Onko antisemitismi osa vihreää aatetta?

Kouvolassa eräs vihreiden johtava kuntapoliitikko veti herneen nenään ja teki minusta rikosilmoituksen, kun kerroin pitäväni juutalaisvapaiden "Juden Frei" alueiden ajamista ja kannattamista antisemitisminä ja vertasin niitä Hitlerin ajamiin "Juden Frei" alueisiin.

Kirjoitus, josta tämä nuori vihreiden politiikan edustaja veti hernnen nenäänsä:   

"Kuten huomataan ei antisemitisti yleensä huomaa olevansa antisemitisti. Kaikilla "palestiinalaisilla" on jonkun valtion kansalaisuus. Kannatat samoin samoin kuin Hitler "Juden Frei" alueita eli olet ajamassa juutalaisia pois synnyin alueiltaan aivan kuten Hitler. 

Mitä eroa sinun ajamilla ja Hitlerin ajamilla "juutalaisvapaa alueilla" on? Ei mitään. Kannatat siis osin samaa ideologiaa kuin Hitler! Molemmissa tapauksissa juutalaiset, jotka  jäävät alueelle tapetaan. Et eroa minusta tässä asiassa natseista mitenkään."

Tutkinnanjohtajan mielestä:

"Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä Korpivaaran tarkoituksena olleen loukata xxxxx:n kunniaa. 

Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden peruisteella olisi syytä epäillä Korpivaaran esittäneen sellaisia väittämiä, joiden peruteella olisi syytä epäillä Korpivaaran esittäneen sellaisia väittämiä, joiden hän on tiennyt olevan valheellisia tai virheellisiä." 

Alla kuvakaappaus tutkinnan päätöksestä, jossa todetaan, ettei "Juden Frei" politiikan arvostelu ole rikollista ja tuomittavaa!

Ote tutkintailmoituksesta s.2

Linkki: Antiseminismi Brigitte Gabriel defends Jews in one of the best speeches the UN has ever heard

Kotouttaminen on hankalaa

Hyvä ja asiallinen kirjoitus Kouvolan Sanomien lähes yksipuoliseen uutisointiin, jossa syytettiin

minusta melko epäasiallisesti kotouttamiskouluttajia jopa "rasisteiksi". 

Alla kirjoitus kokonaisuudessa. 

Julkaistu KS 20.12.2019 7:02

Lukijalta: Uuden kielen oppiminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen on työläs ja raskas 

prosessi, johon helposti turhautuu, kirjoittavat maahanmuuttajien kotoutumiskouluttajat

Kouvolan Sanomat kirjoitti 15.12.2019 maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta. Haluamme kertoa 

kouluttajien näkökulman asiaan.

Asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia. Kautta aikain on ollut opiskelijoita, jotka eivät ole kokeneet

olevansa oikeassa ryhmässä tai heille sopivassa koulutuksessa. Aina on ollut myös niitä, joille jonkun

opettajan opetustyyli ja -menetelmät eivät sovi.

Maahanmuuttajaopiskelijoillamme on hyvin erilaisia taustoja sekä oppimisvalmiuksia ja opiskelutaitoja.

Uuden kielen oppiminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen on työläs ja raskas prosessi, johon helposti

turhautuu. Kielen oppiminen on rankkaa työtä, eikä ole olemassa sellaista taikatemppua, jonka avulla

kielitaito kehittyisi ihan itsestään.

Erityisesti pakolaistaustaiset kokevat uuden kielen oppimisen turhana ja hyödyttömänä, sillä

ensimmäisten vuosien aikana moni heistä suunnittelee palaavansa kotimaahan. Tällaisessa

kriisiytyneessä mielentilassa ihminen ei todennäköisesti pysty näkemään koulutuksen tuomaa hyötyä,

eikä selviytymään elämään kuuluvista haasteista.

Turhautuneisuus aiheuttaa turvattomuutta, ja jos henkilö ei kohtaa ja käsittele sitä tunnetta, se ottaa

erilaisia muotoja, jotka ovat usein vahingollisia itselle ja ympäristölle. Usein vedetään esiin myös

viimeinen kortti, maagiset sanat ”oma kulttuuri” tai ”rasismi”, joiden taakse halutaan piiloutua.

Todellisuudessa tällaisella käytöksellä ei ole mitään tekemistä jonkun tietyn kulttuurin kanssa

puhumattakaan rasismista, vaan näin henkilö ulkoistaa ongelmansa.

"Kouluttajat ovat lähellä ja siksi heidät on helppo mieltää syyllisiksi kaikkiin ongelmiin,

todellisiin ja kuviteltuihin."

On helpompi syyttää muita kuin koota oman elämänsä palapeliä. Kouluttajat ovat lähellä ja siksi

heidät on helppo mieltää syyllisiksi kaikkiin ongelmiin, todellisiin ja kuviteltuihin. Olemme joutuneet

tilanteisiin, joissa meitä on yritetty manipuloida ja vaikuttaa toimintaamme sekä näkemyksiimme.

Maahanmuuttajakouluttajina me kohtaamme päivittäin henkilöitä, joiden menneisyys sisältää traumoja

ja nykyisyys on täynnä erilaisia pelkoja ja tuhansia kysymyksiä. Teemme työtämme sydämellä ja

yritämme kasvattaa opiskelijoillemme siivet, ehkä aluksi heikot, mutta kuitenkin siivet. Aina emme

onnistu. Olemme myös oikeita paholaisia, koska opetamme opiskelijoita noudattamaan sääntöjä,

tekemään tehtäviä ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Puutumme myös poissaoloihin, joita

erityisesti pakolaistaustaisilla voi olla eri syistä.

Lehtijutussa sanotaan, että koulutuksen järjestäjä on estänyt muslimiuskoisia opiskelijoita käyttämästä

taukoja rukoilemiseen. Yksikään opiskelijamme ei voi väittää niin, sillä meillä on käytössä

hiljentymishuone, eikä kukaan kouluttajista vahdi, mitä opiskelijat tekevät tauon aikana. Tietääksemme

tämä huone rukousmattoineen koulun puolesta on ollut ahkerassa käytössä. Tosiaan, viime keväänä

meillä oli eräs opiskelija, joka halusi muuttaa koulun lukujärjestystä rukoushetkiin sopivaksi.

Ongelmaksi osoittautui kuitenkin se, että rukoushetkillä ei ollut kiinteää aikaa.

Otsikosta ja tekstistä päätellen Kalevalasta kertominen Kalevalan päivänä on sama kuin Kalevalan

käyttö oppikirjana. Joka vuosi 28. helmikuuta vietämme Kalevalan päivää ja suomalaisen kulttuurin

päivää. Valitettavasti emme lue Kalevalan tekstejä, mutta puhumme kyllä Elias Lönnrotin kokoaman

kansalliseepoksen vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriin, näytämme Akseli Gallen-Kallelan

Kalevala-aiheisia teoksia, mainitsemme Kiven Kullervo -näytelmän, kuuntelemme kanteleen soittoa.

Vietämme myös Suomen itsenäisyyspäivää, tutustumme suomalaiseen jouluperinteeseen, olemme jopa

käyneet opiskelijoiden perheiden ja heidän lastensa kanssa kuuntelemassa joulun kauneimpia lauluja.

Koulutuksessa huomioimme kaikki vuoden kiertoon kuuluvat suomalaiset juhlat sekä teemapäivät.

Kerromme avoimesti miksi lippu on tangossa. Toteutamme kotoutumiskoulutusta kokonaisvaltaisesti,

sillä kotoutumiskoulutuksen tarkoituksena on antaa avaimet uuteen elämään. Miten on mahdollista

jättää suomalainen kulttuuri pois opetuksestamme?

Kouvolan Arffmanin toimipisteessä työskentelee kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista toinen

on ollut alalla yli 30 vuotta ja viimeiset 20 vuotta kotokoulutuksissa. Toinen on aloittanut kotoutumis-

kouluttajana 3 vuotta sitten, mutta jo ennen sitä toiminut suomen kielen kouluttajana muissa

koulutuksissa.

Opettaja ei pysty vastaamaan kysymyksiin. Tämä on totta, opettaja ei pysty vastaamaan opiskelijan

kysymyksiin silloin, kun opiskelijalla ei ole vielä riittävää kielitaitoa käsitellä ja ymmärtää joitakin

kielioppiasioita.

Tekstin mukaan opettajat manipuloivat opiskelijoita palautteenantotilanteessa. Koulutusmoduulin

päättyessä opiskelija antaa kirjallista palautetta koulutuksesta. Palautteen antaminen on todellakin

vaikeaa, sillä kysymykset ovat usein epäselviä suomalaisillekin puhumattakaan maahanmuuttajista.

Opettaja joutuu selkokielistämään samoja kysymyksiä moneen kertaan, emmekä silti ole varmoja, että

opiskelija on ymmärtänyt, mitä häneltä kysytään. Palautteessa on kuitenkin vapaan sanan kenttä, johon

voi kirjoittaa omat toivomuksensa, kommenttinsa tai ehdotuksensa. Kouvolan TE-toimiston virkailijat

ovat olleet mukana tarkkailemassa palautteiden ottoa.

Kouvolan Arffmanin kotoutumiskouluttajat
Tellervo Lysak, Riikka Tupamäki, Regina Büdi ja Hanna Pajari-Seppänen

Linkki: Lukijalta: Kotouttamiskouluttajien vastine KS:n artikkeliin

Keskustelu yleisönosastokirjoituksesta kävi kuumana Kouvolan Sanomissa, alla muutama kommentti.

Pekka Korpivaaran lukijakirjoituksen kommentti.

Päivi Korpivaaara on opettanut vuosia muista kulttuureista tulleita oppilaita.

Linkki: KS 15.10.2019 Kotoutumiskoulutus palautuu Kouvolassa aikuiskoulutuskeskukselle — Maahanmuuttajat moittivat väis-tyvää palveluntuottajaa

Yleisökirjoitus Keski-Suomalainen 20.04.2019

Liikunta- ja kulttuurilautakunnalta laiton päätös?

Is 11.10.2019 "Suuri osa irakilaisista turvapaikanhakijoista oli sotilaskarkureita- Niin upseereita kuin rivisotilaita" 

Kouvolan liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti ottaa Kouvolaan vuosittain noin 60 pakolaista huolimatta kuntamme heikosta taloustilanteesta. Pakolaisista saadut tulot eivät kata kunnalle tulevia kustannuksia, jotka katetaan kouluja lakkauttamalla, uimahalleja sulkemalla ja poistamalla kotihoidon kuntalisä.

"Kuntaliiton mukaan valtion tuet 

eivät kata pakolaisista kunnille aiheutuneita kuluja"

Korvaukset ovat aivan samat kuin vuonna 2013, jolloin ne eivät kuntaliiton laskelmien mukaan kattaneet edes puolia kunnalle tulevista  kustannuksista. Kunta saa laskennallista korvausta jokaisesta vastaanotetusta yli 7-vuotiaasta henkilöstä 2 300 €/vuosi ja alle 7-vuotiaiaasta 6 845 €/vuosi.

Kuntaliiton mukaan valtion tuet eivät kattaneet kunnille aiheutuneita kuluja vuonna 2013, miten ne nyt kattavat vaikka summat ovat samat? Kuntaliitto arvosteli jo tuolloin, että korvauksia olisi pitänyt korottaa jo 2013 yli 50%, jotta ne olisivat kattaneet edes 2013 kustannustason. Pakolaisista saatavat avustukset ovat pysyneet samoina ainakin vuodesta 2013 asti.

Tosiasia on, että liikunta- ja kulttuuripuolen (laiton?) päätös on katastrofi Kouvolan taloudelle.

Tätä päätöstä olivat tekemässa liikunta- ja kulttuurilautakunnassa: 

Sinikka Rouvari pj (KOK), Mirja Lonka vpj (KESK), Jutta Hartikainen (KOK), Erkka Koskinen (VIHR), Petri Kuutti (KESK), Sari Melkko (SDP), Matti Norppa (SIT), Tom Pahkala (SDP), Sari Porvari (VAS), Arto Sahamies (KD), Raija Sierman-Henttonen (SDP) ja Jukka Silén (KOK). 

Päätöstä vastusti Leo Lindström (PS), joka jätti asiasta eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. 

Alla Pekka Korpivaaran (KOK), Jouni Sunisen (S-KS) ja Juha Ripattilan (PS) 12.12.2019 jättämä oikaisuvaatimus liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätökseen.

OIKAISUVAATIMUS

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös:

Liikunta- ja kulttuurilautakunta 20.11.2019 § 3

                  

Oikaisuvaatimuksen tekijät:

Pekka Korpivaara                           Jouni Suninen                              Juha Ripattila

Katajakatu 7                                   Viitakummuntie 30                        Halkoniementie 7

45200 Kouvola                               45200 Kouvola                              46800 Myllykoski

pekka.korpivaara@kouvola.fi         jouni.suninen@kouvola.fi             juha.ripattila@kouvola.fi

tel. 050 4141973                            tel. 040 704 6566                          tel. 040 080 03017

Vaatimus

Lautakunnan päätös on kumottava ja asia siirrettävä kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi ja lautakunnan päätöksen täytäntöönpano kiellettävä, koska Kouvolan liikunta- ja kulttuurilautakunta on ylittänyt toimivaltansa.

Perustelut

Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto (kuntalaki 14 §). Päätösvalta kuuluu valtuustolle, ellei toisin ole säädetty tai ellei valtuusto ole delegoinut toimivaltaansa muille kunnan viranomaisille.

Kouvolan hallinnon järjestämiseksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan hallintosäännön, joka on tullut voimaan 1.2.2019, ja jossa määrätään mm. liikunta- ja kulttuurilautakunnan tehtävistä ja toimivallasta.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalla ei ollut toimivaltaa päättää ko. asiasta kokouksessaan.

Hallintosäännön 26 § Liikunta- ja kulttuurilautakunnan tehtävät ja toimivallasta sanotaan:

Tehtävät.

”Lautakunta järjestää liikuntalain, kuntien kulttuuritoimesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, kirjastolain, teatteri- ja orkesterilain, museolain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä sikäli, kun näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty.”

Toimivalta.

”Liikunta- ja kulttuurilautakunta päättää kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvista asioista.”

Valtuusto tekee toimivallan jakoa koskevat ratkaisut eli delegointiratkaisut hallintosäännön määräyksillä. Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hallintosäännöllä. Kuitenkaan valtuusto ei ole siirtänyt ko. lautakunnalle toimivaltaa allekirjoittaa tai käsitellä Kouvolan kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välistä sopimusta pakolaisten ottamisesta. Tätä valtaa ei voi myöskään siirtää Kouvolan kaupungin johtoryhmä erillisillä hallintosääntömme 31§:n mukaisilla päätöksillä.

Lautakunnan johtava virkamies perustelee päätöstä KS 20.11.2019 seuraavasti: ”Kouvolan kaupungin konsernin johtoryhmässä käsitellystä asiasta päätti liikunta- ja kulttuurilautakunta, koska kotouttamisen palvelut ovat vielä tänä vuonna lautakunnan yhteisötyöhön kuuluvia, sanoo liikunta- ja kulttuurijohtaja Vesa Toikka”

Kyseiselle asialle ei ole toimivaltaperustetta hallintosäännössämme, joten perustelut ovat kestämättömiä. Asiaan olisi voinut soveltua hallintosääntömme 31 §:n mukainen toimivallan edelleen siirtäminen, mutta kun johtoryhmä, joka ei ole toimielin, on käsitellyt asiaa, ei kyseinen pykälä sovellu käytettäväksi tässä asiassa. Kun otetaan huomioon, että alkuperäisen sopimuksen on tehnyt kaupunginhallitus, olisi oletettavaa, että se käsittelisi myös sopimuksen muutoksen. Yleisesti, jos toimivallasta ei ole määrätty hallintosäännössä, on toimivalta valtuustolla. 

Kaupunginvaltuustolla on kuntalain perusteella yksinomainen budjettivalta, jolloin se talousarvion käsittelyn yhteydessä päättää määrärahoista ja sitovista laadullisista, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Toimivallan jäykkyyden periaate tarkoittaa, ettei hallintosäännössä olevaa tai perustuvaa päätösvaltaa tai delegointia voi muuttaa johtoryhmän päätöksellä edes yksittäistapauksissa, vaan tällöin on muutettava koko hallintosääntöä. Kunnan taloudenhoidon laillisuus, tarkoituksenmukaisuus ja talousarvion noudattaminen ovat osa hyvää hallintoa.

Lautakunnan päätöksen vaikutusta Kouvolan kaupungin budjettiin ei ole selvitetty ennen päätöksentekoa. Koska lautakunnalla ei ole valtuustolle kuuluvaa budjettivaltaa, on syytä epäillä että liikunta- ja kulttuurilautakunta on ylittänyt valtuustolle kuuluvan budjettivallan päätöksellään. Päätös on siten kuntalain vastainen. 

Kunnan talousjohtamisen ja suunnittelun tärkein väline on sitova vuotuinen budjetti. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan ensi vuoden budjettia ei ole vielä hyväksytty, eikä siihen hallintosäännön mukaan voi kuulua pakolaisten kotiuttamiseen liittyviä toimintoja eikä siten niihin liittyviä tuloja/kuluja. Onkin syytä epäillä, että lautakunnan päätös käytännössä tarkoittaa budjettivallan anastusta, koska lautakunta on tehnyt Kouvolan kaupunkia sitovan päätöksen, johon ei ole osoitettu määrärahaa budjetissa.

Ylivuotisella ja pitkällä sopimuksella on pitkäjänteisiä, vuotuiseen budjettiin ja tilinpäätökseen vaikuttavia vaikutuksia, jotka ovat valtuuston tekemien säästö- ja palveluverkkopäätösten vastaisia.

