Kouvolan lainanhoitokyky pysyy alhaisena — Pekka Korpivaara (kok.) kehottaa valtuutettuja miettimään tarkemmin, miten heidän tekemänsä aloitteet voidaan rahoittaa
Esimerkiksi korjausvelkaa Kouvolalla on 300 miljoonan euron edestä, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara sanoo.
Koska Kouvolan väestömäärä laskee ja kaupungin lainanhoitokyky on korkeintaan tyydyttävä, tulisi taloutta ja investointeja suunniteltaessa kiinnittää enemmän huomiota korjausvelkaan, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara (kok.).
Korpivaara käytti puheenvuoron tarkastuslautakunnan puolesta kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.
Korjausvelka on lainaakin tärkeämpi mittari
Korjausvelka eli tekemättömien korjausten määrä voi olla otettua lainaa tärkeämpi mittari, vaikka se ei olekaan virallinen tunnusluku, Korpivaara siteerasi kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Mekliniä.
— Tämä näkyy Kouvolassakin, jossa lainakanta on kohtuullinen mutta korjattavaa on ainakin 300 miljoonan euron edestä, Korpivaara sanoo.
Korpivaaran mukaan kaupunkien lainamääriä vertailtaessa on aina syytä huomioida kaupungin asukasmäärä: onko se kasvava vai taantuva, ja mikä on lainanhoitokyky.
Lainanhoitokykyä mitataan lainanhoitokate-mittarilla. Mikäli luku on 0—1, lainanhoitokyky on heikko. 1—2 tarkoittaa tyydyttävää ja yli 2 hyvää lainanhoitokykyä.
Uuden Kouvolan aikana lainanhoitokate on ollut aina heikko tai tyydyttävä. Vuonna 2017 kaupungin lainanhoitokate oli 1 ja konsernin 1,4. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun uusia menoja lisääviä hankkeita, virkoja ja investointeja hyväksytään, Korpivaara sanoo.
— Olisiko myös suotavaa, että valtuutetut valtuustoaloitteita tehdessään miettisivät, mistä rahat joskus melko tuottamattomiin aloitteisiin otetaan. Jos tai kun lainan korot nousevat, lainanhoitokulut ovat pois palvelutuotannon rahoituksesta.
Päätökset pitää tehdä muodollisesti oikein
Korpivaaran mukaan tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös päätöksentekoprosessiin ja muodollisten päätösten tärkeyteen.
— Ovatko valtuutetut tietoisia, että talousarviokäsittelyssä syntyy päätöksiä, joihin ei ole perusteltuja päätösehdotuksia?
Muodolliseen päätösehdotukseen kuuluvat perustelut siitä, miksi tai mihin esimerkiksi jotain toimintaa tarvitaan, millaiset resurssit, henkilöstön ja tilat se tarvitsee ja mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset.
Esimerkkinä Korpivaara käytti tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikohteena ollutta Ohjaamo-toimintaa. Vaikka tarkastuslautakunta pitää maksuttomia ja matalan kynnyksen neuvontapalveluja nuorille tarjoavan Ohjaamon toimintaa sinänsä hyvänä ja kannatettavana, sen vakinaistamisesta ei kaupungin tietojärjestelmästä löydy päätöstä.
— Saamamme tiedon mukaan päätös on tehty talousarvioprosessin yhteydessä. Talousarviokirjasta löytyy ainoastaan maininta, että toiminta pyritään vakinaistamaan suunnittelukaudella.
Muodollisen päätöksen olemassa oleminen on tärkeää, jotta päätökseen voidaan tarvittaessa hakea muutosta, Korpivaara muistuttaa.
— Demokratia toimii tiedon varassa. Jos ei ole tietoa, ei voi osallistua. Jos ei ole muodollista päätöstä, ei voi valittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti