, Asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

                           Tapio Määttä, OTT, Oikeustieteiden laitoksen johtaja Joensuun Yliopisto

      Harri Lehto, varatuomari, Kouvola

     Valtteri Virtanen, Apulaisjohtaja, yksikön päällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Linkki: Konsernijaoston päätös 9.10.2017 hankkia osake

Linkki: Uutisen takaa: Osakkeen osto Kymijoen Työterveydestä olisi Kouvolalta erikoinen viritelmä KS 8.11.2017

Pekka Korpivaaran valtuustoaloite Tykkimäen moottorurheilukeskuksen säilyttämiseksi 17.10.2017

Valtuustoaloite Tykkimäen moottoriurheilukeskuksen säilyttämiseksi

Kouvolan on sitoutunut strategiassaan turvaamaan yhteisöjensä taloudellisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edellytykset. Kouvolaa mainostetaan monien harrastusmahdollisuuksien kaupunkina.

Kouvolassa Tykkimäen logistiikka-alueella on poikkeuksellisen paljon tilaa uusille logistiikkayhtiöille. Tälläkin hetkellä kaupungilla on valmiina hehtaaritolkulla maata ja vapaita tontteja, joihin on jopa valmis maantie ja olemassa oleva ratayhteys, esimerkkinä golfradan vastapäätä oleva tontti. Runsaasta raakamaasta huolimatta Kouvola suunnittelee teollisuustontteja moottoriratojen päälle, vaikka alueella on paljon tilaa ja osa nykyisistäkin terminaalialueista on tyhjillään vailla käyttöä.

Kouvolan karting-rata on tehty talkoovoimilla yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Talkoovoimin rakennettua aluetta on edesvastuutonta romuttaa. Moottorirataan rakennuksineen tuskin olisi otettu lainaa, jos seura olisi tiennyt, että vastapuoli ei pidä sopimuksiaan. Kouvola esittäytyy tässäkin suhteessa epäluotettavana sopimuskumppanina. Nykyisen karting-radan substanssiarvo on yli 2 miljoonaa euroa. Radan haltuunotto edellyttää myös nykyisen vuokrasopimuksen purkamista.

Vaikka Iittiin valmistuu KymiRing-kilparata, tulee sen käyttäminen olemaan suuren harrastajajoukon kannalta selkeästi kalliimpaa, koska toiminta perustuu kaupalliselle pohjalle. Tämän takia varsinkin vähävaraisimmille mikroautoharrastus tulee ylivoimaisen kalliiksi. Useissa kaavaperusteluissa on kuitenkin virheellisesti annettu ymmärtää, että KymiRing korvaisi nykyiset radat.

TYKKIMÄEN RADAT TUOVAT ELINVOIMAA JA LISÄÄVÄT KOUVOLAN VETOVOIMAISUUTTA

Kouvolan FK-Kerho järjesti vuonna 2017 viidet merkittävät kilpailut radalla. Suomen mittakaavassa se on merkittävä suoritus, koska kyse on vapaaehtoistoiminnasta ja nuorisotyöstä.

Kouvolan karting-rata on yli 1,2 km pitkä ja se täyttää kansainväliset standardit. Kouvolan rata on yksi Suomen uusimmista ja nykyaikaisimmista. Rataprofiili on maan parhaita, rata on vauhdikas ja siinä on paljon ohituspaikkoja ja korkeuseroja. Rata täyttää kaikki kansainvälisetkin kriteerit.

Kouvolaan tultiin vuonna 2017 kilpailemaan Ruotsista, Virosta ja Venäjältä saakka. Kouvolan karting radalle tullaan säännöllisesti kauempaakin jopa vain harjoittelemaan. Moni lapsiperhe tulee tänne ajamaan mikroautolla ja käyttävät samalla lähellä sijaitsevia muita palveluja, kuten Tykkimäen huvipuistoa, golfrataa ja muita alueen palveluja.

Kouvolalla ei ole varaa menettää yhtään toimivaa kohdetta, joka tuo työpaikkoja ja elinvoimaa kaupunkiin. Kouvolassa on tärkeää ymmärtää, että Tykkimäen nykyiset radat ovat hyödyksi Kouvolalle, eivätkä ne ole uhka RTT- terminaalihankkeelle tai KymiRingin toiminnalle.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kouvolan kaupunki säilyttää Tykkimäen moottoriurheilukeskuksen ja että Kouvolan kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin moottoriurheilukeskuksen toiminnan turvaamiseksi. Tykkimäen moottoriurheilukeskuksen toiminnan kehittäminen ja toiminnan mahdollistaminen tulee huomioida kaavoituksessa.

Pekka Korpivaara kok.

Aloitteen allekirjoittivat mm:

Risto Kuisma SDP

Juha Ripattila PS
Jari Käki PS
Antti Eskelinen  PS
Sheikki Laakso S-KS
Jouni Suninen S-KS
Pulla Peltola Sit.
Marja-Terttu Nuorivuori Sit.
Markja-Leena Vainio SDP
Sanna Tähtinen SDP
Vesa Vainio KD
Mika Byman Vas.
jne.

Valtuustoaloite Tykkimäen moottoriratojen säilyttämiseksi.

Linkki: Valtuustoaloite kaupunginhallituksen pöytäkirja 6.11.2017