Pekka Korpivaara: syyskuuta 2019

lauantai 28. syyskuuta 2019

Kymenlaakson maakuntahallitus tentissä Kymen Sanomissa 28.9.2019

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ehdotti, että Kaakkois-Suomeen luodaan yksi iso Kaakkois-Suomen maakunta. Kiinnostaako Kymenlaaksoalyödä hynttyyt yhteen heidän kanssaan ja muodostaa supermaakunta.

Pekka Korpivaara Rauman Sataman laajennus projektiin liittyen 28.9.2019 otettu kuva.

Kymen Sanomat kysyi maakuntahallituksen jäseniltä seuraavat kysymykset:

1| Mitä arvelet Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen esityksestä? Kuuluuko maakuntajohtajan olla aloitteellinen?
2| Mikä suunta on maakuntayhteistyössä mielenkiintoisin?
3| Toimiiko Kymenlaakson sisäinen yhteistyö?
4| Anna kouluarvosana nykyisen Kymenlaakson maakunnan sisäiselle yhteistyökyvylle.

Pekka Korpivaara, Kouvola vastaukset

1 Ehdotus on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja. Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. — Sitä paitsi maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelu maakuntahallituksen käsiteltäväksi.

2 Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu.

— Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaan kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti. Nykyisin uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saisimme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman.

3 Nykyinen ongelma on maakunnan poolisuus. On kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia: mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat.

— Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalveluiden osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavuuden kuin kustannuksien osalta.

4 Annan 8+. Kymsoten osalta 4.

Vastaukset Pekka Korpivaara, Kouvola (kok)

Vastaukseni Kymen Sanomille kokonaisuudessaaan ja lyhentämättöminä.

1. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut kovin aloitteellinen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon yhdistämiseksi suurmaakunnaksi. Mitä arvelet tästä esityksestä?

Esitys on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja.

Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. Esitys yhdistää erilaiset ja taustaiset maakunnat yhdeksi isoksi maakunnaksi edustaa vanhaa bresneviläistä ajatusmallia, jossa kaikki iso on suurta, kaunista ja tehokasta, vähän kuin entisessä Neuvostoliitossa.

Kuuluuko mielestäsi maakuntajohtajan virkamiehenä olla tavallaan aktiivinen uuden ratkaisun etsijä?

Maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Rooli‐ ja työnjako poliittisen johdon kanssa on minusta menneet Matti Viialaisella sekaisin.

2. Mikäli maakuntien yhdistämistä mietitään, mikä suunta olisi näkemyksesi mukaan mielenkiintoisin? Kouvolan valtuutettujen ryhmä kirjoitti Kouvolan Sanomissa 20.9. (mielipide), että maakunnan rajojen mukaisesti kaikki suunnat Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjan olisivat vaihtoehtoja.

Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu. Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa.

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi niin Kotkan kuin Kouvolan kannalta.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson poliittisen/maakunnallisen yhteistyön suunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntaa.

Vaihtoehtoina vain Uusimaa ja Päijät-Häme ovat realismia ja yhteistyötä niiden kanssa on syytä lisätä.

Etelä-Savo on huonoin mahdollinen yhteistyön suunta. Etelä-Savo menetti viime vuonna väestöstään 2 554 henkeä. Väestökadossa vauhti oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Luvuissa yhdistyvät suuri kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja koko ajan kiihtynyt muuttotappio, jonka osalta Etelä-Savo oli Suomen synkin alue.

Mitähän intressiä Etelä-Savolla on Kymenlaakson suuntaan? Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaa kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti. Nykyisen uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä.

3 Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Kymenlaakson maakunnalle yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta? Eli miten toimiva maakunta on?

Nykyinen maakunnan ongelma on maakunnan dipolisuus. Maakunnassa on kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia, mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat. Maakunnan kehityshankkeissa yhteistyö on pelannut jopa hienosti, koska moni hanke tukee niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksoa, esim. rata- ja ratapihahankkeet Kouvolan ja Kotkan välillä, tiehankkeet yms.

Pyhtään lentokentän osalta Pohjois-Kymenlaakson edustajat tukivat hanketta jopa laajemmin kuin Etelä-Kymenlaakson edustajat, jotka näkivät lentokenttän kilpailevana lentokenttänä eikä elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Etelä-Kymenlaakson edustajat näkivät kentän Kymin lentokentän kilpailijana ja olivat siten enemminkin hankkeen ”jarrumiehinä”. Tavoitteina tulisi aina olla koko maakunnan etu, tässä on mielestäni melko hyvin onnistuttu.

Kouluarvosana antaisin yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta 8+. Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalvelujen osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavauuden kuin kustannuksien osalta. Kymsoten osalta antaisin arvosanaksi neljä perinteisellä kouluasteikolla. Kymsote on epäonnistunut jokaisessa lupauksessaan, mikään asetetuista tavoitteista ei ole onnistunut!

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen

Kymen Sanomat 28.9.2019 Kymenlaakson maakuntahallitus tentissä: Kymijoki yhdistää maakunnan, mikä muu?

sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Kouvolan kannattaisi erota Kymsotesta

Kymsoten Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa.

Kouvolan talous on romahtanut Kymsoteen liittymisen takia. Kaupunginhallituksen päätökset siirtää lähes koko sote Kymsotelle on romahduttanut sekä kuntamme talouden että sosiaali- ja terveydenhoidon. Aikaisemmin Kouvolan perusterveydenhoidon kustannukset laskivat noin 2% joka vuosi ja jonot hammashoitoon olivat muutaman päivän luokkaa. Nyt on hammashoitoon kuukausien jonot ja kaupungin talous romahtanut yli 35 miljoonaa tappiolle aikana, jolloin Kouvolan saamat verotulot ja valtionavut ovat kasvaneet. Lisäksi investointirahastot on syöty ja työpaikat siirtyneet Etelä-Kymenlaaksoon.

