Kimolan kanavasta luovuttava

KS 30.3.2018 Kimolan kanavasta luovuttava ->

Kimolan kanavan rahoituspäätös tulee harkita uudelleen. Kouvolan osuus kanavahankkeessa piti alun perin olla 1,8 miljoonaa euroa.  Kuitenkin jo hankevaiheessa summa kasvoi 2,7 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä kanavan kustannukset ovat jo kasvaneet Kouvolan osalta 5,7 miljoonaan euroon.

Hankesuunnitelman alkuperäinen 9 miljoonan euron kustannusarvio on siis kasvanut yli kaksinkertaiseksi eli 20,8 miljoonaan euroon. Lisäksi rakentamisen aikana mahdollisesti esiin tulevat seikat voivat nostaa kokonaiskustannuksia vielä huomattavasti.

Suurin ongelma ei ole edes kasvaneet rakennuskustannukset, vaan käyttö- ja kunnossapitokustannukset, jotka jäävät Kouvolan kustannettaviksi. Nämä kustannukset voivat olla huomattavia vuosittain. 

Kouvolan osuus Kimolan kanavasta 5,7 milj. euroa. Lisäksi vuosittaiset käyttökustannukset.

Kouvola lienee Suomessa ainoa kunta, joka on sitoutunut kustantamaan periaatteessa valtiolle kuuluvan vesiliikenneväylän kunnossapitoa.

Kouvolan tulisikin luopua kanavahankkeesta ja panostaa rahat paremmin aluettamme elinvoimaa lisääviin ja hyödyntäviin hankkeisiin.

KS 31.3.2018 

Hakusanat: Kouvola, Kimolan kanava, vesiliikenneväylä

Kimolan kanavan rakentamista nykyhinnoilla vastustaa yli 60% gallubin mukaan!

KS 1.5.2018 Napakat

Kimolan kanavan rakentamista vastustaa yli 60% KS:n lukijoista.

Linkki: Kimolan kanava: kS 17.4.2018 Rakennetaanko vai ei? — Äänestä ja kerro mielipiteesi

Lukijalta: Äärettömän kalliit sulutukset odottavat — Lukija vertailee Kimolan kanavan rakentamisen ja liikennöinnin kustannuksia

Kimolan kanavan rakentamiskustannukset ovat nousseet.

Tässä muutamia vuosina 2016—2017 toteutuneita sulutusmääriä. Nämä perustuvat liikenneviraston aineistoon: Kuopio—Iisalmi noin 400 sulutusta vuodessa, Kuopio—Syväri noin 600 ja Joensuusta Pieliselle noin 400.

Kaikki ovat suuren Saimaan vesistön latvavesiä. Kymijoen vesistön yläpäässä Keitele—Iisvesi noin 600 sulutusta vuodessa, Pielavedelle saakka noin 300. Kalkkisissa sulutuksia on noin 2 300 vuodessa, mutta suurin osa liikenteestä kohdistuu Heinolaan.

Heinolasta Vuolenkoskelle reitti on hieno, mutta mikä houkuttaisi siitä eteenpäin? Suunnitellulla kanavalla Vuolenkoskelta Voikkaalle voisi yllä olevien tilastojen perusteella olla arviolta 500 sulutusta vuodessa.

Jos rakennuskustannukset olisivat 20,8 miljoonaa euroa, poistoaika 50 vuotta, korkokanta 3 prosenttia ja vuosittaiset ylläpitokustannukset 100 000 euroa, yhden sulutuksen hinnaksi tulisi huimat 1 650 euroa! Vaikka sulutuksia olisi tuhat vuodessa, kertasulutuksen hinta olisi yli 800 euroa.

Kanavan rakentaminen avaa aivan liian pienen lisän vesireittiin. Kun veneilykausi kestää käytännössä kesäkuun alusta elokuun puoliväliin, yrittäjät tuskin uskaltavat investoida palveluihin. Tykkimäkeen, Veturiin ja kertaluontoisille asuntomessuille veneilijöitä on turha havitella.

Rakentamisessa ovat riskinä sortumat, jollainen tapahtui alkuperäisen kanavan rakentamisessa.

Sataman rakentaminen maksaa sekin. Rahaa ei pidä haaskata yhdelle harrastajaryhmälle. Tärkeämpiäkin kohteita rahalle olisi. Nyt pitää ryhdikkäästi hylätä Kimolan kanavahanke.

