Toisin kuin Sheikki
Laakso kirjoituksessaan (PK 21.3) väittää poliisien määrärahoja ei ole lyöty
kiinni tai edes vähennetty. Myöskään raskaan kaluston valvonnan kehityksessä ei
ole tapahtunut romahtamista, sillä valvonnan vähentymiset ilmoitetaan aina
Pora-raportin tavoitteista. Nämä luvut eivät kerro todellisesta valvontamäärän
kehityksestä yhtään mitään.
Poliisihallinnon
määrärahat talousarviossa vuonna 2017 oli noin 745 miljoonaa euroa ja vuodelle
2018 on varattu 761 miljoonaa euroa eli yli 2% lisäys. Onko valtio siis lyönyt
rahahanat kiinni tai tehnyt säästöjä, jos määrärahoja lisätään 2% vuosittain
aikana, jolloin inflaatio on lähes nolla?
Vastoin yleistä
käsitystä poliisin määrärahoja ei olla viime vuosina leikattu, vaan niihin on
tehty tasokorotuksia jotka ylittävät kustannustason nousun. Vuonna 2005
poliisin määräraha budjetissa oli 557 miljoonaa euroa ja nyt siis 761 milj.€. Poliisien määrärahat
ovat siis kasvaneet yli 100 miljoonaa euroa tänä aikana. Tästä huolimatta
poliiseja oli kymmenen vuotta sitten enemmän kuin nyt. Poliisin henkilöstön
kokonaismäärä on silti noussut, koska valtakunnallisten toimijoiden resursseja
on lisätty saman aikaan kuin poliisien määrä on pienentynyt.
Rahoituksen
jakautumisessa onkin tapahtunut muutos. Poliisien lisääntyneet määrärahat on
käytetty holtittomasti poliisien ylimmän johdon palkkauksiin ja
palkankorotuksiin yms. lisäyksiin. Vasta muutamia vuosia sitten
Poliisihallituksessa työskenteli noin 178 henkilöä, nyt lähes 300 eli
toistasataa enemmin kuin aikaisemmin.
Nykyisellä Poliisin konsernijohdolla
pystyisi johtamaan 70 000 henkilön organisaation. Poliisin henkilöstöä on
kuitenkin noin 7 000. Poliisin keskusjohtoista poliisihallintoa tulisikin
keventää ja siirtää päätöksentekoa ja poliiseja enemmin maakuntiin.
Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
 |
| Sheiik Laakson kirjoitus KS 14.3.2018 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti