Korjausvelkaan tarkempi huomio

Ks 17.10.2018 julkaisema uutinen korjausvelasta..

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut, virkamiehet ja kokousta seuraava yleisö

Tarkastuslautakunnan puolesta haluan kiittää kaupunginhallitusta ja virkamiehiä saamistamme vastauksista kaupunginvaltuustolle. Kiitos hyvistä vastauksista. Tarkastuslautakunnan puolesta haluan nostaa yleistasolla muutamia asioita valtuuston keskusteluun, joita valtuuston olisi hyvä pohtia vastauksia lukiessa.

Tala on tähän asti kommentoinut hallituksen vastineita vasta seuraavan vuoden arviointikertomuksessa, mutta tuon joitakin asioita esille, jotka vastineissa herätti lautakunnassa keskustelua.

Käsittelen lyhyesti korjausvelkaa, kunnan päätöksenteko prosessia ja Talan toiveita.

Korjausvelka

Kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Meklin on todennut, että korjausvelka eli tekemättömien korjausten määrä, voi olla otettua lainaa tärkeämpi mittari, vaikkei se olekaan virallinen tunnusluku arvioitaessa talouden tilaa. Tämä näkyy esim. Kouvolassa, jossa lainakanta on vielä kohtuullinen, mutta korjattavaa on ainakin 300 ME edestä eli 3500 euroa/asukas. (KS 30.11.14)?

Vertailtaessa lainamääriä eri kaupunkien kesken, on syytä aina huomioida, onko kaupunki väestöltään kasvava vai taantuva ja mikä on lainanhoitokyky. Lainanhoitokykyä mitataan lainanhoitokate -mittarilla. Mikäli mittari on 0-1, se on heikko, 1-2 on tyydyttävä ja yli 2 hyvä.

Uuden Kouvolan aikana lainanhoitokate on aina ollut heikko tai tyydyttävä. Vuonna 2017 Kouvolan lainanhoitokate oli 1, ja konsernin 1,4. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun uusia menoja lisääviä hankkeita, virkoja ja investointeja hyväksymme. Olisiko myös suotavaa, että valtuutetut myös valtuustoaloitteita tehtäessä miettisivät, mistä rahat joskus melko tuottamattomiin aloitteisiin otetaan. Jos tai kun lainan korot nousevat, on lainanhoitokulut pois palvelutuotannon rahoituksesta.

Laskevan väestömäärän ja huonon tai tyydyttävän lainanhoitokyvyn vuoksi, katsomme tärkeäksi, että myös korjausvelkaan kiinnitetään jatkossa parempaa huomiota investointien ja talouden suunnittelussa.

Korjausvelan/ korjausvastuun määrittely ei ole helppoa ja vaatii paljon lisätyötä, mutta helpottuu jatkossa ainakin kiinteistöjen osalta tilapalvelun kehittämistoimenpiteiden johdosta.

Periaate tulisi olla joka valtuustolla, että jätämme Kouvolan vähintään yhtä hyvässä ja mieluummin paremmassa taloudellisessa kunnossa tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa, ettei Kaupunki lisää velkaa seuraaville sukupolville ja valtuustoille.

Päätöksentekoprosessista hiukan

Kunnan muodollisen päätöksenteon tunnuspiirteitä ovat monivaiheisuus ja kokousmenettely, ellei päätösvaltaa ole siirretty yksittäiselle viranhaltijalle.

Asiankäsittely alkaa asian vireille tulosta, jonka pohjalta viranhaltija valmistelee asian johtokunnalle tai lautakunnalle. Lautakunta antaa lausunnon, esityksen/ aloitteen kaupunginhallitukselle, joka valmistelee asian edelleen kaupunginvaltuustolle. Asiasta syntyy muodollinen päätös, johon voidaan hakea tarvittaessa myös muutosta. Demokratia toimii tiedon varassa, jos ei ole tietoa, ei voi osallistua. Jos ei ole muodollista päätöstä, ei voi valittaa.

Kaupunginhallituksen antamassa vastineessa todetaan, että toimialojen/lautakuntien toiminnan muutoksia ja lisäyksiä käsitellään talousarviokäsittelyssä. Nämä esitellään talousarviokirjassa kohdassa oleelliset muutokset suunnittelukaudella, ja näihin liittyvät henkilöstömuutokset hyväksytään henkilöstösuunnitelmassa.

Ovatko valtuutetut tietoisia, että talousarviokäsittelyssä syntyy näin päätöksiä, joista ei ole perusteltuja päätösehdotuksia. Perustelut, miksi uutta toimintoa tarvitaan ja mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset, millaisia resursseja toiminta tarvitsee, henkilöstö, tilat ja määrärahat jne kaikki puuttuvat.

Tarkastuslautakunnalle asia nousi esiin tarkasteltaessa, mitä vuoden 2016 arviointikohteena olleelle Ohjaamo-toiminnalle oli tapahtunut. Dynastiasta ei löytynyt mitään päätöstä ohjaamo- toiminnan vakinaistamisesta ja saamamme tiedon mukaan päätös on tehty talousarvioprosessin yhteydessä.
Talousarviokirjasta 2017 löytyy ainoastaan maininta, että ohjaamon toiminta pyritään vakinaistamaan suunnittelukaudella. Ohjaamo toiminta sinällään on erittäin hyvää ja kannatettavaa toimintaa.

Tuleva kouluverkko on hyvä esimerkki siitä, kuinka valmistelut tulisi tehdä. Tulisi käyttää tavoitelukuja eikä strategiaa. Kaikki investointisuunnitelmat yms tulee perustua laskelmiin ja realistiseen tilaan, ei toiveisiin.

Tarkastuslautakunnan toiminnasta hiukan.

Uudessa kuntalaissa Tarkastuslautakunnan keskeiseksi tehtäväksi on nostettu tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi.  Toimintamme perustuu Kuntaliiton arviointisuosituksiin, jolloin saamme yhtenäisiä ja vertailukelpoisia arviointeja.

Arviointeja varten tarvitsemme tilastotietoja ja vertailutietoja. Näitä tietoja esim. vertailukaupungeista ei ole ollut yleisesti saatavilla, joten tarkastustoimen henkilöstö on niitä tähän asti etsinyt ja pyytänyt eri tahoilta. Arviointikertomuksen teko helpottuisi huomattavasti, jos tiedot olisivat löydettävissä keskitetysti. Myös hyvinvointikertomuksen ja arviointikertomuksen aikataulullinen synkronointi helpottaisi arviointityötä.

Tarkastuslautakunta on esittänyt, että kaupungin arvioinnin nykytila selvitettäisiin, ja että tiedot kaupungin toimintaa koskevista selvityksistä ja arvioinneista sekä asiakaskyselyistä ja palautteista koottaisiin jatkossa yhteenpaikkaan, jotta sitä voitaisiin entistä paremmin hyödyntää kaupungin kehittämisessä. Myös kuntalaisten tiedonsaantia kaupungin toiminnasta tulisi edelleen kehittää aidon osallistumisen mahdollistamiseksi. Kuntalaisten on myös vaikea osallistua keskusteluun ilman riittävää ja oikea aikaista tietoa.

Tarkastuslautakunta on jo vuosia suositellut, että sitovuustasoksi jatkossa määritellään lau­ta­kun­ta­ta­so. Uuden organisaation valmistelussa on lähtökohdaksi asetettu, että ta­lous­ar­vion sitovuustaso valtuustoon nähden tulee olemaan lautakunta. Talan jo vuosia esittämä näkemys on vihdoin lyönyt itsensä läpi! Kiitos tästä

Lopuksi

Haluan esittää lämpimät kiitokset vastauksien laatimiseen osallistuneille viranhaltijoille sekä kysymykset laatineille tarkastuslautakunnan jäsenille. Erityisesti haluan kiittää tarkastuslautakunnan tarkastuspäällikköä Sirkku Ahvo-Lehtistä, joka on toiminut vuosia tarkastuslautakunnan viranhaltijana.  Sirkku on tehnyt uskomattoman määrän työtä ja siitä hänelle lämpimät kiitokset.

Pekka Korpivaara

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja


KS 17.10.2018 Kouvolan lainanhoitokyky pysyy alhaisena — Pekka Korpivaara (kok.) kehottaa valtuutettuja miettimään tarkemmin, miten heidän tekemänsä aloitteet voidaan rahoittaa

KS 17.10.2018 Pekka Korpivaaran puhe

Poimintoja Kouvolan Sanomien lukija kommentteista uutiseen

Lisää työpaikkoja lupaprosesseja nopeuttamalla

Rauman Sataman laajennus 6.10.2017 Laiturin valua.

EK:n tutkimustuloksen mukaan lamavuonna 2017 lupajonoissa seisoi 14 000 uutta työpaikkaa ja yli 3 miljardin investoinnit. Nyt kun talous on kasvussa nuo luvut ovat huomattavasti suurempi.

Suomen työllisyyden ja kilpailukykyä hidastaa kohtuuttomasti sekä lupaviranomaisten hakemuksien pitkät käsittelyajat ja valitusten erittäin hidas käsittely. Infra-projektien läpivientiajat ovat nopeutuneet toisin kuin lupa-asioiden ja valitusten käsittelyajat.

Aluehallintoviraston keskimääräinen lupakäsittelyn aika oli yli 17,2 kuukautta.  Annetuista päätöksistä yhteensä 186 eli 22 % oli ollut vireillä vähintään kaksi vuotta vuonna 2015. Kymmenen pisimpään vireillä olleen lupahakemuksen käsittelyajat vaihtelivat 58,2 ja 97,9 kuukauden välillä.

"Suomalainen ympäristöbyrokratia työllistää nykyisellään sekä hakijoita että käsittelijöitä liikaa".

Satamien, lentokenttien sekä väylien luvat kestävät vuosia. Suomalainen ympäristöbyrokratia työllistää nykyisellään sekä hakijoita että käsittelijöitä liikaa. Lisäksi lupaviranomaisten lainvastaiset tulkinnat maksavat veronmaksajille turhina kuluina satoja miljoonia. Lupien käsittelyaika ei siis takaa päätösten laatua tai tasoa.

Väylähankkeissa teetetään aina lupaa varten tarvittavat mittaukset, analyysit ja mallintamiset alan parhailla asiantuntijoilla. Lupien hitaus johtuu pelkästään viranomaisten käsittelyn hitaudesta ja lainsäädännöstä, joka mahdollistaa samasta asiasta valittamisen moneen kertaan. 

Turun lentoaseman ympäristölupa kierteli lupaviranomaisten pöydille yli 10 vuotta. Lainvoimaisen ympäristöluvan saanti kesti valituksineen yli 16 vuotta, jonka ajan lentoasema toimi ilman lainvoimaista ympäristölupaa.

Lakia tulisi muuttaa niin, että kaikki luparatkaisut on annettava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksesta sisältäen valituksien käsittelyn.  Tuleva aluehallintouudistus uhkaa vielä pidentää nykyisiä käsittelyaikoja. Lyhentämällä lailla hakemusten käsittelyaikoja saataisiin enemmin töitä ja kilpailukykyä kuin kyykyttämällä aktiivimallilla työttömiä.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok), Kouvola

Linkki: KS 6.10.2018 Lisää työpaikkoja lupaprosesseja nopeuttamalla

KS 6.10.2018 

KS:n nettikeskustelusta poimittua.

Kymen Sanomat 8.10.2018 julkaisema Pekka Korpivaaram kirjoitus