Timo Suominen, Eurajoki

Linkki: KS 21.4.2018 Äärettömän kalliit sulutukset odottavat

"Valtiovalta ei lämpene lisärahoitukselle, Valtiovarainministeriö ei hyväksynyt kanavan lisärahoitusta alustavaan lisäbudjettiesitykseensä. Kimolan kanavan rakentaminen edellyttää valtiolta yli neljän miljoonan euron lisärahaa, koska kanavan arvioitu rakennuskustannus tuplaantui suunnittelussa"

Linkki: Yle 3.5.2018 Valtion alustava kanta, Kimolan kanava ei saa lisärahaa.

Poksin ruuhkat itse aiheutettuja

Ritva Sorvali ihmetteli kirjoituksessaan (KS 25.3) miksi Kouvolan väkimäärä vähenee? Väkimäärän kehitys on monen asian summa, mutta osa syy väestökehitykseen löytyy valtuutettujen asenteista ja Kouvolan omista päätöksistä.

Väkimäärä vähenee silloin kun työpaikat vähenee.  Ruuhkat PoKSissa ovat nykyisen kaupunginhallituksen tekemien päätöksien seurauksia.  Nykyinen kaupunginhallitus pudotti viime vuoden lopulla vuodepaikat 165 paikasta 115 paikkaan Carean siirtosopimuksella. Samalla luotiin pohja työpaikkojen siirtymiselle Kotkaan ja Haminaan, Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskukseen.

Taistelua Kouvolassa olevista vuodepaikkoista käytiin koko viime valtuustokausi. Edellisen kaupunginhallituksen enemmistön kanssa emme suostuneet vähentämään vuodepaikkoja. Nyt kaikki tuo työ terveyskeskuksen vuodeosastojen nro 2, 4 ja 6 puolustamiseksi tuntuu olleen turhaa. 

Uusi kaupunginhallitus ei vuodepaikkoja halunnut säilyttää, vaan hyväksyi vähennykset 4.12.2017 pidetyssä kokouksessa samalla, kun se hyväksyi sairaanhoidon siirtosopimuksen Carean kanssa.

Asiantuntijoiden arviot, etteivät edes entiset vuodepaikkamäärät tule riittämään Kouvolassa, ovat kaikuneet kuuroille korville. Seuraukset vuodepaikka vähennyksistä eivät ole voineet tulla päättäjille yllätyksinä, koska aiempi isompi vuodepaikkamäärä oli jo riittämätön.

Jonot PoKS:ssa ovat Kouvolan tekemien huonojen sopimusten syytä. Miksi Kouvola hyväksyi noin alhaisen vuodepaikkojen määrän? Nyt kouvolalaisia potilaita hoidetaan ympäri maakuntaa.  Ritva Sorvali toivoi, että Kouvolasta löytyy sellaisia edunvalvojia, jotka puhuvat ja äänestävät eri tilanteissa Kouvolan palvelujen säilymisen puolesta. Tästä olemme samaa mieltä.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

KS 28.3.2018

Linkki: Poksin ruuhkat itse aiheutettuja KS 28.3.2018
Linkki: Ritva Sorvali KS 25.3.2018 Väestökadon torjunnassa siirryttävä odottamisesta tekemiseen

Ritva Sorvalin kirjoitus KS 25.03.2018

Sote-palvelut kolmeen liikelaitokseen

Kouvolan tulisi vaatia Kymenlaakson sote-palvelujen tuottamista kolmen maakunnallisen liikelaitoksen mallilla. Tämä muutos pitää tehdä ”Carean” perussopimuksen uusimisen yhteydessä.

Kaksi vuotta sitten Kouvolan päättäjät vannoivat oman itsenäisen terveydenhoidon puolesta. Nyt se olisi mahdollista toteuttaa perustamalla maakuntahallintoon maakunnalliset liikelaitokset.

Sote-palvelut tulisi tuottaa maakunnassa kolmessa liikelaitoksessa. Erikoissairaanhoito tuotettaisiin yhdessä maakunnallisessa liikelaitoksessa ja se hoitaisi erikoissairaanhoidon ja päivystyksen koko maakunnan alueella. Kouvolan ja Etelä-Kymenlaaksoon sosiaali- ja terveydenhoidon kuntayhtymän liikelaitokset tuottaisivat muut sote-palvelut omilla alueillaan.  

Liikelaitoksien hallitukset valittaisiin omilta alueiltaan, jolloin päätöksenteko ja palvelut säilyvät Kouvolassa. Toiminta on kustannustehokasta eikä rahat, palvelut ja hallinto valu Kotkan alueelle. Lisäksi erilliset liikelaitokset niin Kouvolassa kuin Etelä-Kymenlaaksossa huomioisivat paremmin paikallisten asukkaiden tarpeet. Matkat sote-palveluihin säilyvät lyhyinä.

Nyt suunnitellussa mallissa tukipalvelut, arvioinnit yms. siirtyvät pois Kouvolasta. Jopa päätösvalta siitä, mitä palveluja annetaan ja missä, siirtyy Etelä-Kymenlaakson päättäjille.

Kouvolan edunvalvonta on ollut Careassa surkeaa ja siksi Kouvolaa on viety kuin pässiä narussa! Nyt kaupunginhallituksella on näytön paikka Kouvolan sote-palvelujen säilyttämiseksi.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Linkki: KS 26.3.2018 Sote-palvelut kolmeen liikelaitokseen.

Poliisien määrärahoja ei ole vähennetty

Poliisien määrärahoja ei ole vähennetty

Toisin kuin Sheikki Laakso kirjoituksessaan (PK 21.3) väittää poliisien määrärahoja ei ole lyöty kiinni tai edes vähennetty. Myöskään raskaan kaluston valvonnan kehityksessä ei ole tapahtunut romahtamista, sillä valvonnan vähentymiset ilmoitetaan aina Pora-raportin tavoitteista. Nämä luvut eivät kerro todellisesta valvontamäärän kehityksestä yhtään mitään. 

Poliisihallinnon määrärahat talousarviossa vuonna 2017 oli noin 745 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018 on varattu 761 miljoonaa euroa eli yli 2% lisäys. Onko valtio siis lyönyt rahahanat kiinni tai tehnyt säästöjä, jos määrärahoja lisätään 2% vuosittain aikana, jolloin inflaatio on lähes nolla?

Vastoin yleistä käsitystä poliisin määrärahoja ei olla viime vuosina leikattu, vaan niihin on tehty tasokorotuksia jotka ylittävät kustannustason nousun. Vuonna 2005 poliisin määräraha budjetissa oli 557 miljoonaa euroa  ja nyt siis 761 milj.€. Poliisien määrärahat ovat siis kasvaneet yli 100 miljoonaa euroa tänä aikana. Tästä huolimatta poliiseja oli kymmenen vuotta sitten enemmän kuin nyt. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä on silti noussut, koska valtakunnallisten toimijoiden resursseja on lisätty saman aikaan kuin poliisien määrä on pienentynyt.

Rahoituksen jakautumisessa onkin tapahtunut muutos. Poliisien lisääntyneet määrärahat on käytetty holtittomasti poliisien ylimmän johdon palkkauksiin ja palkankorotuksiin yms. lisäyksiin. Vasta muutamia vuosia sitten Poliisihallituksessa työskenteli noin 178 henkilöä, nyt lähes 300 eli toistasataa enemmin kuin aikaisemmin. 

Nykyisellä Poliisin konsernijohdolla pystyisi johtamaan 70 000 henkilön organisaation. Poliisin henkilöstöä on kuitenkin noin 7 000. Poliisin keskusjohtoista poliisihallintoa tulisikin keventää ja siirtää päätöksentekoa ja poliiseja enemmin maakuntiin.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Linkki: Poliisien määrärahoja ei ole vähennetty 21.3.2018

Linkki: Sheikki Laakson kirjoitus poliisin määrärahoista

Sheiik Laakson kirjoitus KS 14.3.2018

Islamin osuutta terrorismissa peitellään

Asko U. Huuhtanen perustelee (KS 2.3) syitä terrorismille. Aina löydetään syy islamilaiselle terrorismille. Milloin se on köyhyys, milloin se on syrjäytyneisyys, milloin se on mielisairaudesta johtuvaa, milloin se länsimaiden sorrosta, milloin syy löytyy Lähi-Idästä tai länsimaista jne.

Syy ei ole koskaan islamin uskossa. Tällä kertaa se on patoutuneessa seksuaalisessa ahdistuksessa. Todellisuudessa terrorismi on uskonsotaa vääräuskoisia vastaan. 

Kirjoittaja kieltää islamin osuuden terrorismiin. Kuitenkin lähes kaikki se, mitä me kutsumme terrorismiksi, voidaan selittää pelkällä Koraanin opetuksella.

Jotkut imaamit opettavat jopa moskeijoissa, kuinka monella eri tavalla voit piestä oman vaimosi ja miten naisia saa seksuaalisesti kohdella ja että raiskaus ja tappaminen on sallittua Koraanin mukaan, kun se kohdistuu vääräuskoiseen jne. Raiskaustuomiot koetaan usein muslimiyhteisössä maallistuneen lännen terrorismina islamia vastaan, joka vaan lisää vihaa länsimaisia arvoja kohtaan.

Afganistanissa Kabulin naistenvankilassa näin räikeimmillään naisen aseman islamilaisessa yhteiskunnassa. Naisten kohtaamat tuomiot ja kauheudet vankilassa pohjautuvan lähes puhtaasti uskontoon. Niistä kauheuksista ei edes Suomessa voi totuudenmukaisesti kertoa, koska kauheudet ovat sitä luokkaa, ettei niitä täällä kukaan uskottaisi, vaan kertoja leimattaisiin valehtelijaksi ja kertomukset kuitattaisiin satuina.

Suomessa ei voi islamista ja terrorismista puhua valehtelematta ja kaunistelematta tai saa yleisöltä ja oikeuslaitokselta samoin perustein julkisen ”kivitystuomion” kuin raiskattu nainen Kabulissa.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

Pekka Korpivaaran kirjoitus Islamista KS 11.4.2018

Milloin syy on mikäkin, koskaan ei kuitenkaan uskonto

Ks 3.3.2018 Lukijakirjoitus terrorismin syistä.

Linkki: Kymen Sanomat mielipidekirjoitus 2.3.2018 "Terrorismin taustalla seksuaalista ahdistusta

Liite: KS 11.3.2018 mielipidekirjoitus

Liite: Vastaus Korpivaaran kirjoitukseen KS 24.3.2018

Sote- ja maakuntauudistus kallis ja haitallinen

Kouvola on koko sote- ja maakuntauudistuksen suurin häviäjä sekä maksaja Suomessa.  Maakunta-uudistuksen esivalmistelukulut tänä vuonna maakunnassamme ovat noin 1,9 miljoonaa. Tämän päälle tulevat vielä Kouvolan kaupungin sote-valmisteluun osallistuvien henkilöiden työaikakustannukset, joista ei ole kenelläkään tarkkaa tietoa.  Vaikka valtionhallinto maksaakin osan kuluista, jää silti kunnille merkittävä osuus maksuista. Näiden kustannusten päälle tulevat vielä maakunnan tietohallinnon perustamisprojektin valmistelu ja suunnittelu kulut. Niiden on arvioitu maksavan pelkästään tammi-toukokuun aikana 833 730 euroa. Tämä summa siis viidessä kuukaudessa.

Kymenlaaksossa menetämme maakuntauudistuksessa vuodesta 2025 lähtien valtionosuuksia 91 €/asukas. Vuodesta 2022 lähtien on Kouvolan pysyvä laskennallinen veroäyrinkorotus maakuntahallinnon takia 0,2%, vaikka maakunnasta ei aiheutuisi ylimääräisiä lisäkustannuksia.  Todelliseksi nousupaineeksi arvioidaan yli prosenttia, koska byrokratia ja matkakustannukset aiheuttavat Kouvolalle miljoonien lisäkustannukset. Pelkästään tehottomasta erikoissairaanhoidosta aiheutuvat lisäkustannukset ovat miljoonia tai kymmeniä miljoonia Kouvolalle. Nämä lisäkustannukset näkyvät myös potilaille kohonneina maksuina.

Maakuntauudistus vie päätöksentekoa kauemmas ihmisistä sekä monimutkaistaa ja paisuttaa julkista sektoria. Todellinen määräysvalta pysyy ministeriöissä ja eduskunnassa. Sote-maakuntamalli siis vain lisää byrokratiaa ja huonontaa ja monimutkaistaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarkoitus on ollut alun perin parantaa palveluja. Koko sote- ja maakuntauudistus tulisi kaataa eduskunnassa. Alueellinen tasa-arvo ja päätösvalta tulisi olla sote-ratkaisua ohjaava tavoite Kymenlaaksossa, eikä kaikkien toimintojen siirtäminen Etelä-Kymenlaaksoon. Valitettavasti tätä kehitystä ajavat niin alueemme kansanedustajat kuin osa kuntapäättäjistämme. Ylimmät päättäjämme eduskunnassa ovat ajaneet vain omia etujaan maakuntauudistuksen varjolla. 

Maakuntauudistus tulisikin pysäyttää ja valmistella uudistus vastuukuntamallin pohjalle.  Kouvola ei ansaitse tällaista kohtelua valtiovallan taholta.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok), Kouvola

KS 8.3.2018 Lukijakirjoitus

Linkki: KS 8.3.2018 Sote- ja maakuntauudistus on kallis ja haitallinen

Linkki : Jan Vapaavuori "Maakuntauudistus kaatuu eikä maakuntavaaleja tule"

Linkki: KS 7.3.2018 Elina Lepomäki on liikkeellä valitettavan myöhään