Sheikki Laakso toiminta ihmetyttää

Kouvolan kaupungin ja Väyläviraston kokouksesta sukeutui erikoinen näytelmä – Pekka Korpivaara teki selvityspyynnön Sheikki Laaksosta: "Käytös on ollut kokouksessa asiatonta"

KS 9.9.2020 

Kuvakaappaus KS 9.9.2020 uutisesta

Kansanedustajana toimiminen ei oikeuta ketään toimimaan lainvastaisesti. Suurin osa meistä valtuutetuista ymmärtää kyllä hyvin pitkälti omaa toimintansa laillisuuden rajat hyvän hallinnon toteutumisen näkökulmasta. Suurin syy näihin Sheikki Laakson tempauksiin on kokemattomuus, osaamattomuus ja heikko harkintakyky, jotka eivät ole tunnetusti Sheikillä ihan normaalin rivivaltuutetun saatikka kansanedustajan tasolla.

Suljettuja kokouksia ei ole erikseen säädetty julkisiksi eikä salaisiksi. Kun kokous on suljettu, sinne osallistuu vain kokoukseen pyydetyt henkilöt. Sillä turvataan mahdollisuus ammattimaisiin keskusteluihin, eikä siellä ole tarkoitus tehdä politiikkaa. Ammattitaidoton norsu lasikaupassa ei takaa hyvää ja laadukasta asioiden käsittelyä.

Ymmärrys hallinnon tavasta toimia niin Kouvolassa kuin valtionhallinnossa on ilmeisesti Sheikki Laaksolle hiukan vierasta.

Kouvolan on syytä selvittää, onko Sheikki Laakso ylittänyt toimivaltansa tai esiintynyt vilpillisesti julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä (kaupunginvaltuuston edustajana) kokouksessa. Tässä tapauksessa oli syytä epäillä, että kansanedustaja Laakso on syyllistynyt virkavallan anastukseen esiintymällä kaupunginvaltuuston edustajana kokouksessa. Siksi on syytä selvittää asia juridisesti, toimiko Sheikki Laakso kokouksessa kaupunginvaltuuston edustajana kokouksessa ja miksi hän siellä ylipäätänsä oli ja kuka hänet oli valtuuttanut ko kokoukseen.

”Joka toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä, syyllistyy virkavallan anastukseen.”

Linkki: KS 9.9.2020 Kouvolan kaupungin ja Väyläviraston kokouksesta sukeutui erikoinen näytelmä – Pekka Korpivaara teki selvityspyynnön Sheikki Laaksosta: "Käytös on ollut kokouksessa asiatonta"

  Jarri Larikan kommentti asiaan: 

"Sheikki ihmettelee kutsuttujen henkilöiden roolitusta kokouksessa, vaikka itse oli paikalla omalla luvalla ja ilman mitään roolia. Hyvä että Wall keskeytti aisiattoman käyttäytymisen, ettei tapahtunut mitään sellaista, että kokouksen kulkua seuraavaksi käsiteltäisiin käräjäoikeudessa. Jos sheikki haluaa puuttua edelleen epäkohtiin, niin helpointa on aloittaa omasta toiminnasta, muu olikin tässä tapauksessa asianmukaista ja suunniteltua toimintaa." Jari Larikka KS 10.9.2020

Linkki 18.9.2020 Kaupungilta nopea vastaus Pekka Korpivaaran Sheikki Laaksosta tekemään selvityspyyntöön: Laakso on osallistunut kokoukseen yksittäisenä kaupunginvaltuutettuna – "Olen tottunut kaupungin heikkoihin ja ympäripyöreisiin vastauksiin"

Kansaneduistaja Sheikki Laakson toimista selvityspyyntö

 

Pekka Korpivaara                                                                                                   SELVITYSPYYNTÖ

Kouvola                                                                                                                   8.9.2020

                                                                                                                               

Viite 1: Hallintolaki 434/2003 

Viite 2: Kouvolan kaupungin hallintosääntö 1.1.2020

Viite 3: Konserniohje sekä hyvä hallinto- ja johtamistapa. Hyväksytty 20.8.2018

Selvityspyyntö ja tietopyyntö Sheikki Laakson valtuuksista edustaa virkamiesneuvotteluissa Kouvolan kaupunginvaltuustoa

                                           

 

SELVITYSPYYNNÖN KOHDE

Haluan selvityksen, millä valtuuksilla Sheikki Laakso edustanut Väyläviraston ja Kouvolan kaupungin välisissä neuvotteluissa Kouvolan kaupunginvaltuustoa, ja kuka on hänet valtuuttanut ja mihin valtuutus perustuu?  

Rakennuttajakonsultti Matti Tossavaisen eroaminen RRT-terminaalihankkeesta ja muista Kouvolan kaupungin/Väyläviraston/Ramboll Oy:n hankkeista.

Viitaten saamiini puheluihin Matti Tossavaiselta 5.9, 6,9 ja 7.9.2020 olen kysynyt kirjallisesti sähköpostilla valtuuston puheenjohtajalta Jouko Leppäseltä sekä suullisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Harri Helmiseltä, ovatko he valtuuttaneet Sheikki Laakson esiintymään Kouvolan kaupunginvaltuuston virallisena edustajana Väyläviraston ja Kouvolan kaupungin välisissä Tanttarin tasoristeykseen liittyvissä neuvotteluissa.

Kuulemani mukaan tässä neuvottelussa valtuutettu Sheikki Laakso oli ilmoittanut olevansa aluksi paikalla kansanedustajan valtuutuksella ja kun sitä ei ollut hyväksytty, niin hän oli ilmoittanut olevansa paikalla kaupunginvaltuuston edustajana. Sheikki Laaksolle oli ehdotettu Kouvolan kaupungin avustajan roolia, mutta hän oli vaatinut ja ilmaisseensa olevansa ko. kokouksessa Kouvolan kaupunginvaltuuston edustajana.

Saamani tiedon mukaan Sheikki laakson käytös on ollut ko kokouksessa asiatonta ja hän on ilmaissut, ettei rakennuttajakonsultti Matti Tossavainen nauti Kouvolan kaupunginvaltuuston luottamusta ammattitaitonsa yms perusteella.

Tämän takia DI rakennuttajakonsultti Matti Tossavainen on ilmoittanut kirjallisesti eroavansa RRT-hankkeesta niin Kouvolan kaupungin johtaville viranhaltijoille mm. (Hannu Tylli, Anne Ahtiainen, Petteri Portaankorva).

Pyyntöni perustuu kuntalakiin ja Kouvolan kaupungin konserniohjeeseen. Tämän mukaan Kouvolan ”Kaupungin luottamushenkilöllä on oikeus saada kaupungin viranomaisilta sen hallussa olevia tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, joita luottamushenkilö pitää toimessaan tarpeellisina ja jotka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan eivät ole vielä julkisia ja jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.”  

Tietopyyntö ja kysymykset, joihin haluan vastaukset muiden selvityksien lisäksi

1.       Mikäli Kaupunginvaltuustossa on valittu Sheikki Laakso edustamaan valtuustoa, niin milloin ja missä kokouksessa ko. valtuutus on annettu. 

2.        Löytyykö jostakin kirjallista valtuutusta, jossa Jouko Leppänen tai kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto olisi valtuuttanut Sheikki Laakson ko. kokoukseen esiintymään ja käyttämään valtuuston puolesta puhevaltaa. Jos löytyy, mihin lakiin tai hallintosäännön kohtaan ko. valtuutus perustuu?

3.       Saamani tiedon mukaan Matti Tossavainen on ilmoittanut tietoni mukaan omalle esimiehelleen ja Väylävirastolle sekä Kouvolan kaupungille, ettei voi toimia enää ko. toimissa RRT-hankkeessa ei muissakaan Kouvolan kaupungin hankkeissa, koska hän ei nauti Kouvolan ylimmän päätöksentekoelimen (valtuuston) luottamusta. 

4.       Pyydän jatkoselvityksiä varten Matti Tossavaisen eroilmoituksesta kopiot Kouvolan kaupungilta.  

5.       Mikäli ilmenee, että Sheikki Laakso on toiminut omavaltaisesti, mihin toimenpiteisiin Kouvolan kaupunki asiassa aikoo ryhtyä (valtuuston puheenjohtaja, kaupunginhallitus, virkamiesjohto) tai on ryhtynyt jo?

6.       Kuka virkamiehistä on valtuuttanut Sheikki laakson ko kokoukseen ja mihin valtuutus perustuu (laki ja asetus perusteluihin).

7.       Mikäli Kouvolan kaupungilla on Sheikki Laakson lähettämiä kirjeitä Väylävirastolle, pyydän saada ko. kirjeet vastauksineen. 

8.       Haluan myös selvityksen, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty ja mitä toimia on tehty, jos osoittautuu, että Sheikki Laakso on ylittänyt toimivaltansa tai vilpillisesti julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä, jos hän  ei todellisuudessa ole tällainen. ”Joka toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä, syyllistyy virkavallan anastukseen.” 

9.       Mikäli Kouvolan kaupunki ei suostu luovuttamaan pyytämiäni asiakirjoja minulle, niin siinä tapauksessa joudun turvautumaan rikosoikeudellisiin oikeussuojakeinoihin taikka hakemaan pyytämääni asianosaisjulkista (kaupunginvaltuutetun oikeus saada tarvitsemansa asiakirjat) asiakirjaa Kymenlaakson käräjäoikeudelta editiovaatimuksella tahi eduskunnan oikeusasiamieheltä tai muulla vaatimuksella.

10.   Mikäli on syytä epäillä, että tässä tapauksessa on syytä epäillä tapahtuneen virkavirhe, niin mihin toimenpiteisiin Kouvolan kaupunki ryhtyy ja kuka vastaa laittomista menettelyistä tai päätöksistä aiheutuneista vahingoista?

11.   Jos Sheikki Laaksoa käytetään jatkossakin virkamiesneuvotteluissa, mistä ko. päätökset voi lukea ja mihin ne merkitään?

12.   Mikäli Kouvolan kaupunki ei anna selvitystä tästä asiasta, harkitsen tutkintapyynnön jättämistä poliisille asian tutkimiseksi.

13.   Koska asia on kiireellinen mm Matti Tossavaisen eroamisen RRT-hankkeesta johdosta haluan selvityksen, onko Väyläviraston Mia Karille ilmoitettu virallisesti, että Matti Tossavaista ei voi käyttää Kouvolan kaupungin ja Väyläviraston hankkeissa.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu kok.

pekka.korpivaara@kouvola.fi

puh. 050 4141 973

JAKELU          Katja Tommiska, Marita Toikka

TIEDOKSI       Kouvolan Kaupunki: Jouko Leppänen, Harri Helminen ja Janne Wall

KS 9.9.2020 Kouvolan kaupungin ja Väyläviraston kokouksesta sukeutui erikoinen näytelmä – Pekka Korpivaara teki selvityspyynnön Sheikki Laaksosta: "Käytös on ollut kokouksessa asiatonta"

KS 18.9.2020 Kaupungilta nopea vastaus Pekka Korpivaaran Sheikki Laaksosta tekemään selvityspyyntöön: Laakso on osallistunut kokoukseen yksittäisenä kaupunginvaltuutettuna – "Olen tottunut kaupungin heikkoihin ja ympäripyöreisiin vastauksiin"

Elintasopakolaiset maksavat maltaita

Migri on jälleen päivittänyt tilastojaan. Heinäkuussa 2020 turvapaikkahakemuksia jätettiin 299 kpl. Tässäpä hieman jakaumaa:

    - 18 - 34-vuotiaita 157 kpl
    - miehiä 238 kpl ( 80% )
    - irakilaisia 89 kpl
    - somalialaisia 65 kpl
    - afganistanilaisia 62 kpl

Median puheet niistä Syyrian sisällissotaa pakenevista alaikäisistä ovat edelleen puhdasta puuta heinää. Sen verran tilastoista paljastuu, että nyt oli sentään mukaan päässyt 10 syyrialaistakin.

Linkki: IL 17.5.2020 Kelan maksamasta työttömyysturvasta meni maahanmuuttajille viime vuonna reilu 20 prosenttia

Valtuutettuja ei kiinnosta Kymsoten-kulut

Kouvolan kaupunginhallituksen kokouksessa 14.10.2020 puheenjohtaja Jouko Leppänen esitteli valtuutettu Pekka Korpivaaran ja 6 muun valtuutetun jättämän seuraavan valtuustoaloitteen:

"Kouvolan tulisi käynnistää pikaisesti selvitys, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Samalla pitäisi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle. Laskelmissa tulisi selvittää myös, onko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti ja kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua johonkin muuhun hyvinvointiyhtymään? "

Kouvolan kaupunginvaltuusto äänesti, kannattaako kaupungin ostaa selvitys sote-kuluista – Marita Toikka: En lähtisi tekemään selvitystä yksin, vaan muiden Kymsoten omistajakuntien kanssa

Valtuustoaloitteessa on esitetty pikaisen selvityksen käynnistämistä Kouvolassa sen osalta, kuinka perus- ja erikoissairaanhoito olisi kokonaistaloudellisinta järjestää. Lisäksi aloitteessa on ehdotettu selvitettävän, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle. Aloitteessa esitetään, että selvitystyön yhteydessä tehtävissä laskelmissa tulisi selvittää myös se seikka, olisiko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti, vai kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua johonkin muuhun hyvinvointiyhtymään.

Kouvolan kaupunki on esitti elokuussa 2017 Kymenlaakson kunnille vapaaehtoisen Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamista 1.1.2019 lukien.

Terveydenhuoltolain muutos 1.1.2018 lukien puolestaan edellytti erikoissairaanhoidon, ml. anestesiaa vaativa leikkaustoiminta, keskittämistä 24/7 erikoisalakohtaisen sairaalayksikön yhteyteen. Erikoissairaanhoidon keskittämisen yhteydessä on siirretty Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidon tuottamisvastuu kokonaisuudessaan, ml. perusterveydenhuollon
vuodeosastotoiminta Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle (Carea) vuoden 2018 alusta.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisella haettiin maakunnallisesti haluttiin vahva toimija, joka pystyy vahvistamaan palveluiden rakenteita sekä mahdollistamaan maltillisen kustannuskehityksen.

Kymsoten perussopimuksen (hyväksytty kv. 23.4.2018 § 33) 7. luvun § 22 mukaan kuntayhtymän toimintakulujen taso saa vuosien 2019-2020 aikana kasvaa tilinpäätöksen 2018 mukaisesta tasosta ainoastaan palkkojen sopimuskorotusten sekä henkilöstön sivukuluihin kohdistuvien korotusten verran.

Kuntaliiton julkaisun ”Suurimpien kuntien sosiaali- ja terveystoimien tammi-joulukuun 2019 nettotoimintamenot” mukaan sosiaali- ja terveystoimentarvevakioidut nettomenot/ asukas ovat olleet keskimäärin 3 354€/ asukas ja vaihteluväli 3 972 – 2 866€.

Kouvolan kaupungin ja Kymsoten kustannusvertailussa on käytetty Kuntaliiton kokoamaa suurimpien kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot –julkaisuja vuosilta 2018 ja 2019. Vertailun mukaan vuonna 2018 Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat 3 812 euroa asukasta kohden. Vuonna 2019 Kymsoten ko. kustannukset olivat 4 118 euroa asukasta kohden.

Vertailutietona vuonna 2019 Eksoten kustannukset olivat 3 607 euroa asukasta kohden ja PHHYKY:n 3 320 euroa. Vuonna 2018 Eksote 3 556 euroa asukasta kohden, PHHYKY:n tietoa ei ole saatavilla.

Kouvolan sote-menot ovat kasvaneet merkittävästi myös omana toimintana, esim. vuosien 2017 ja 2018 kustannusten muutos on ollut 7,4 prosenttia. Kymsoten vuoden 2019 ja Kouvolan 2018 asukaskohtainen kustannusten muutos on 8 prosenttia.

Asukaskohtainen muutos ei kerro kokonaiskustannusmuutosta, koska Kymsoten kustannukset sisältävät koko Kymenlaakson alueen kustannukset. Huomioitavaa on, että täydellisen kustannusvertailun tekeminen vaatisi syvällisempää selvittämistä kustannusten täydellisestä vertailtavuudesta.

Pekka Korpivaaran ja kuuden muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen vastaaminen edellyttäisi käytännössä kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten vertailua eri järjestämisvaihtoehtojen välillä. 

Esitetyn kaltainen laajaalainen vertailun sisältävä selvitystyö edellyttää syvällistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, niiden kustannusten ja kustannusrakenteen tuntemusta. Selvitystyötä ei ole mahdollista toteuttaa kaupungin omana työnä, vaan sen toteuttaminen edellyttäisi ulkopuolisen konsultin palkkaamista. Ulkopuolisen konsultin työn kustannukset ovat arviolta noin 20 000 – 25 000€.

Yhteenveto: Kouvolan kaupungin toimesta ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää valtuustoaloitteen kaltaista laaja-alaista sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvertailua eri järjestämisvaihtoehtojen välillä. Kouvolan kaupungin tulee enemmänkin vahvistaa omistajaohjausta kuntayhtymän toiminnan ja talouden toteutuksessa ja arvioinnissa sekä edellyttää kuntayhtymältä perussopimukseen kirjatun jäsenkuntien kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamista sekä ajantasaista seurantatiedon tuottamista toiminnan ja talouden toteutumisesta. Kouvolan kaupunki edellyttää, että Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä toteuttaa talousarvion valmistelun, seurannan ja kuntakohtaisen yhteistyön toteutuksessa palvelusopimuksen kohdassa ”Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi” olevaa kirjausta jäsenkuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. 

Valtuustoaloitteen pohjalta ei käynnistetä esitetyn kaltaista soteselvitystä.

Kouvolan kaupunginvaltuuston mielestä Kymsote on tehostanut toimintaansa ja toimii tehokkaasti. THL:n tilastot mukaan taas Kymsoten toiminta on tehotonta ja kallista.

Kouvolalaisilla Kymsoten edustajilla ei ole tiedossa mitä maksoi aikaisemmin tai muualla sama sote-palvelu. Siksi voi kaikkea Kymsoten toimintaa pitää halpana ja tehokkaana. Selvitystä ei haluta, jottei tarvitse asioihin puuttua vaan voi juoda Kymsoten kokouksissa rauhallisin mielin kahvia ja kuunnella, miten erinomaisesti meillä menee.

Kouvolan talous on romahtanut Kymsoteen liittymisen takia. Kaupunginhallituksen päätökset siirtää lähes koko sote Kymsotelle on romahduttanut sekä kuntamme talouden että sosiaali- ja terveydenhoidon. Aikaisemmin Kouvolan perusterveydenhoidon kustannukset jopa välillä laskivat  ja jonot hammas-hoitoon olivat muutaman päivän luokkaa. Nyt on hammashoitoon kuukausien jonot ja kaupungin talous romahtanut yli 35 miljoonaa tappiolle aikana, jolloin Kouvolan saamat verotulot ja valtionavut ovat kasvaneet. Lisäksi investointirahastot on syöty ja työpaikat siirtyneet Etelä-Kymenlaaksoon.

Oskari kaataa Harri Helminen persutelut koronan vaikutuksersta Kymsoten menoihin. 

 Linkki: KS 8.9.2020 Kouvolan kaupunginvaltuusto äänesti, kannattaako kaupungin ostaa selvitys sote-kuluista

 

Kolmannen sektorin toimintaa ei arvosteta Kouvolassa

Jenny Hasu kirjoitti (KS 12.8), miten tärkeää Kouvolan virkamiesten ja päättäjien on ymmärtää, että Kouvolan tarvitsee menestyäkseen kaikkia mahdollisia menestystekijöitään. Hasulla tekojen ja puheiden ristiriita on tähtitieteellinen. Hän on ollut mukana kaupunginhallituksessa lopettamassa harrastusmahdollisuuksia ja näin vähentämässä elinvoimaa ja työpaikkoja enemmän kuin aikaisemmat kaupunginhallitukset yhteensä.

Seurojen järjestämät harrastuspaikat ja tapahtumat tuovat lisää elinvoimaa ja työpaikkoja sekä ovat iso osa kaupungin vetovoimaa. Harrastuspaikkojen tuhoaminen lopettaa tai näivettää aina harrastuksen ja vähentää alueelle suuntautuvaa matkailua, alueen tunnettavuutta ja vetovoimaa.

Jenny Hasun aikana kaupunginhallitus on halunnut lopettaa niin Tykkimäen moottoriradat, mikroautoradan kuin naisten suosiman ratsastusseuran harrastuspaikan. Säästämisestä ei näissä toimissa ole ollut kysymys. Näiden harrastuspaikkojen tuhoamisilla saatavat säästöt 50 vuodessa ovat pienemmät kuin kaupunginhallituksen yhden Kiinan-matkan kustannukset.

Lopettamalla jonkin harrastuspaikan kymmenien vuosien työ valuu hukkaan. Kaupunginhallituksen jäsenet eivät ymmärrä kolmannen sektorin merkitystä kaupungille. Seurojen omaisuuden sosialisointiyritykset sekä kieltäytymiset seurojen edustajien tapaamisesta ovat myös käsittämätöntä toimintaa johtavilta kaupunginvaltuutetuilta.

"Päättäjillä oli kyllä aikaa käydä Kiinassa, mutta ei viittä minuuttia aikaa tavatakseen moottoriradan edustajia."

Kirjoituksessaan Jenny Hasu painottaa, miten kuntapäättäjien on tehtävä joka päivä töitä sen eteen, että Kouvolaan saadaan työtä ja kasvua vahvistavia asioita. Seurojen edustajille tämä kuntapäättäjien ”jokapäiväinen työ” ei ole näkynyt kuin vaalikirjoituksissa. Vasta muutama vuosi sitten ei yksikään nykyisen kaupunginhallituksen jäsen suostunut edes tapaamaan seurojen edustajia Tykkimäen moottoriratojen asiassa. Tätäkö Jenny Hasu tarkoitti kuntalaisten eteen tehtävällä työllä? Päättäjillä oli kyllä aikaa käydä Kiinassa, mutta ei viittä minuuttia aikaa tavatakseen moottoriradan edustajia.

Päättäjiemme asennetta kolmatta sektoria kohtaan kuvaa hyvin juuri pidetyt laskuvarjohyppyseura Skydive Finlandin 60-vuotisjuhlat. Yli 1 000-jäsenisen seuran 60-vuotisjuhlaan ei kutsusta huolimatta saapunut ainoatakaan Jenny Hasun edustaman kaupunginhallituksen edustajaa eikä Kouvolan lähettänyt edes tervehdystä juhlivalle yhdistykselle.

Kouvolan kaupunginhallituksen tulisi arvostaa kolmannen sektorin toimintaa. Kouvolassa pitää olla mahdollisuus harrastaa ratsastamista, moottoriurheilua, laskuvarjohyppäämistä ynnä muuta sellaista ilman pelkoa harrastuspaikkojen sosialisoimisesta tai toiminnan rajoittamisesta.

Pekka Korpivaara (kok.), Kouvola

KS 15.8.2020 Lukijalta: Kolmannen sektorin toimintaa ei arvosteta Kouvolassa – Kaupungissa pitää olla mahdollisuus harrastaa ratsastamista, moottoriurheilua ja laskuvarjohyppyä

KS 12.8.2020 Lukijalta: Jokainen vastuullisesti ajatteleva valtuutettu ymmärtää, että Kouvola tarvitsee kaikkia mahdollisia menestystekijöitään

Julkaistu KS 15.8.2020 8:07

Suomen laskuvarjokerho vietti 60-vuotista taipalettaan

Kuvassa osa kutsuvieraista 60-vuotis juhlissa!

Suomen Laskuvarjokerho ry täytti tänä vuonna 60 vuotta, jota juhlistettiin perjantaina 7.8.2020 Utin lentokentällä.Tänään 7.8.2020 olin Suomen Laskuvarjokerho ry:n 60-vuotis juhlissa Utissa.

Juhlat järjestettiin Skydive Finland ry:n kerhon tiloissa.

Saimme tutustua Suomen Laskuvarjokerhon historiaan kuvin ja puhein sekä Skydive Finlandin tämän hetken toimintaan!

Tilaisuudessa luovutettiin mm Skydive Finladille Kotkanpoika kiertopalkinto.

Hieno juhla, kiitos kutsusta Skydive Finlandille!

Skydive Finland ry on Suomen suurin laskuvarjokerho ja se syntyi vuonna 2013, kun Suomen laskuvarjokerho ry ja Utin Laskuvarjokerho ry yhdistivät toimintansa. Samalla yhdistyivät kaksi Suomen suurinta ja vanhinta laskuvarjokerhoa. 

Suomen Laskuvarjokerho ry perustettiin vuonna 1960 ja Utin Laskuvarjokerho ry vuonna 1963. 

Kouvolan kaupungin valtuutetuista minut oli kutsuttu ainoana mukaan Skydive Finlandin eteen tehdystä työstä (ympäristölupapäätös).

Tein muutosesityksen ympäristölupalausuntoon kaupunginhallituksessa, jota kukaan muu ei kannattanut...kaikki meni taas kuten aina esityksen mukaan...perinteisesti!

Teen seuraavanlaisen muutosesityksen.

Kapeakaistainen ja matalataajuinen melu on huomattavasti häiritsevämpiä kuin normaali samantasoinen melu ja myös rakennusten vaimennuskyky näiden suhteen on huonompi. Tämän vuoksi erityisesti helikoptereiden yöaikaiset pimeälennot voivat häiritä unta lentoreitin varrella. Vaikka lentojen aiheuttama keskiäänitaso ei ylittäisi ohje arvoa, voi toistuva herääminen silti aiheuttaa haitallisia terveys vaikutuksia. Hakemuksen mukaan puolustusvoimien pimeälentokoulutuksen aikataulutusta ollaan muuttamassa siten, että harjoittelua jaetaan jatkossa tasaisemmin pitkin syksyä ja talvea aiemmin käytettyjen harjoitus viikkojensijaan, mikä kuitenkaan ei lisää lento­-operaatioiden kokonaismääriä. Tätä voidaan pitää riittävänä toimenpiteenä.

Meluselvityksessä on käsitelty ennustetta, jossa laskuvarjohyppy toiminta kaksinkertaistuisi nykyisestä vuoteen 2030 ­-2040.  Meluselvitys osoittaa kuitenkin, että laskuvarjohyppylentojen vaikutus koko liikenteen melukäyriin on marginaalinen myös ennustetilanteessa. Melualueiden laajuuden kannalta merkittävin toiminta on kenttäalueella tapahtuva helikoptereiden harjoittelu. Tässä toiminnassa ei ole tapahtunut sellaista oleellista muutosta, että ympäristölupaa olisi toiminnan muutoksen takia tarpeen tarkistaa.

Lentomelun kuuluminen lähialueilla yleisesti käytettyä ohjearvoa vaimeampanakin voi aiheuttaa haittaa ja vaikuttaa siten asukasviihtyvyyteen. Melualueen ulkopuolisen alueen huomioon ottamisen tärkeyttä korostaa se, että Utissa helikoptereiden ja laskuvarjohyppytoiminnan lennot keskittyvät lentokentän lähiympäristöön. Toiminnanharjoittajat tulisi lentotoimintaa koskevassa ohjeistuksessaan ohjata käyttämään lentoreittejä ja ­menetelmiä, joilla tällaista haittaa voidaan rajoittaa.

Kouvolan kaupunginhallitus ei näe tarpeelliseksi rajoittaa laskuvarjotoimintaa melun perusteella Utin lentokentällä. Päinvastoin Kouvolan kaupunginhallitus katsoo, että nykyisiä hyppytoimintaa rajoittavia aika- ja juhlapäivärajoituksia tulisi purkaa. Hyppytoiminta pitäisi mahdollistaa myös juhlapyhinä, jolloin ihmisillä on vapaata ja siten mahdollisuus harrastaa laskuvarjotoimintaa. Tämä korostuu varsinkin Utissa, koska moni harrastaja tulee pääkaupunkiseudulta eikä harrastus ole matkojen takia mahdollista viikolla.

Perustelut muutosehdotukseen/eriävän mielipiteen perustelut

Kouvolan Kaupungissa toimii Suomen suurin laskuvarjokerho Utissa, Skydive Finland ry.  Jäseniä sillä oli vuonna 2015 noin 900 ja hyppysuorituksia oli lähes 14 000.  Yhtäjaksoista laskuvarjohyppytoimintaa Utissa on ollut Utin Laskuvarjokerhon perustamisesta vuodesta 1963 lähtien. Hyppääjien ikähaarukka on 15-73 vuotta.

Laskuvarjokerho on yksi tärkeimmistä elinvoimaa ja rahaa alueellemme tuovista yhdistyksistä Kouvolassa. Kouvola saa laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta ilmaista mainosta ja positiivista näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkoimailla.

Vasta muutama viikko sitten Utissa järjestettiin liitopukuhyppytapahtuma, johon osallistui hyppääjiä aina Uudesta-Seelannista, Australiasta, USA:sta asti. Pääsääntöisesti osallistujien perheenjäsenet tulevat vielä mukaan. He kaikki asuvat tapahtuman aikana Kouvolassa ja käyttävät palveluja laajasti alueellamme tuoden elinvoimaa ja rahaa Kouvolaan.

Ulkomaisille sekä suomalaisille laskuvarjohyppääjille ja heidän perheenjäsenilleen erilaisten hyppytapahtumien yhteydessä kerho on järjestänyt retkiä ja tutustumismatkoja mm. Taideruukkiin, Repovedelle, Verlaan jne. Myös Tykkimäen perhepuisto saa lisäkävijöitä laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta.

Hyppylentotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvan häiriö on vuosien mittaan vähentynyt uusien ja hiljaisempien lentokoneiden myötä. Lisäksi laskuvarjokerho on vaihtanut pääasialliseen hyppykoneeseensa hiljaisemman potkurin. Melutason aleneminen on todennettu Finavian tekemin mittauksin. Finavia on lisäksi määritellyt hyppykoneille nousu- ja laskeutumissektorit, jotka sijaitsevat lentokentän itäpuolella.

Skydive Finland järjestää jo nyt hyppyleirejä muualla kuin Kouvolassa, koska kiristyneet lupaehdot eivät mahdollista hyppytoiminnan järjestämistä vapaasti. Tämän takia tänäkin vuonna juhannusleiri järjestettiin Alavuden lentokentällä. Pohjanmaalla ymmärretään hyppytoiminnan merkitys alueelle rahaa tuovana toimintana. Alavuudella saa hypätä juhannuksena 24/7. Kouvola haluaa rajoittaa elinvoimaa alueellaan lisäävää toimintaa, mutta Alavus ei. Alavudella virkamiesten asenne on paikkakunnan elinvoimaa suosivaa, samaa ei voi sanoa Kouvolasta.

Pyhtää tutki mahdollisuutta rakentaa lentokenttä laskuvarjohyppääjille.  ”Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila vahvistaa lehdelle, että pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Nuuttilan mukaan kenttä palvelisi etenkin laskuvarjohyppääjiä, jotka harjoittelevat paljon Siriuksen tuulitunnelissa.”

http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/07/20/Ankkuri%3A%20Pyht%C3%A4%C3%A4lle%20suunnitteilla%20lentokentt%C3%A4%20laskuvarjohypp%C3%A4%C3%A4jille/2016321075764/4

Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila on vahvistanut lehdissä, että kunta selvittää pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia parhaillaan. Pyhtää on pärjännyt hyvin kuntien yritysilmapiiriä kartoittavissa tutkimuksissa, Pyhtään asenne näkyy myös tässä asiassa. Pyhtään kunnan virkamiesten asenne laskuvarjotoimintaan ja kunnan elinvoimaa lisäävään toimintaan eroaa tässä asiassa suuresti Kouvolan kaupungin virkamiesten asenteesta.

Kouvola on yritysilmapiirimittareissa yksi huonoimmista kaupungeista. Kaupungin etu olisi edistää alueen elinvoimaa ja edistää toimillaan yrityksiä ja yhdistyksiä parantamalla niiden toimintamahdollisuuksia. Nyt kuitenkin olemme antamassa taas kerran elinvoimaa vähentävää lausuntoa. Pettymystäni ehdotettuun lausuntoon lisää se, että asiaa viimeksi käsiteltäessä kaupunginhallituksessa, minulle luvattiin, ettei Kouvolan kaupunki tule hankaloittamaan enempää harrastustoimintaa vaatimalla ensisijaisesti hyppytoimintaan rajoituksia.

Nykyiset aika- ja juhlapäivärajoitukset eivät koske moottorikoneita, jotka voivat vapaasti lentää laskuja ja nousuja rajoittamattomasti Utissa. Moottorikoneella yhtäjaksoisesti nousuja ja laskuja harjoittava lentotoimintaan tai helikopterilentoihin ei kaupungin esitys ehdota rajoituksia, vaikka niiden meluhaitat ovat moninkertaisia laskuvarjotoimintaan verrattuna. Kouvolan lausuntoesitys kohtelee eri harrastuksia eri lailla.

Kaupunginjohtajan lausuntoehdotuksessa lopussa lukee ”Kaupunginhallitus yhtyy rakennus­ ja ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon siltä osin, kun se ei ole ristiriidassa edellä lausutun kanssa.". Yhdymmekö siis lausunnon kohtaan, jossa melukuorman vähentämisen ensisijaisena keinona RYMLA pitää harrastustoiminnan rajoittamista?

Pekka Korpivaara

Kouvolan kaupunginhallitus

Vetoomus Sodankylän seurakunnalle!

Sodfankylän vanha kirkko valmistui vuonna 1689

Lähettäjä: Korpivaara Pekka

Lähetetty: perjantai 10. heinäkuuta 2020 10.09
Vastaanottaja: sodankylan.seurakunta@evl.fi
Kopio: hanna.kuusela@evl.fi
Aihe: Käsittämätöntä toimintaa!

Hei

Voisitko saattaa alla olevan viestin kaikille kirkkovaltuuston jäsenille. Minulla ei ole heidän sp osoitteita!

Arvoisat kirkkovaltuuston jäsenet.

Sodankylässä, Kitisen kauniissa rantametsikössä, hautausmaan laidalla kohoaa Sodankylän vanha kirkko, joka on yksi Suomen vanhimpia säilyneitä puukirkkoja.

Kirkko on kaunis ja osa Sodankylän historiaa!

Kirkkoja poltetaan Suomessa ja maailmalla enemmin kuin koskaan historian aikana, myös Suomessa. Historialliset kirkot ovatkin niin saatananpalvojien kuin muidenkin Jumalaa

vihaavien maalitauluina. Myös muut vanhat kristilliset rakennukset, monumentit ja hautausmaat kohtaavat yhä lisääntyvästä vandalismista.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kirkkopaloissa-huima-kasvu-yleista-tyhmyytta-ja-hulluutta/af7640ba-45b5-3d49-b7e4-83a95fd708ae

Tätä taustaa vasten pidänkin käsittämättömänä ja lähes rikollisena toimintana, ettei Teidän vanhaa puukirkkoa valvota edes nauhoittavilla kameroilla?

Itse asensin ja ostin HD-luokan moottoroituja kameroita kotini suojaksi, ne kuvaa niin pimeässä kuin valoisassa ja nauhoittavat sekä kuvaavat kaiken HD-kuvana ja lähettävät niistä kuvat minulle sähköpostiin.

HD-luokan moottoroitujen kameroiden hinta on noin 30€/kpl tavallisten 10€/kpl halvimmillaan (Kiinasta hankittuna). itse hankittuna kaikki suojaamiseen käyttämäni 5 kameraa ja 50 gigatavun levyasemalla noin 300€  + asennustyöt (kaapeloinnit tein itse, mutta kamerat ovat lisäksi WLAN-yhteydellä yhdistetty). Kirkkonne suojaukseen tarvittavat kamerat eivät tarvitse olla edes moottoroituja, vaan voivat olla hyvin kiinteitä!

Haluankin tietää, miksi ette ole suojannut valvontakameroilla vanhaa kirkkoanne? Raha siihen ei ole syy eikä edes museovirasto! Minusta asia on käsittämätön!

Alueella tulisi olla isot kyltit, kameravalvottu alue!

Kameroiden pelotevaikutus on varsin hyvä ja rikoksen selvittämisen kannalta ne ovat erinomaisia. Nykyiset HD-luokan kameroiden kuvat ovat lähes valokuvan tarkkoja ja tavallisistakin kameroista saa useimmiten varsin tyydyttävän kuvan (tosin HD-kameran kuva on aivan eri luokkaa).

Toivonkin, että käsittelette kiireellisenä asiana kameravalvonnan hankkimisen vanhan kirkkonne suojaksi. Tietysti kannattaa selvittää samalla, onko järkevää liittää nauhoittava kameravalvonta ulkopuolisen vartiointiliikkeen valvottavaksi. Vähin, minkä vanha kirkkonne tarvitsee, on kuitenkin nauhoittavat valvontakamerat ja kyltit, joissa kerrotaan valvonnasta. Tämä ei ole kustannus kysymys vaan asenne- tai arvokysymys. Nykyistä tilannetta, jossa kirkkoa ei valvota tai suojella mitenkään en voi käsittää. Lisäksi kirkon oveen voisi hankkia hiukan järeämmät lukituslaitteet.

Pyydänkin vastausta kirkkovaltuustonne jäseniltä, mihin toimiin asian korjaamiseksi aiotaan ryhtyä, vai jatketaanko nykyistä huoletonta menoa asian suhteen?

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu

Kouvola

Pekka Korpivaaran kirjoitus Sompio Lehdessä 14.7.2020

Kouvolan pakolaispäätös nojaa virheellisiin tietoihin

Kouvolan vihreiden edustajat Kaisa Spies (vihr.) ja Juha Huhtala (vihr.) hehkuttavat (KS 3.5.2020) Kouvolan tekemää pakolaissopimusta. Heidän mielestään sopimus oli taloudellisesti kannattava. Käsitys, joka ei pidä paikkaansa eikä nojaa mihinkään tutkittuun tietoon.

Valtiovarainministeriön julkaisun 14/2017 ”Turvapaikanhakijat, Mitä tiedämme kustannuksista?” mukaan kunnille aiheutuu pakolaisista ylimääräisiä kustannuksia vielä vuosia senkin jälkeen, kun valtion tuet loppuvat. Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevista maahanmuuttajista vain 20% oli töissä kahdeksan vuoden kuluttua. Pakolaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden työttömyysaste oli 35 % vuonna 2014 kun se koko Suomessa oli 8,7%.

Sosiaali- ja terveysturvan tutkimus ”Köyhyyttä Helsingissä – Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010” on myös tutkittua tietoa pakolaisista aiheutuneista kustannuksista kunnille. Aineistona olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vuoden 2010 toimeentulotukitiedot yhdistettynä väestörekisteritietoihin ja Kelan vakuuttamistietoihin. Helsingin väestöstä oli 8,2 prosenttia maahanmuuttajia vuonna 2010. He olivat kuitenkin yli kolme kertaa kantaväestöä todennäköisemmin toimeentulotuen asiakkaita. Helsingissä 27 % toimeentulotukimenoista kohdistui maahanmuuttajille.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/2015 vp) vahvistaa myös, että pakolaisten ottamisesta aiheutuu kuluja kunnille. ” Riittämättömät laskennalliset korvaukset ovat olleet yksi syy siihen, että kunnat eivät ole olleet kovin halukkaita tekemään ELY-keskusten kanssa sopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osoittamisesta kuntaan.”

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sairastavuudesta, työttömyydestä ja koulutustaustasta ei ole tarkkaa kustannustietoa edes valtiolla. Siksi pakolaisten kustannuksia arvioidaan koko maan keskiarvojen kautta eikä kustannuksissa siten huomioida työttömyyttä eikä koulutustarvetta.

Kouvolan kuntavelasta on syntynyt 40% nykyisen kaupunginhallituksen aikana vajaassa kolmessa vuodessa, aikana jolloin valtionosuudet ja verotulot ovat kasvaneet. Taloutemme heikko tila johtuu kaupunginhallituksen huonoista päätöksistä, joista pakolaissopimus ja sen käsittely on hyvä esimerkki.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

Iltalehti 22.5.2020

KS 14.5.2020 

Linkki: KS 10.5.2020 Kouvolassa pohditaan kotouttamo-toiminnan aloittamista – työ- ja elinkeinoministeriö haluaa yhtenäistää maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut samojen periaatteiden ja sisältöjen alle

Linkki: KS 8.5.2020 Lukijalta: Kouvolan pakolaispäätös nojaa virheellisiin tietoihin

Linkki: KS 3.5.2020 Kouvolan kaupunginjohtajan nopean pakolaispäätöksen takana oli ely-keskuksen pyyntö saada paikkamäärät tietoonsa – "Alkuperäisessä ely-keskuksen esityksessä puhuttiin vähintään 60 pakolaisesta. Se olisi ollut avoin valtakirja mihin vain"

Linkki: KS 20.11.2019 Kouvolan pakolaiskiintiötä nostetaan tarpeen mukaan noin 60 pakolaiseen vuosittain — Lautakunta kävi asiasta vilkasta keskustelua, mutta äänestystä ei tarvittu

Linkki: KS 12.12.2019 Kouvolan pakolaispäätöksestä oikaisuvaatimus — Pakolaisten vastaanottamisesta päättäminen olisi kolmen valtuutetun mielestä kuulunut lautakunnan sijasta kaupunginvaltuustolle

Linkki: KS 30.1.2020 Lautakunta kumosi päätöksensä Kouvolan pakolaiskiintiön nostamisesta – Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus

Linkki: 19.4.2020 Kaupunginjohtaja Marita Toikka päätti kiistellystä pakolaissopimuksesta – Kouvola voi vastaanottaa 30 pakolaista vuodessa


Linkki: IL 22.5.2020 Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019

Pakolaissopimusta ei olisi pitänyt allekirjoittaa

Jos luulitte,että Kouvolalla ei ole haitalliseen maahanmuuttoon rahaa, olitte väärässä. Pakolaiset menee Kouvolassa kaiken muun edelle. 

Kouvolan kaupunginhallitus ottaa Harri Helmisen  (SDP) johdolla rahat pakolaisten ottamiseen vaikka vanhustenhoivasta tai tarvittaessa vaikka leivän lasten suusta, kunhan sotakuntoisia miehiä saadaan Kouvolaan elätettäväksi. 

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka teki keskiviiikona 8.4.2020 viranhaltijapäätöksen ja allekirjoitti Kouvolan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välisen sopimuksen. Kaupunginhallitus kokoontui vain kaksi päivää aikaisemmin maanantaina 6.4.2020. Miksi ei kaupunginhallitus silloin käsitellyt pakolaissopimusta?

Päätöstä siirtää mm. pakolaissopimus kaupunginjohtajan päätettäväksi perusteltiin aikoinaan sillä, että tarvitaan nopeita päätöksiä koronan takia. Pakolaissopimuksella ei kaupunginhallituksen mukaan ole kiirettä, koska meillä oli voimassa oleva pakolaissopimus. Kaupunginhallitus tosiasiallisesti siirsi vaikeat päätökset kaupunginjohtajalle ja muille virkamiehille, koska kuntavaalit ovat jo oven takana (2021).

 Kaupunginhallituksen jäsenet Harri Helminen (SDP) ja Henna Hovi (SDP) kirjoittivat lehdessä (KS 30.3.2020) , että virkamiehet "päättävät poikkeustilanteen aikana vain välttämättömimmistä asioista, joista päätös on pakko saada."

Harri Helminen ja Henna Hovi siis valehtelivat  tietoisesti yleisönosastokirjoituksessaan KS 30.3.2020. 

Kaupunginhallitus on käsitellyt pakolaissopimusta 9.3 ja 23.3 pitämissään kokouksissa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan noissa kokouksissa uskaltanut tehdä asiassa päätöstä, joten annettiin Toikalle tehtäväksi ja julkaistavaksi ja on hänen muodollisesti tekemä. 

Vaikka Kouvolan kaupunginhallitus kokoontuuu joka toinen viikko, se ei kykene tekemään pakolaissopimuksesta päätöstä? Ihmeellistä eikö totta.

Kouvolan kaupunginhallitus on selvästi vastuuta pakoileva toimielin. Tämä näkyy sekä budjettimme 30-40 milj. alijäämänä että vastuun pakoiluna pakolaissopimuksen kanssa.

Päätös siirtää lähes kaikki päätökset virkamiehille perusteltiin aikoinaan sillä, että tarvitaan nopeita päätöksiä koronan takia. Kuitenkin pakolaissopimuksella ei ollut edes kaupunginhallituksen mukaan kiirettä, koska meillä oli voimassa oleva pakolaissopimus. Kaupunginhallitus siis siirsi vaikean päätöksen kaupunginjohtajalle, koska ei kyennyt asiaa päättämään.

Kaupunginhallituksen jäsenet Harri Helminen ja Henna Hovi siis valehtelivat lehdessä, väittäessään, että virkamiehille on siirretty vain kiireelliset tapaukset. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 9.3 ja 23.3 pitämissään kokouksissa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan noissa kokouksissa uskaltanut tehdä asiassa päätöstä, joten asiasta päättäminen annettiin Toikalle tehtäväksi ja julkaistavaksi ja on hänen muodollisesti tekemä. Oikeasti päätöksen on tehnyt Harri Helminen yhteisymmärryksessä kaupunginhallituksen jäsenten kanssa. 

Perussuomalaisten kaupunginhallituksen jäsen Jari Käki (PS) ei vastustanut kaupunginhallituksessa  päätöksen delegointia kaupunginjohtajalle, koska ei itsekään halunnut asian käsittelyä kaupunginhallituksessa!

Linkki: KS 23.4.2020 Lukijalta: Kouvolan päätöksenteko on farssia – "Kaupunkiin saadaan lisää pakolaisia ilman, että vaaleilla valittujen tarvitsee ottaa kantaa kiusalliseen kysymykseen"

Linkki: Kaupunginhallitus Pöytäkirja 09.03.2020/Pykälä 86, jossa päätettiin laittaa pakolaissopimus uuteen valmisteluun.

Linkki: Kaupunginhallitus Pöytäkirja 23.03.2020/Pykälä 100 jossa kaupunginhallitus delegoi toimivallan pakolaisopimuksesta kaupunginjohtajalle


Linkki: Kuntaliitto julkaisu 2016, Pakolaisten vastaanotto kunnissa

Linkki: KS 9.4.2020 Kaupunginjohtaja Marita Toikka päätti kiistellystä pakolaissopimuksesta – Kouvola voi vastaanottaa 30 pakolaista vuodessa 

Linkki: PT 15.11.2018 Viron päätös olla allekirjoittamatta pakolaissopimusta vahvistettiin tänään

Vastuun välttely vie merkittävyyden lautakunnilta!

Henna Hovi ja Harri Helminen väittävät vastineessaan (KS 31.3), ettei päätöksentekoa Kouvolassa ole siirretty virkamiehille, vaan että sähköinen kokous on pääasiallinen päätöksentekotapa poikkeusolojen ajan.

Näin ei todellakaan ole, väite on kestämätön ja virheellinen. Tähän mennessä jokaisen lautakunnan esityslistalla on ollut päätösten delegointi, ja lautakunnat ovat myös siirtäneet kaiken päätöksenteon virkamiehille.

Vastuun siirtämisestä on hyvänä esimerkkinä Henna Hovin johtama Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous 18.03.2020, jossa kaikki päätöksenteko siirrettiin virkamiehille.

"Lautakunnalle ei siis jäänyt yhtäkään päätettävää asiaa."

Lautakunnan kokouspöytäkirjan §40 kohdassa päätettiin, että ”kasvatus- ja opetuslautakunta siirtää päätösvallan hallintosäännön 23§:ssä mainituissa asioissa sekä 24§:ssä mainituissa laeissa sekä 67§:n mukaisissa asioissa kasvatus- ja opetusjohtajalle valmiuslain mukaisen poikkeusolon voimassaolon ajaksi…”. Päätös on huono ja lisäksi siinä on mennyt lait ja määräykset sekaisin ja lisäksi siinä on  muotovirhe. 

Lautakunta siirsi kokouksessaan sekä ”yleiset tehtävät ja toimivallan” (hallintosääntö §23) että ”tehtävät ja toimivallan” (hallintosääntö §24) virkamiehille. Lautakunnalle ei siis jäänyt yhtäkään päätettävää asiaa.

Onneksi lautakunta suunnittelee palaavansa normaaliin kokousrytmiin mahdollisimman pian. Monissa muissa kunnissa päätöksentekoa ei ole tarvinnut lopettaa, vaan luottamushenkilöt ovat kantaneet vastuunsa. George Orwellia mukaillen: meillä tietämättömyys on voimaa ja delegointi vastuunkantoa. 

Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)

PS. Hyvä esimerkki hankalan päätöksen siirtämisestä virkamiehelle.

Kouvolalla on pakolaisten ottamisesta toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Uuden sopimuksen
teolle ei siis ole kiirettä eikä "pakolaisia" ole juuri lähiaikoina tullut Suomeen.

Miksi kaupunginhallitus päätöksellään 23.3.2020 siirsi hallintosäännön 23§:n eli pakolaisten ottamista koskevat asiat kaupunginjohtajalle, vaikka asia ei ole kiireellinen?

Hallintosäännön 1.1.2020 § 23 mukaan kotoutumisen edistämiseksi annetun lain mukaisista kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä pakolaisten vastaanottamisesta" päättää kaupunginhallitus.

Kaupunginhallitus kokouksessa 9.3.2020 laittoi pakolaissopimuksen "uudelleen valmisteluun" ja jo kahden viikon päästää 23.3.2020 siirsi asian kokonaan kaupunginjohtajalle? Oliko tämä asia niin kiireellinen, että pakolaissopimuksesta päättäminen piti siirtää kaupunginjohtajalle?

Keskustelu kävi kuumana Kouvolan Sanoman nettiversiossa!

KS 3.4.2020

Linkki: KS 30.3.2020 Delegointipäätös ei anna rajatonta valtaa Kouvolan viranhaltijoille – Henna Hovi ja Harri Helminen vastaavat Pekka Korpivaaralle

Henna Hovin ja Harri Helmisen vastaus Pekka Korpivaaralle KS 30.3.2020

Kun ei asiaa pytytä kumoamaan voidaan aina käyttää "olkinukke" vastausta!

Lopettiko kahvin ja pullan puute lautakuntien toiminnan Kouvolassa?

Kouvolan luottamushenkilöistä muodostetut lautakunnat ovat lopettaneet toimintansa ja siirtäneet päätöksillään kaiken vallan virkamiehille.  Poikkeuksellisina aikoina tulisi päättäjien kantaa vastuunsa eikä vetäytyä siitä. Sotiemme aikanakaan eivät poliitikot vetäytyneet vastuusta, saati delegoineet kaikkia päätöksiä virkamiehille.

Pidän Kouvolassa tapahtuneita vallan delegointeja demokratian halventamisena.

Lautakunnat voivat pitää kaikki kokouksensa sähköisesti. Kokouksiin voi siis osallistua kotoa, työpaikalta tai lähes mistä vain ilman pelkoa koronaviruksen tarttumisesta.

Kouvola on kouluttanut luottamushenkilöt käyttämään sähköisiä kokousvälineitä sekä hankkinut valtuutetuille ilmaiset internetyhteyksillä varustetut tietokoneet. Kaikki kiireelliset päätökset voidaan tehdä aina viranhaltijoiden toimesta asemavaltuuden perusteella.

Kansalaiset vaativat jatkuvasti lisää läpinäkyvyyttä päätöksiin. Demokratian kunnioitus ja päätöksenteon läpinäkyvyys lisäävät luottamusta viranomaisten. Tämän takia on tärkeää, että demokraattista päätöksentekoa ei kavenneta edes vaikeina aikoina.

"Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa, sillä lautakuntien päätöksiä ei voi perustella"

Autoritaarisessa hallinnossa ensisijainen tavoite on oman vallan lisääminen. Demokratiassa hallinto on vastuussa kansalaisilleen ja päätökset tehdään demokratian pelisääntöjen mukaan.

Päätöksillään lautakunnat osoittavat oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa. Lopettamalla kokoukset lautakunnat osoittavat tarpeettomuutensa. Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa, joten sillä lautakuntien päätöksiä ei voi perustella.

Kykeneekö demokraattinen hallinto toimimaan vain helppoina aikoina?  Talouden mennessä huonosti tai virusepidemian uhatessa, ei vastuun kantaminen näytä onnistuvan. Vastuu halutaan ”delegoida” eli siirtää pois itseltä.

Onko kahvin ja pullan puute ainoa syy lopettaa sähköiset kokoukset? Pitääkö luottamushenkilöille toimittaa tuoreet pullat ja kahvit kotiin, jotta he jaksaisivat osallistua sähköiseen kokoukseen?

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

Linkki: KS 28.3.2020 Lopettiko kahvin ja pullan puute lautakuntien toiminnan Kouvolassa?

Linkki: KS 16.3.2020 Kouvola pohtii päätöksenteon keskittämistä kokonaan kaupunginhallitukselle – Poikkeuksellisen vallankeskittämiskaavailun syynä on koronaviruksen aiheuttama uhka

Pekka Korpivaran kirjoitus KS 28.03.2020

Kouvolan kaupungin tiedote päätöksenteosta on erittäin hyvä ja se vahvistaa sen tosiasian, että valtuutetut ovat siirtäneet sekä päätöksenteon että vastuun virkamiehille vain välttääkseen vastuun ottamisen: