Koulujen sisäilma tutkittava päätöksenteon pohjaksi

Tornionmäen koulu oli terve koulu vuosikymmeniä.  Sannerauksen yhteydessä koneellisen ilmanvaihdon myötä koulu muuttuu lähes aina ajan kanssa homekouluksi. Alkuperäisessä painovoimaisessa ilmanvaihdolla koulu oli terve.

Kouvolan koulujen kunto on kaupungin teettämän tutkimuksen mukaan surkea. Kouluistamme vain neljä on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa ja muut huonossa (19 kpl), välttävässä (10 kpl) tai tyydyttävässä (6 kpl) kunnossa.

 Usein heikon kunnon yhtenä syynä monissa koulurakennuksissamme on painovoimaisen ilmanvaihdon ja tuuletuksen korvaaminen koneellisella ilmastoinnilla. Näin on aikaisemmin hyvin toimineiden koulurakennusten tilalle saatu mikrobien ja homeen kehittymiselle otolliset olosuhteet, joissa oppilaat eivätkä opettajat pysty työskentelemään.

Suomessa on rakennettu kivikouluja kaikkialle 1950-luvulta lähtien. Koulut rakennettiin kuivalle paikalle keskelle kylää. Rakennustapa oli historiassa todettu hyväksi yksiaineiseksi hengittäväksi rakenteeksi. Koulut toimivat ilman koneellista ilmanvaihtoa hyvin, koska luokat tuuletettiin joka välitunti. Peruskorjauksien yhteydessä niihin asennettiin koneellinen ilmanvaihto energiansäästö syistä. Säästöä lisäsi ilmanvaihdon sulkeminen viikonlopuiksi ja lomien ajoiksi, ainoastaan märkätiloissa poisto oli aina päällä pitäen ne alipaineisina koko ajan.

Aattelan mittausmenetelmällä saadaan selville rakennuksen kokonaistoksisuus. Kuva Elisa Aattelan esitteestä. Alkuperäinen kuva löytyy osoitteesta: http://sisailmatutkimuspalvelut.fi/wp-content/uploads/2018/08/Miksi-toksisuusmittausta-tarvitaan.pdf

Alipaineistetussa rakennuksessa ulkoilman mikrobit ja itiöt kertyvät rakennusmateriaaleihin ja siksi materiaalinäyte kasvattaa hometta hyvin ja paljon. Materiaalinäytteitä tutkimalla ja kasvattamalla saadaan näyttämään, että rakennus on kosteus- ja mikrobivaurioinen, vaikka sen on aiheuttanut koneellinen alipaineinen ilmanvaihto ja väärät tutkimusmenetelmät.

Virheellinen analyysi ja mikrobivaurio rakenteessa johtaa usein koulun purkamiseen ja uuden koulun rakentamiseen. Uusi koulu rakennetaan usein paikalla nopeasti ja valmiiksi märkänä. Kierre sisäilmaongelman osalta jatkuu jonkin ajan kuluttua uudestaan.

Koulujen sisäilmasta ei ole riittävästi tietoa päättäjillä. Nykytietämyksen mukaan on hyvä tutkia jokaisen koulun sisäilman toksisuus. Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja materiaalipäästöjen on viime aikoina todettu vaikuttavan omalta osaltaan rakennusten sisäilman laatuun. 

Sisäilman myrkyllisyyttä tulee siksi tutkia suoraan uusilla menetelmillä sisäilmasta eikä sisäilman pölyistä tai pelkästään rakenteista. Tutkimuksissa on havaittu, että sisätilahomeet emittoivat toksiineja nestepisaroina eikä itiöinä eli hiukkasina.

 "Paras tapa olisi tutkia jokaisen koulun sisäilman toksisuus"

Materiaalinäytteet vaativat aina rakenteen avaamisen ja tulos on aina kasvustoinen johtuen siitä, että itiöitä on kaikkialla, mutta niillä saadaan lietsottua ongelmat isoimmaksi tai pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.  

Hengitysilmasta kerättävä näyte paljastaa mikrobien tuottamat myrkyllisyydet, materiaalien sisältämät biosidit sekä käytön tuomat epäpuhtaudet sisäilmassa. Ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään myrkyllisiä aineita. Uusilla menetelmillä ilmasta mittaamalla on jopa säästetty rakennuksia turhilta purkamisilta. Sisäilma tulisi tutkia jokaisesta koulusta säännöllisesti.

Kenenkään ei tule altistua homeelle/ myrkyille ja menettää terveyttään huonon sisäilman takia tai sen seurauksena, ettei sisäilmaa ole tutkittu.

Pekka Korpivaara

Kunnanvaltuutettu (kok)

Kouvola

Pekka Korpivaaran yleisönosastokirjoitus KS 29.9.2018

Kouvolan koulujen sisäilmatilanne: Lähde Kouvolan kaupunki, Koulujen kunto 15.2.2018

Linkki parempaan sisäilmaan: Sisailmatutkimuspalvelut Elisa Aattela.fi

Linkki: Jokaisen koulun sisäilma tutkittava ennen kouluverkkoselvitystä KS 29.9.2018