"Sote-pilottiin mukaan meno oli valtava virhe nykyiseltä kaupunginhallitukselta"

Kouvolan kaupunginhallituksen tulisi käynnistää pikaisesti selvitys, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Samalla pitäisi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle. Laskelmissa tulisi selvittää, onko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti ja kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään?

Sote-pilottiin mukaan meno oli valtava virhe nykyiseltä kaupunginhallitukselta. Sote-pilotin sopimuksiin kuului, että maakuntaan jää vain kaksi sairaalaa. Leikkaustoiminta siirtyy Kotkaan ja kuntoutus keskitetään Kouvolaan. Kouvolan kuntouttavan sairaalan tuli tarjota palveluita mm. yleislääketieteen, geriatrian, neurologian ja sisätautien sekä fysiatrian erikoisaloilla. Valitettavasti sopimusta ei ole haluttu kunnioittaa.

"yksikään valtuutettu ei voi rehellisesti väittää lisämenojen tulleen yllätyksenä"

Kouvolan surkea taloustilanne on täysin kaupunginhallituksen linjaamien päätösten seurausta. Kouvola on hoitanut perusterveydenhoidon aina suhteellisesti 20,2 miljoonaa edullisemmin ja erikoissairaanhoidonkin miljoonia halvemmalla kuin Kotka. Sote-toimintojen yhtenäistämisestä oli odotettavissa Kouvolalle ainakin 30 milj. lisämenot, joten yksikään valtuutettu ei voi rehellisesti väittää lisämenojen tulleen yllätyksenä. Kaupunginhallituksen tulee kuntalain mukaan vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Selvityksen tekeminen kuuluu siten kaupunginhallituksen tehtäviin. Perusteellisen selvityksen jälkeen tulee päättää, miten terveydenhoito järjestetään jatkossa.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)

Pekka Korpivaaran kirjoitus KS 22.9.2019

Linkki: KS 22.9.2019 Kouvolan kannattaisi erota Kymsotesta

Linkki: Kysa 13.9.2019 Kymsote vei huomion Haminan valtuustossa

Linkki: 16.4.2018 Kouvola mukaan Kymenlaakson sote-kuntayhtymään, esittää kaupunginhallitus — Helminen: ”Saimme sopimukseen varmistuksia, ettei mikään kunta voi omin päin muutella palveluverkkoa”

Linkki: Yle 27.5.2016 Kouvolan terveysjohtaja: Yhteispäivystyksen menettämistä ei tarvitse enää pelätä

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Yhdessä tehdyt sopimukset maakuntaliiton sijoituspaikasta on pidettävä

Kymenlaakson liiton maakuntalo Karhulassa on käynyt pieneksi liiton tarpeisiin.

Kotkalaiset valtuutetut Riku Pirinen ja Kim Soares soimaavat päätöstä siirtää Kymenlaakson liiton toimisto Kouvolaan (KS 13.9). Heidän mielestään yhdessä tehtyjä sopimuksia ei tulisi noudattaa, sillä maakuntaliiton toimiston siirto perustuu yhteiseen sopimukseen.

Vuonna 2016 Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean ylin johto linjasi maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi, että leikkaustoiminnat siirretään Kotkaan ja Kouvolaan siirretään kaikki kuntouttava sairaanhoito sekä maakuntaliiton toiminnat. Kymenlaakson maakuntahallinnon siirto ei siis pitäisi tulla kenellekään poliitikolle yllätyksenä. Olemme maakuntahallituksessa jo 2015 sopimuksen hyväksymällä hyväksyneet Kymenlaakson maakuntaliiton siirron Kouvolaan yksimielisesti.

"Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen"

Yhteinen sopimus ja tahtotila tarvittiin, jotta Kymenlaakso täyttäisi hakukriteerit ja voisi päästä mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamiskokeiluun eli sotepilottimaakunnaksi. Tässä sopimuksessa päätettiin monista asioista, myös maakuntatalon paikasta. Pääsy sote-pilottiin edellytti, että sopimus piti hyväksyttää kaikkien Kymenlaakson kuntien kaupunginhallituksissa, maakuntahallituksessa ja Careassa. Näiden kaikkien hallitukset hyväksyivät sopimuksen yksimielisesti. Nämä yhteiset sopimukset ja linjaukset on kirjattu myös valtioneuvostolle 16.1.2016 annettuihin lausuntoihin.

Maakuntaliiton toiminnat siirtyvät vuoden 2019 aikana Kouvolaan entiseen Hovioikeuden taloon.

Tällä sopimuksella Kymenlaakso sai pilottia varten valtiolta rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Kymenlaaksossa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean hakema summa oli 17,3 miljoonaa.

Kymenlaakson liitto päätti yksimielisesti jo 11.3. 2019 aloittaa valmistelut maakunnan liiton viraston muuttamisesta Kouvolaan. Tavoitteena oli, että maakunnan liitto arkistoineen muuttaa Kouvolaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Viime kokouksessa 26.8.2019 osa Etelä-Kymenlaakson jäsenistä ja varajäsenistä jättäytyi pois ilmeisesti siksi, koska eivät halunneet äänestää maakuntatalon siirtoa vastan ja siten rikkoa jo tehtyjä sopimuksia. Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen.

Pekka Korpivaara (kok)

maakuntahallituksen jäsen