Ratamon suunnitteluprojekti on käytännössä alkanut jo 2009, siis paljon
aikaisemmin kuin Espoon sairaalan. Ratamo1 projekti alkoi jo 2012
tammikuussa.
Ratamokeskuksen myöhästyminen ei johdu tontista vaan täydellisestä
osaamattomuudesta, jolla projektia on viety eteenpäin. Kymmenien miljoonien
projektia veti projektipäällikkö, jolla ei ollut käytännössä ammattitaitoa
rakennuttamisesta saati rakentamisesta. Tietohallintopäällikön valinta
projektijohtajaksi oli käsittämätön valinta, jossa ammattitaidon on korvannut
suhde kaupunginjohtajaan ja poliittisiin päättäjiin. Tietohallintopäällikkö
siirtyi projektipäälliköksi muodollisesti toukokuussa 2012, käytännössä 2012
tammikuussa.
Projekti kulki katastrofista toiseen. Ammattitaidon puutteesta kertoo
täysin epärealistinen elinkaarimalli, jota ajettiin kuin kyytä piippuun. Kallis
elinkaarimalli ja ylisuuret vuokrat olisivat ainakin tuplanneet kustannukset,
joten siitä oli pakko luopua. Asia, joka oli tiedossa jo ennen
elinkaarikilpailutuksen aloittamista.
Hankesuunnitelman tilaohjelman reilun 20 % ylitys budjettiin nähden
johti suunnittelun keskeyttämiseen, kunnes tilaohjelma oli saatu järkeistettyä
Kouvolan puolesta. Rakentamisen aloitus siirtyi, eikä rakentamaan päästy
alkuvuodesta 2015. Suunnittelu yms. kustannukset tosin juoksivat koko ajan.
Ammattitaidon puutteellisuudesta kertonee myös parkkihallin ja
liikennejärjestelyjen karsiminen, ja niiden siirtäminen hankkeen ulkopuolelle
kustannuksien ja ylityksien peittämiseksi.
Ratamokeskuksen myöhästyminen ja budjetin ylitys oli jo 2017 suhteessa
suurempi kuin paljon parjatun Länsimetron.
Ratamokeskuksen projektipäälliköksi olisi pitänyt valita ammattilainen eikä
nimittää projektihenkilökuntaa pelkästään suhteilla. Suurin vastuun
hankkeen epäonnistumisesta kuuluu entiselle kaupunginjohtajallemme Lauri
Lamminmäelle, joka nimitti ATK-päällikön Ratamon projektipäälliköksi.
Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola
Keskustelusta poimittua:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti