Kouvola paisuttaa ylintä johtoaan.

Kouvolan kaupunginhallitus aikoo perustaa apulaiskaupunginjohtajan ja kolmannen apulaiskaupunginjohtajan viran maanantaina 4.12.2017 ja tehdä muitakin päätöksi, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.

Kouvolan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään vuonna 2019 perustettavalle sote kuntayhtymälle. Kouvola maksaa silti kulut ko kuntayhtymälle ja maakunta ottaa vastuulleen 2020 koko sote-sopan ja Kouvolan veroprosentiksi jää 8,5 veroäyriä.
Linkki: Kouvolan tuleva veroäyri

Maakuntauudistuksen seurauksena 60% budjetistamme siis lähtee pois ja loppusummalla maksamme jäljelle jäävien johtajien korotetut palkat yms kulut.

Kouvolan edelliseltä kaupunginhallituksen aikana vähensimme henkilökuluja 20 milj € verran. Tämä tehtiin mm:

-          irtisanomalla ihmisiä

-          jättämällä virkoja täyttämättä

-          tervehdyttämällä organisaatiota

-          jättämällä apulaiskaupunginjohtajan virka täyttämättä, koska tehtävät vähenevät rajusti   vuonna 2019

-          pidättäytymällä palkkioiden korotuksista (luottamushenkilöt)

-          lisäsimme henkilöitä vain kun sillä saatiin säästöjä. Säästöä haettiin mm. perustamalla oma   erityislasten yksikkö, koska yksikköhinnat kilpailutuksessa olivat noin 550-600€/vrk lasta   kohti. Omana tuotantona palvelu oli huomattavasti halvempaa.

Uusi kaupunginhallituksemme linja näyttää muuttuneet. Nyt on korotuksia ja uusi virkoja syntynyt kuin sieniä sateella. On projektivastaavia joka hommaan ja uusia toimia ja virkoja syntyy kuin sieniä sateella. Säästöt ja tervehdyttämiset ovat jääneet tavoitteista ja tilalle on tullut uudet lisävirat ja henkilöstön lisääminen. Hallinnon perkaamisesta (siltä osin, jota jää vuonna 2019 Kouvolalle) ei ole enää puhuttu mitään, vaikka siihen olisi vieläkin ilmeistä tarvetta.

Kaupungilta puuttuu minusta nyt selkeys toimintatavoissa!

Henkilöstöuudistukset ja organisaatiomuutokset tulisi tehdä pitkäjänteisesti, ottaen huomioon vuoden 2019 muutokset. Kotkassa uusi kaupunginjohtajalle tehtiin vain määräaikainen työsopimus tämän takia.

-          2019 asti ei siis pitäisi suosia määräaikaisia sopimuksia

-          organisaatiouudistukset tulisi tehdä siten, että on poliittisesti hyväksytty organisaatiomalli,   johon pyritään olisi valmis 2019 alusta!

-          uusi organisaatiomalli aloittaisi 2019 alusta.

-          sitä ennen ei tehtäisi suuria muutoksia, joita on vaikea tai mahdoton perua.

-          päätöksiä valmisteltaessa kuultaisiin myös valtuutettuja.

Ehdotankin siksi, että kaupunginhallituksen jäsenet miettisivät seuraavia vaihtoehtoja:

-          Tuukka Forsell:n hoitaisi apulaiskaupunginjohtajan viran oman työnsä lisäksi OTO:na oman   työn ohessa.  Tämä käytäntö on ollut jo kauan ja käytännössä Tuukka Forsell toimi jo   edellisen kaupunginjohtajan aikana kaupunginjohtajan virassa. Käytännössä Tuukka hoiti   kaikki Laurinkin työt, koska Lauri oli melko suuren osan työajastaan jossakin kuntaliiton tai   ministeriön työryhmissä ja elimissä. Tällöin Tuukka Forsell hoiti kaupungin asiat.

-          Ennen kuin uusi organisaatio uudistus (vuoden 2019 jälkeinen) saadaan aikaan ei pysyviä   muutoksia/ henkilöstön lisäyksiä tehtäisi.

-          Muutokset tehtäisiin virkoihin, jotka siirtyvät maakunnalle (vanhushoito yms näitä siirtyviä  virkoja voisi nyt lisätä tavittaessa).

-          Uuden vuoden 2019 organisaatioselvitys tulee käynnistää pikaisesti kaupunginhallituksen   toimesta.

-          Muutokset, jotka vaikuttavat jääviin virkoihin tehtäisiin perusteellisen selvityksen pohjalta   parlamentaarisesti ryhmiä kuunnellen.

Lisäksi olisi hyvä muistaa, että nämä asiat olivat jo edellisellä kaupunginhallituksella esillä, eli ei näissä ole  mitään uutta. Edellinen kaupunginhallitus:

-          torppasi apulaiskaupunginjohtajan viran perustamisen juuri siksi, että kaupunginjohtajan   työmäärä ja vastuut vähenee 60% vuonna 2019.

-          torppasimme myös luottamushenkilöpalkkiojärjestelmän, sen saman jota uusi   kaupunginhallitus nyt ajaa (sanasta sanaa samaa esitys jopa samoilla luvuilla).

-          edellinen kaupunginhallitus aloitti hallinnon keventämisen yläpäästä vähentämällä johtajia     (mm apulaiskaupunginjohtajan virka). Nyt uusi kaupunginhallitus sen sitten perustaa   samoilla perusteilla….

-          Nämä perustelut ovat minusta aika hupaisia perusteluja Tuukan viralle: ”Työnkuva on viime   aikoina painottunut yhä enemmän kaupungin omistajaohjaukseen ja tulevan kaupungin   roolissa tämä tulee yhä enemmin korostumaan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä   on konsernitasolla tarkistettava tehtävänkuviakin” .

-          Kaiken huippu on vielä III apulaiskaupunginjohtajan virka….. kun kaupungin rahat   ja tehtävät laskee 60% niin vieläkö kolmas kaupunginjohtajan virka tarvitaan?

-          Kouvola on vasta palkannut uuden elinkeinojohtajan Petteri Portaankorvan eli meillä on jo   lisätty siihen hommaan voimaa. Kouvolan edunvalvontapäällikkönä toimi Jukka Posti vain   muutama vuosi sitten. Hänet erotettiin SDP:n toimesta tekemällä uusi ”organisaatiomuutos”   ja silloin sovittiin, että sitä virkaa ei tarvita, koska se työ kuuluu kaupunginjohtajalle.

-          Nyt elinvoimassa on siis tulevaisuudessa  Jyrki Harju, kaupunginjohtaja, Tuukka Forsell ja   Petteri Portaankorva ja . Nämä piti vielä hetki sitten olla kaikki vain kaupunginjohtajan   tehtävää kuuluvia töitä. Entisen kaupunginjohtajan Lauri Lamminmäen palkankorotuksessa   huomioitiin aikoinaan juuri elinvoimaisuuden hoito.

-          Jyrki Harjulle piti kuulua nimenomaan nämä strategiajohtajan ja   omistajaohjauksen työt (jotka on jotenkin lipuneet Tuukalle).

Lopuksi sitten vielä hiukan kuntalakia. Nykyinen hallintosäännön muutosta viedään sillä kiireellä, että ei edes kuntalain mukaista tarkastuslautakunnan lausuntoa ole pyydetty ko uudesta hallintosäännöstä. Asia joka kuuluu kuntalain mukaan tehdä. Mieleen tulee sote asioiden teko eduskunnassa, kuulematta asiantuntijoita painetaan puolivalmista lainmuutosta ja heikkotasoisia asetuksia ulos. Käsittääkseni päätöksenteossa on muoto virhe, mikäli tarkastuslautakunta ei ole saanut mahdollisuutta lausua hallintosäännöstä oman tehtävän osalta näkemystään.

Yleensä länsimaisessa oikeuskäytännössä on periaate, että palkkiomuutokset, jotka koskevat itseään, tulevat voimaan vasta seuraavalla valtuuston (edustajiston) aikana. Eli elin ei itse tee itselleen korotuksia ja nosta palkkojaan. Tämäkin periaate on haudattu sitten tämän kaupunginhallituksen aikana.