Pekka Korpivaara: toukokuuta 2019

tiistai 28. toukokuuta 2019

Ihmisoikeusaktivisti Asko Kervinen Kymen Sanomissa 28.5.2018 "Oikeusviranomaisten arvostelu on sallittava"

Julkisuudessa on paheksuttu sitä, kun kansalaiset ovat arvostelleet oikeuden tuomareita ja muitakin viranomaisia heikosta ja puolueellisesta virkamenettelystä. Jotkut oikeusviranomaiset paheksuvat tuomareihin kohdistuvaa arvostelua ja moittivat rikoksesta tuomittuja siitä, kun he eivät osoita katumusta.

" väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa "

Todellisessa elämässä on kuitenkin muistettava, että tuomarien antamat tuomiot eivät ole aina oikeita eikä oikeudenmukaisia. Tämän vuoksi viranomaisten arvostelu on sallittava, jos kansalainen katsoo joutuneensa oikeusmurhan uhriksi.

On aina syytä muistaa, ettei tekemätöntä rikosta tarvitse katua. Syyllisyyttä ei pidä ottaa rikoksesta, jota ei ole tehty. Siksi väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa, jottei oikeudenpalvelijat totu ajatukseen, ettei heidän tekemiä virheitä saisi arvostella tai paheksua.

Pitkäaikaisen kokemukseni mukaan Suomen oikeusjärjestelmä menee heikompaan suuntaan ja sen myötä kansalaisten oikeusturva heikkenee.

Syynä ei ole resurssipula, vaan tuomarien, syyttäjien ja etenkin rikospoliisin puolueellinen ja välinpitämätön menettely, joka koituu liian usein syyttömien ihmisten vahingoksi.

Asko Kervinen

Hamina

Kymen Sanomat 28.5.2019

Linkki: Asko Kervisen kirjoitus Kymen Sanomissa 28.5.2019

Linkki: Asko Kervinen voitti oikeustaistelun

Linkki: Asko Kervisen kanta voitti: Itä-Suomen hallinto-oikeus teki päätöksen, joka palauttaa Kotkan kaupungin ja Kervisen kiistan askeleen taaksepäin

Linkki: Kervinen saa vastapuolelle Kotkan koko juristikaartin

Linkki: Kervisen sovintosopimus jämähti oikaisuvaatimukseen

Julkaistu KySa 6.2.2019 6:41 Lukijalta: Ääntenkalastelu lupauksilla poliisin resursseista pitäisi lopettaa

ESS 29.8.2019 Lukijalta: Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen

Blokin tekstit julkaistu Asko Kervisen 28.5.2019 antamalla luvalla.

Valtuustoaloite - Säästöä LED-tekniikalla 17.12.2018

Kouvolan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Kouvola kamppailee huomattavan budjettialijäämän kanssa. Säästölistoissa on huomioitu pienetkin säästöt, mutta energiaa säästäviä toimenpiteitä ei listoissa ole.

Pitkällä aikavälillä Kouvola säästää, kun kaupunkimme teiden, katujen sekä muiden alueiden valaistuksessa siirrytään asteittain energiatehokkaiden LED-valaisimien käyttöön vanhojen elohopealamppujen, suurpainenatriumlamppujen ja monimetallilamppujen poistuessa käytöstä. Näiden valaisimien vaihtaminen on käynnissä sitä mukaan, kun valaistusjärjestelmiä uusitaan niiden käyttöiän loputtua tai uusittaessa katuvalaistusta.

Kouvolan kaupungintalossa ja useissa muissakin kaupungin kiinteistöissä valaistukseen käytetään tavallisesti normaaleja lamppuja. Tänä päivänä lähes kaikkiin valaisimiin voidaan asentaa LED-lamput, oli valaisin alkuaan varustettu tavallisella hehkulampulla, loisteputkella tai halogeenilla. Näille perinteisille lampuille on tyypillistä suuri virrankulutus tuotettuun valoon verrattuna. LED-lampuilla saadaan lisäksi valotehoa helposti nostettua ilman, että valaisimen maksimiteho ylitetään. Maksimiteho on vanhoissa valaisimissa mitoitettu hehkulampulle, loisteputkille tai halogeeneille.