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan on julkisena viranomaisena tarkoin noudatettava lakia. Hallintolaki velvoittaa liikunta- ja kulttuurilautakuntaa noudattamaan hyvää hallintotapaa. Esillä olevassa päätöksessä nämä vaatimukset eivät toteudu. Liikunta- ja kulttuurilautakunta on päätöksessään ylittänyt toimivaltansa sekä toiminut kuntalain ja Kouvolan hallintosäännön vastaisesti ja myös päätöksellään sitovasti anastanut valtuustolle kuuluvan budjettivallan. Lautakunnan tekemä päätös on siten lainvastainen ja sellaisenaan kumottava.

PÄIVÄYS                      

Kouvolassa 12.12.2019

________________                    _________________                       ____________

Pekka Korpivaara                       Jouni Suninen                                  Juha Ripattila

kaupunginvaltuutettu                  kaupunginvaltuutettu                       kaupunginvaltuutettu

                                    

Liite: Liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätös 20.11.2019

Lakimiehen, ex-kansanedustaja kannanotto asiaan!

Päätöksen tekijät.

30.1.2020 Liikunta ja kulttuurilautakunta totesi, että pöäätös oli laiton ja peruivat laittoman päätöksen. Lautakunta oli tietoinen tehdessään päätöstä, että päätös on laiton, sillä heille oli se kerrottu jo sähköpostilla etukäteen!

Linkki: Maahanmuuttoasioiden neuvosto Muistio 06.02.2020/Asianro 4

Linkki: YLE uutiset 21.11.2019

Linkki: Pakolaiset maksavat ruotsille 347 miljardia-euroa

Linkki IS 11.10.2019 Migri: Suuri osa irakilaisista turva­paikan­hakijoista oli sotilas­karkureita – ”Niin upseereita kuin rivisotilaita”

Linkki: KS 12.12.2019 Kouvolan pakolaispäätöksestä oikaisuvaatimus — Pakolaisten vastaanottamisesta päättäminen olisi kolmen valtuutetun mielestä kuulunut lautakunnan sijasta kaupunginvaltuustolle

Linkki: Lautakunta kumosi päätöksensä Kouvolan pakolaiskiintiön nostamisesta – Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus

Linkki: KS 7.3.2020 Kaupunginhallitus käsittelee uutta pakolaissopimusta – Ely-keskus on esittänyt Kouvolalle 60 pakolaisten vastaanottamista vuosittain

Kouvolan Ratsastajat tarvitsevat tallinsa!

Esitys kaupunginhallitukselle Suursuon Ratsastuskeskuksen poistamiseksi myytävien kohteiden listalta 4.11.2019 (Ravilankaari 8 kiinteistöt)

Kaupunki esittää jälleen kerran ratsastustallien kiinteistöjen myyntiä yhtenä talouden säästötoimena. Nettosäästö vuositasolla olisi muutaman tuhannen euron luokkaa laskutavasta riippuen.

"Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto ja suurelta osin tyttöjen harrastus."

Suursuon ratsastuskeskuksen ylläpitokulut Kouvolalle 2017 oli 15 574,46€/v. ja vuonna 2018 ne oli 17 144,13€/v. Vuokratuloja ratsastuskeskuksesta on tullut 12 000€/vuosi. Aikaisempina vuosina kulut ja menot ovat olleet tasoissa. 

Kouvola ei ole käytännössä investoinut alueelle mitään. Kaikki investoinnit jo vuosia on tehty Kouvolan Ratsastajien varoin, kuten hevostallin uusi osa, joka on kokonaan rakennettu seuran rahoilla (Kouvola takasi vain lainan). Olisi varsin ihmeellistä, jos Kouvola realisoi kiinteistöä, josta ison osan on rahoittanut ja rakentanut ja tallia ylläpitävä seura (käytännössä Kouvola aikoo realisoida siis toisen omaisuutta).

Kouvola tukee monia harrastustoimintoja, mainittakoon vaikka vuoden 2017 talousarvioon varattu skeittiparkin rakentamiseen yli 300 000 €. Nykyisen skeittiradan varusteisiin vuonna 2013 aikuisväestön lautakunta myönsi 80 000 €. Näiden lisäksi tuemme tätä harrastustoiminnan tilavuokrina vuosittain suoraan 41 000 eurolla ja lisäksi päälle tulee uuden skeittiradan ylläpitokustannukset. 

Ratsastus on kiistatta elinvoimaisuutta lisäävänä toimintaa Kouvolassa. Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto ja suurelta osin tyttöjen harrastus. Suursuon tallin paikka on paras mahdollinen lähellä keskustaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia 20-30 km päähän harrastuksen pariin päivittäin. Kouvolan Ratsastajien ry:n tavoite on järjestää jatkossakin ratsastuskoulutoimintaa Kouvolan keskustassa, mikäli vaan päättäjät sen mahdollistavat.

Kouvolan Ratsastajat ry järjestää kilpailuja, valmennusta ja erilaisten tapahtumia sekä junioritoimintaan Suursuon talleilla. Viime viikonloppuna (2-3.11.2019) oli Suursuon talleilla kaksipäiväiset ratsastuskilpailut, jossa osallistujia oli ympäri Kymenlaaksoa. 

Kouvolan Ratsastajien toiminta Suursuin ratsastuskeskuksessa lisää osaltaan Kouvolan vetovoimaa ja elinvoimaa. Lisäksi talleilla käy ulkomaalaisia valmentajia kuukausittain valmentamassa nuoria esteratsastuksessa.

Ratsastustalleilla on alueellisena toimijana myös vahva alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa lisäävä vaikutus. Talleilla käy viikoittain ratsastajien lisäksi läheisen päiväkodin lapset, lähialueen ihmiset, koiran ulkoiluttajat yms. Nämä kaikki siis niiden reilun parinsadan viikoittaisen ratsastajan lisäksi.

Pyydänkin, että kaupunginhallitus poistaa Suursuon Ratsastuskeskuksen kiinteistöt myytävien kiinteistöjen listalta ja turvaa toimillaan Kouvolan elinvoimaa ja vetovoimaa lisäävän ratsastustoiminnan jatkumisen Suursuon Ratsastuskeskuksessa.

Kouvolassa 3.11.2019

Pekka Korpivaara

Jakelu: Kaupunginjohtaja, valtuusto ja Kouvolan Sanomat

Linkki: Vanha valtuustoaloitteeni samasta aiheesta Kv 06.02.2017 § 12


Linkki: Kouvolan Ratsastajien sivulle

Linkki: Valtuustoaloitteen vastaus 2017

Linkki: KS mielipide Suursuon talleista

Linkki: KS 10.11.2019 Suursuon ratsastuskeskus päätyi taas myyntilistalle — Ratsastuskouluyrittäjä Saara Flekander järkyttyi myyntiaikeista

Ratsastus on nuorten tyttöjen ja naisten suosima liikuntamuoto ja harrastus.

Huolimatta vetoomuksestani Kouvolan kaupunginhallitus teki 4.11.2019 päätöksen laittaa Suursuon ratsastustallit myyntiin!

Tämän typerän myyntipäätöksen takana kaupunginhallituksessda oli seuraavat henkilö:

Vesa Vainio (KD), Jari Käki (PS), Kaisa Spies VIHR, Kimmo Jokiranta KESK, Miia Witting KOK, Birgit Koskela KOK, Tapio Karvonen KOK, Jukka Nyberg SDP, Sanna Tähtinen SDP, Maria Eloranta SDP, Jenny Hasu KESK, Ville Kaunisto KOK ja Harri Helminen SDP.

 

Saatanan tunarit

Kouvolan nykyistä heikkoa taloustilannetta perustellaan usein edellisten kaupunginhallitusten aiheuttamiksi. Varsinkin uusien valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten taholta on annettu ymmärtää, että Kouvolan taloutta on aina paikattu vain omaisuutta myymällä.

Edellisen kaupunginhallituksen aikana Kouvolan taloutta ei yritetty parantaa osakkeita tai omaisuutta myymällä kertaakaan. Kouvolan edellinen kaupunginhallitus paransi jo ensimmäisenä vuotenaan tilikauden tulosta edelliseen verrattuna yli 19 milj. eurolla. Kouvolan ylijäämä 2013 oli 3,6 milj. ja 2016 se oli 5,8 milj. euroa. Henkilöstömenoissa päästiin jo 2015 yli 13 milj. vuositason pysyviin säästöihin.

"Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta."

Nykyiset talousvaikeudet johtuvat Kouvolan kaupunginhallituksen linjauksista ja päätöksistä siirtää urakalla sote-toimintoja ensin Carealle, sitten Kymsotelle. Näitä virheitä ja hölmöyksiä maksatetaan nyt kuntalaisilla. Kouvola on aina ennen hoitanut tehokkaasti terveydenhoidon verrattuna Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Vuonna 2017 Kouvolan tarvehankintaiset sote-palvelut tuotettiin 249 euroa halvemmalla henkeä kohti kuin Kotkassa. Rahassa tämä tarkoitti suhteellisesti 21,2 miljoonaa pienempiä menoja. Silti kaupunginhallitus halusi siirtää perusterveydenhoidon Kymsotelle.

Vuosina 2014-15 Kouvolan terveydenhoidon nettotoimintamenot nousivat vielä 2,5%  mutta vuosina 2016-2017 laskivat jo 1,5%. Nykyisen kaupunginhallituksen aikana kustannuskehitys on ollut lähes katastrofaalinen. Vuonna 2018 sote-menot kasvoivat 7,4%.  Rahassa tämä tarkoitti 21,9 miljoonan lisäystä menoihin vuodessa. Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta.

"Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Koko sote-sektorin siirto vuoden 2019 alusta Kymsotelle tarkoittaa, että tulevaisuudessa meidän on saatava heikkenevien palvelujen päälle 34 milj. pysyvät säästöt uimahalleja, kouluja ja muita palveluita lopettamalla. Kymsoten ennakoitu kustannuskasvu on +1,5% vuosittain, joka tarkoittaa uusia 4,7 milj. lisäsäästöjä joka vuodelle, vaikka väkilukumme vähenee reilulla tuhannella vuosittain.  

Kouvolan tulisikin selvittää pikaisesti, miten ja missä sote-palvelut olisi tulevaisuudessa järkevintä järjestää. Sitä ennen on taloutta korjattava lopettamalla ensin nykyisen kaupunginhallituksen rakentamat turhat alueparlamentit, investoinnit ja luottamusvirat sekä osa ei-lakisääteisistä palveluista. Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok).

Limnkki: KS 22.10.2019 Nykyiset talousvaikeudet johtuvat Kouvolan kaupunginhallituksen linjauksista ja päätöksistä siirtää urakalla sote-toimintoja ensin Carealle, sitten Kymsotelle

Linkki: KS 21.10.2019 Ambulanssikuljetukset Kouvolasta Kotkaan ovat lisääntyneet runsaasti sen jälkeen, kun erikoissairaanhoito keskitettiin keskussairaalaan — Ennusteen mukaan ajoja kertyy tänä vuonna yli 3 000: Joskus sama ambulanssi kuljettaa useamman potilaan kerralla

Kaarina Rinne-Temonen Facebook kirjoitus samalta päiviltä.

Linkki: KySa 29.10.2019 Hamina ei jätä Kymsotea

Peter Murman esitti Kymsotesta irtautumista.

VALTUUSTOALOITE SOTE-SELVITYKSESTÄ

Kouvolan tulisi käynnistää pikaisesti selvitys, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Samalla pitäisi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle.

Laskelmissa tulisi selvittää myös, onko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti ja kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua johonkin muuhun hyvinvointiyhtymään?

Kouvolassa 14.10.2019

(jätetty kaupungivaltuuston kokouksessa 14.10.2019)

 Yllä vuoden 2017 vakioidut Sotemenot Kotka ja Kouvola

Kouvola hoiti terveydenhoitonsa hyvin ja tehokkaasti ennen Kymsotea.

Linkki: Ambulanssin kustannuksista

Linkki: KS 21.10.2019 Ambulanssikuljetukset Kouvolasta Kotkaan ovat lisääntyneet runsaasti sen jälkeen, kun erikoissairaanhoito keskitettiin keskussairaalaan — Ennusteen mukaan ajoja kertyy tänä vuonna yli 3 000: Joskus sama ambulanssi kuljettaa useamman potilaan kerralla

Linkki: KS 28.6.2018 Kouvolalla oli viime vuonna Kymenlaakson kaupungeista pienimmät sote-menot — Kotkalla suurimmat

Linkki: KS 16.10.2019 Kymsotelle halvempi vaihtoehto

Nuorilla valtuutetuilla väärä suunta

KUva kertoo paljon, minkä maakuntien alueelle meillä on luonteiset yhteydet sekä yhteydet

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) entisen Etelä-Savon maakuntajohtajan Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi Kouvolan kannalta.

"Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa."

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson uudeksi yhteistyösuunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntausta. Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Kouvolasta työmatkaliikenne ja liiketoiminta suuntautuu Lahteen ja Uudenmaan suuntaan.  Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa. Kouvola on historiallisesti Itä-Hämettä ja matkaa Kouvolan keskustasta Uudellemaalle on alle 30 kilometriä.

Toivottavasti tämä nuorten avaus ei saa tulta purjeisiin, sillä heidän ja Matti Viialalaisen ajama maakuntaehdotus muuttaisi nykyisen uuden yhteistyön suunnan ja veisi meidät pois niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta rakennetaan. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä. Sekö olisi sitä "uutta yhteistyösuuntaa" jota kirjoituksessa kehutaan.

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen (kok)

Maakuntajohtaja ei näe mitään etuja nuorten ehdotuksessa.Kuvakaappaus KS , kuva Juhana Lappalainen.

Keskustelua "kasvavasta" Etelä-Savosta KS 19.9.2019

KS 24.9.2019 Etelä-Savo tyrmää maakuntien yhdistymishaaveet 

Vastaukset Kymen Sanomien kyselyyn (sp 29.9.2019)  koskien maakunnan yhteistyötä ja Kymenlaakson maakunnan yhdistämistä Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. 

Vastaukset Pekka Korpivaara, Kouvola (kok)

1. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut kovin aloitteellinen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon yhdistämiseksi suurmaakunnaksi. Mitä arvelet tästä esityksestä?

Esitys on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja.

Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. Esitys yhdistää erilaiset ja taustaiset maakunnat yhdeksi isoksi maakunnaksi edustaa vanhaa bresneviläistä ajatusmallia, jossa kaikki iso on suurta, kaunista ja tehokasta, vähän kuin entisessä Neuvostoliitossa. 

Kuuluuko mielestäsi maakuntajohtajan virkamiehenä olla tavallaan aktiivinen uuden ratkaisun etsijä?

Maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Rooli‐ ja työnjako poliittisen johdon kanssa on minusta menneet Matti Viialaisella sekaisin.

2. Mikäli maakuntien yhdistämistä mietitään, mikä suunta olisi näkemyksesi mukaan mielenkiintoisin? Kouvolan valtuutettujen ryhmä kirjoitti Kouvolan Sanomissa 20.9. (mielipide), että maakunnan rajojen mukaisesti kaikki suunnat Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjan olisivat vaihtoehtoja.

Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu. Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa.

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi niin Kotkan kuin Kouvolan kannalta.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson poliittisen/maakunnallisen yhteistyön suunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntaa.

Vaihtoehtoina vain Uusimaa ja Päijät-Häme ovat realismia ja yhteistyötä niiden kanssa on syytä lisätä.

Etelä-Savo on huonoin mahdollinen yhteistyön suunta. Etelä-Savo menetti viime vuonna väestöstään 2 554 henkeä. Väestökadossa vauhti oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Luvuissa yhdistyvät suuri kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja koko ajan kiihtynyt muuttotappio, jonka osalta Etelä-Savo oli Suomen synkin alue.

Mitähän intressiä Etelä-Savolla on Kymenlaakson suuntaan? Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaa kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti.  Nykyisen uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä.

3 Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Kymenlaakson maakunnalle yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta? Eli miten toimiva maakunta on?

Nykyinen maakunnan ongelma on maakunnan dipolisuus. Maakunnassa on kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia, mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat. Maakunnan kehityshankkeissa yhteistyö on pelannut jopa hienosti, koska moni hanke tukee niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksoa, esim. rata- ja ratapihahankkeet Kouvolan ja Kotkan välillä, tiehankkeet yms. Pyhtään lentokentän osalta Pohjois-Kymenlaakson edustajat tukivat hanketta jopa laajemmin kuin Etelä-Kymenlaakson edustajat, jotka eivät nähneet lentokenttää kilpailevana lentokenttänä vaan elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Etelä-Kymenlaakson edustajat taas näkivät kentän Kymin lentokentän kilpailijana ja olivat siten enemminkin hankkeen ”jarrumiehinä”.  Tavoitteina tulisi aina olla koko maakunnan etu, tässä on mielestäni melko hyvin onnistuttu.

Kouluarvosana antaisin yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta 8+. Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalvelujen osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavauuden kuin kustannuksien osalta. Kymsoten osalta antaisin arvosanaksi neljä perinteisellä kouluasteikolla. Kymsote on epäonnistunut jokaisessa lupauksessaan, mikään asetetuista tavoitteista ei ole onnistunut!

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen

Linkki: KS 29.9.2019 Näkökulma kuntaliitokseen


Linkki: KS 20.9.2019 Maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan mielestä Kymenlaakso kuuluu Etelä-Suomeen — ”Etelä on myös pitkällä aikavälillä tulevaisuuden suunta, ei itä”


Linkki: KS 19.9.2019 Kymmenen Kouvolan valtuutettua nostaa esiin Kaakkois-Suomen maakunnan — "Tuntuu, että emme pääse juuri mistään asiasta yhteisymmärrykseen Kymenlaaksossa

Linkki: KS 22.9.2019 Pääkirjoitus: Maakuntakeskustelu kuumeni kaakossa

Linkki: Länsi-Savo 17.9.2019 Saimaan maakunnalle tuli Etelä-Savosta jäätävä hylsy — Etelä-Savo varoo sitä, että maakuntafuusio veisi EU-aluetukirahoja naapurimaakuntaan