Nuorilla valtuutetuilla väärä suunta

KUva kertoo paljon, minkä maakuntien alueelle meillä on luonteiset yhteydet sekä yhteydet

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) entisen Etelä-Savon maakuntajohtajan Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi Kouvolan kannalta.

"Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa."

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson uudeksi yhteistyösuunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntausta. Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Kouvolasta työmatkaliikenne ja liiketoiminta suuntautuu Lahteen ja Uudenmaan suuntaan.  Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa. Kouvola on historiallisesti Itä-Hämettä ja matkaa Kouvolan keskustasta Uudellemaalle on alle 30 kilometriä.

Toivottavasti tämä nuorten avaus ei saa tulta purjeisiin, sillä heidän ja Matti Viialalaisen ajama maakuntaehdotus muuttaisi nykyisen uuden yhteistyön suunnan ja veisi meidät pois niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta rakennetaan. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä. Sekö olisi sitä "uutta yhteistyösuuntaa" jota kirjoituksessa kehutaan.

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen (kok)

Maakuntajohtaja ei näe mitään etuja nuorten ehdotuksessa.Kuvakaappaus KS , kuva Juhana Lappalainen.

Keskustelua "kasvavasta" Etelä-Savosta KS 19.9.2019

KS 24.9.2019 Etelä-Savo tyrmää maakuntien yhdistymishaaveet 

Vastaukset Kymen Sanomien kyselyyn (sp 29.9.2019)  koskien maakunnan yhteistyötä ja Kymenlaakson maakunnan yhdistämistä Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. 

Vastaukset Pekka Korpivaara, Kouvola (kok)

1. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut kovin aloitteellinen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon yhdistämiseksi suurmaakunnaksi. Mitä arvelet tästä esityksestä?

Esitys on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja.

Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. Esitys yhdistää erilaiset ja taustaiset maakunnat yhdeksi isoksi maakunnaksi edustaa vanhaa bresneviläistä ajatusmallia, jossa kaikki iso on suurta, kaunista ja tehokasta, vähän kuin entisessä Neuvostoliitossa. 

Kuuluuko mielestäsi maakuntajohtajan virkamiehenä olla tavallaan aktiivinen uuden ratkaisun etsijä?

Maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Rooli‐ ja työnjako poliittisen johdon kanssa on minusta menneet Matti Viialaisella sekaisin.

2. Mikäli maakuntien yhdistämistä mietitään, mikä suunta olisi näkemyksesi mukaan mielenkiintoisin? Kouvolan valtuutettujen ryhmä kirjoitti Kouvolan Sanomissa 20.9. (mielipide), että maakunnan rajojen mukaisesti kaikki suunnat Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjan olisivat vaihtoehtoja.

Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu. Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa.

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi niin Kotkan kuin Kouvolan kannalta.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson poliittisen/maakunnallisen yhteistyön suunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntaa.

Vaihtoehtoina vain Uusimaa ja Päijät-Häme ovat realismia ja yhteistyötä niiden kanssa on syytä lisätä.

Etelä-Savo on huonoin mahdollinen yhteistyön suunta. Etelä-Savo menetti viime vuonna väestöstään 2 554 henkeä. Väestökadossa vauhti oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Luvuissa yhdistyvät suuri kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja koko ajan kiihtynyt muuttotappio, jonka osalta Etelä-Savo oli Suomen synkin alue.

Mitähän intressiä Etelä-Savolla on Kymenlaakson suuntaan? Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaa kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti.  Nykyisen uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä.

3 Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Kymenlaakson maakunnalle yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta? Eli miten toimiva maakunta on?

Nykyinen maakunnan ongelma on maakunnan dipolisuus. Maakunnassa on kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia, mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat. Maakunnan kehityshankkeissa yhteistyö on pelannut jopa hienosti, koska moni hanke tukee niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksoa, esim. rata- ja ratapihahankkeet Kouvolan ja Kotkan välillä, tiehankkeet yms. Pyhtään lentokentän osalta Pohjois-Kymenlaakson edustajat tukivat hanketta jopa laajemmin kuin Etelä-Kymenlaakson edustajat, jotka eivät nähneet lentokenttää kilpailevana lentokenttänä vaan elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Etelä-Kymenlaakson edustajat taas näkivät kentän Kymin lentokentän kilpailijana ja olivat siten enemminkin hankkeen ”jarrumiehinä”.  Tavoitteina tulisi aina olla koko maakunnan etu, tässä on mielestäni melko hyvin onnistuttu.

Kouluarvosana antaisin yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta 8+. Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalvelujen osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavauuden kuin kustannuksien osalta. Kymsoten osalta antaisin arvosanaksi neljä perinteisellä kouluasteikolla. Kymsote on epäonnistunut jokaisessa lupauksessaan, mikään asetetuista tavoitteista ei ole onnistunut!

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen

Linkki: KS 29.9.2019 Näkökulma kuntaliitokseen


Linkki: KS 20.9.2019 Maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan mielestä Kymenlaakso kuuluu Etelä-Suomeen — ”Etelä on myös pitkällä aikavälillä tulevaisuuden suunta, ei itä”


Linkki: KS 19.9.2019 Kymmenen Kouvolan valtuutettua nostaa esiin Kaakkois-Suomen maakunnan — "Tuntuu, että emme pääse juuri mistään asiasta yhteisymmärrykseen Kymenlaaksossa

Linkki: KS 22.9.2019 Pääkirjoitus: Maakuntakeskustelu kuumeni kaakossa

Linkki: Länsi-Savo 17.9.2019 Saimaan maakunnalle tuli Etelä-Savosta jäätävä hylsy — Etelä-Savo varoo sitä, että maakuntafuusio veisi EU-aluetukirahoja naapurimaakuntaan