LED-tekniikka ei nykyisin vaadi koko valaisimen vaihtoa. Säästöä syntyisi, jos Kouvolassa siirryttäisiin vanhoista energiasyöpöistä lampuista energiaa säästäviin ja enemmin valoa tuottaviin LED-lamppuihin siten, että vain lamppu uusitaan eikä uusita koko valaisinta. Myös loisteputkien tilalle voi asentaa LED-lampun. Loisteputken vaihto LEDiin vaatiin led-lampun lisäksi vain sytyttimen uusimisen.

Nykyinen tekniikka mahdollistaa sen, ettei tarvitse koko valaisinta vaihtaa kun siirrytään käyttämään LED-lamppuja. Näin toimien investointi maksaa itsensä takaisin vuodessa parissa. Vaihtokustannukset eivät kasva niissä tapauksissa, kun palaneen pampun tilalle vaihdetaan uusi LED-lamppu, pitäähän lamppu joka tapauksessa vaihtaa.

Tievalaisimiin tarkoitettujen LED-lamppujen vaihtoväli on tyypillisesti 14 vuotta. Vuosittain kertyvä säästö energiassa kattaa valaisinuusinnan moninkertaisesti, koska säästö on tyypillisesti noin 80 %.

Vaihdettaessa pelkästään LED lamput eikä valaisia, säästetään valaistussuunnitelman tekeminen. Tämä säästö on joissain tapauksissa moninkertainen energiasäästöön verrattuna. Valaistussuunnitelmaa ei tarvitse uusia vaihdettaessa vain poltintekniikka alkuperäistä vastaavaksi, eikä vaihdeta koko valaisinta.

Vastaavilla LED lampuilla säästetään turha valaistussuunnitelmien tekeminen, kun alkuperäinen valistussuunnitelma pysyy voimassa. Korvattaessa koko valaistus LED-valaisimilla joudutaan usein koko valaistussuunnitelma uusimaan, joka tekee jopa joissain tapauksissa valaistuksen uusimisen taloudellisesti kannattamattomaksi.

Esitämme, että Kouvolan kaupunki siirtyy LED-lamppujen käyttöön kiinteistöissään ja niissä ulkokohteissa, joissa lampun vaihto riittää eikä koko valaisinta ole tarvetta vaihtaa. Myös katuvalaistuksessa hyödynnettäisiin LED-lamppuja kohteissa, joissa riittää polttimon vaihto LED-polttimoksi eikä koko valaisinta ole järkevää vaihtaa sen iän tai kunnon takia.

Kouvolassa 17.12.2018

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)

Taidemuseo POIKILO:n siirtäminen pääkirjaston yhteyteen säästöjen ja tulojen lisäämiseksi

Kouvolan kaupungin pääkirjaston palvelut ovat yksi eniten käytetyimmistä. Kouvolan pääkirjastoon tehtiin vuoden 2017 aikana kaikkiaan 232 842 käyntiä. Toisaalta Kouvola-talossa sijaitsevissa museoissa kävi 2016 yhteensä vain 14 580 vierasta.

Poikilo-museon kävijämäärän lisäämiseksi olisi syytä harkita museon siirtämistä sinne, missä ihmiset muutenkin asioivat. Näin saadaan taide ja kulttuuri osaksi kouvolalaisten arkea. Samalla syntyisi myös säästöjä.

Kouvolan pääkirjaston alakerrassa on runsaasti tiloja, joiden käyttöä ja toimintaa tulisi tarkastella kriittisesti. Tulisi miettiä, ovatko tilat järkevässä ja tehokkaassa käytössä. Alakerran tiloissa on toimintoja, joiden ei välttämättä tarvitse sijaita kirjaston yhteydessä ja joiden siirroilla ja uudelleen sijoittelulla muualle alakerta saataisiin tehokkaampaan käyttöön.

Kirjaston alakerrassa toimii myös ”Unto Seppäsen museo”, jonka ovi aukaistaan vain kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Poikilo-museon yhteydessä myös se saisi ansaitsemansa huomion ja tulisi kouvolalaisten tietoisuuteen.

Pääkirjaston alakerrassa on useita isoja tutkijahuoneita, jotka käytännössä ovat lähes ilman käyttöä. Tutkijan työ ei tapahdu enää yksinäisenä kammioissaan.

Pääkirjaston alakerrassa on Maakunta-arkisto, jonka digitoinnilla saataisiin runsaasti tilaa. Arkiston voisi siirtää tulevaisuudessa maakuntatalon tiloihin, jonne se realistisesti kuuluisikin.

Kirjaston isot väestönsuojat ovat tällä hetkellä käytännössä käyttämättöminä, ne voisi hyödyntää vaikka taidevarastoina.

Kirjaston alakerrassa toimii myös Mediamaja, joka on nuorille ja nuorille aikuisille suunniteltu tila erilasille mediakokeiluille. Tämän toiminnan voisi siirtää Ohjaamoon tai muun nuorisotyön osaksi. Samalla Mediapajan toiminta tehostuisi, koska nuorisotyöllä on ohjaajaresursseja, joita kirjastolla ei ole. Todennäköisesti myös tietoisuus Mediapajan olemassa olosta ja käyttömahdollisuuksista lisääntyisi.

Alakerran kahvion siirto yläkerran lukusaliin toisi myös tilaa Poikilo-museolle. Kahvion nykyinen sijainti alakerrassa ei sovellu nykyaikaisen kahvion paikaksi. Lukusali olisi luonteva paikka, jossa kävijämäärä lisääntyisi niin lukusalissa kuin kahviossakin.

Me allekirjoittaneet esitämmekin, että Kouvolan ryhtyy selvittämään mahdollisuutta siirtää Poikilo-museon päätoiminnot Kouvolan kirjaston alakertaan. Kirjaston yhteydessä toimiessaan Poikilon saavutettavuus olisi parempi lisäten sekä kirjaston että Poikilon kävijämääriä. Henkilökunnan yhteiskäyttö helpottuisi, mikä toisi nopeasti säästöjä. Yhteinen sijainti loisi niin kirjastolle kuin Poikilo-museolle uusia mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja.

Kouvolassa 17.12.2018

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Venäjälle on jo nopea ratayhteys

Cursorin toimitusjohtaja David Lindström (KS 18.5) perusteli itäisen rantaradan tarvetta nopean junayhteyden puuttumisella Pietarin talousalueelle. Nopea junayhteys Pietariin on jo rakennettu sadoilla miljoonilla euroilla, ja se valmistui 2010.

Vuonna 2007 Suomessa aloitettiin kaksi rakennushanketta nopean junayhteyden rakentamiseksi Pietariin. Samaan aikaan alkoivat myös Venäjällä vastaavat ratahankkeet. Venäjällä ratayhteydet kunnostettiin suurella rahalla siten, että rataverkko mahdollisti henkilöjunien liikennöinnin yli 200 kilometrin tuntinopeudella Pietarin ja Buslovskajan (Vainikkala) välillä.

Yhteensä nopean junayhteyden rakentamiseen Pietariin käytettiin pelkästään 2007-2010 Suomen puolella reilusti yli 250 miljoonaa euroa."

Nopean junayhteyden alkuperäinen hankerahoitus vuosiksi 2017-2010 oli Lahti-Luumäki välille 185 miljoonaa euroa ja Luumäki-Vainikkala välille 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Lahti-Vainikkala välin hankkeelle saatiin TEN-verkkojen monivuotista MAP 2007-2013 tukea 23,2 miljoonaa euroa. Lisäksi hankerahoitusta nostettiin miljoonilla kesken rakennushankkeen. Yhteensä nopean junayhteyden rakentamiseen Pietariin käytettiin pelkästään 2007-2010 Suomen puolella reilusti yli 250 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole mukana vielä Venäjän puolen vastaavia ratainvestointeja eikä ranskalaiselta Alstom-yhtiöltä tilattuja 120 miljoonan eurojen Allegro-junia.

Verrattaessa itäistä rantarataa ja itärataa olisi syytä ottaa huomioon Pietarin nopeaan ratayhteyteen jo käytetty raha. Itäiseen rantarataan investointi ei lisäisi yhteyksiä Pietariin eikä toisi taloudellista lisäarvoa Suomelle tai Pietarin talousalueelle. Itärata sen sijaan hyödyttäisi molempia.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola