Kouvolan vihreiden edustajat Kaisa Spies (vihr.) ja Juha Huhtala (vihr.) hehkuttavat (KS 3.5.2020) Kouvolan tekemää pakolaissopimusta. Heidän mielestään sopimus oli taloudellisesti kannattava. Käsitys, joka ei pidä paikkaansa eikä nojaa mihinkään tutkittuun tietoon.
Valtiovarainministeriön julkaisun 14/2017 ”Turvapaikanhakijat, Mitä tiedämme kustannuksista?” mukaan kunnille aiheutuu pakolaisista ylimääräisiä kustannuksia vielä vuosia senkin jälkeen, kun valtion tuet loppuvat. Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevista maahanmuuttajista vain 20% oli töissä kahdeksan vuoden kuluttua. Pakolaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden työttömyysaste oli 35 % vuonna 2014 kun se koko Suomessa oli 8,7%.
Sosiaali- ja terveysturvan tutkimus ”Köyhyyttä Helsingissä – Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010” on myös tutkittua tietoa pakolaisista aiheutuneista kustannuksista kunnille. Aineistona olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vuoden 2010 toimeentulotukitiedot yhdistettynä väestörekisteritietoihin ja Kelan vakuuttamistietoihin. Helsingin väestöstä oli 8,2 prosenttia maahanmuuttajia vuonna 2010. He olivat kuitenkin yli kolme kertaa kantaväestöä todennäköisemmin toimeentulotuen asiakkaita. Helsingissä 27 % toimeentulotukimenoista kohdistui maahanmuuttajille.
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/2015 vp) vahvistaa myös, että pakolaisten ottamisesta aiheutuu kuluja kunnille. ” Riittämättömät laskennalliset korvaukset ovat olleet yksi syy siihen, että kunnat eivät ole olleet kovin halukkaita tekemään ELY-keskusten kanssa sopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osoittamisesta kuntaan.”
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sairastavuudesta, työttömyydestä ja koulutustaustasta ei ole tarkkaa kustannustietoa edes valtiolla. Siksi pakolaisten kustannuksia arvioidaan koko maan keskiarvojen kautta eikä kustannuksissa siten huomioida työttömyyttä eikä koulutustarvetta.
Kouvolan kuntavelasta on syntynyt 40% nykyisen kaupunginhallituksen aikana vajaassa kolmessa vuodessa, aikana jolloin valtionosuudet ja verotulot ovat kasvaneet. Taloutemme heikko tila johtuu kaupunginhallituksen huonoista päätöksistä, joista pakolaissopimus ja sen käsittely on hyvä esimerkki.
Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola
Linkki: KS 10.5.2020 Kouvolassa pohditaan kotouttamo-toiminnan aloittamista – työ- ja elinkeinoministeriö haluaa yhtenäistää maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut samojen periaatteiden ja sisältöjen alle
Valtiovarainministeriön julkaisun 14/2017 ”Turvapaikanhakijat, Mitä tiedämme kustannuksista?” mukaan kunnille aiheutuu pakolaisista ylimääräisiä kustannuksia vielä vuosia senkin jälkeen, kun valtion tuet loppuvat. Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevista maahanmuuttajista vain 20% oli töissä kahdeksan vuoden kuluttua. Pakolaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden työttömyysaste oli 35 % vuonna 2014 kun se koko Suomessa oli 8,7%.
Sosiaali- ja terveysturvan tutkimus ”Köyhyyttä Helsingissä – Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010” on myös tutkittua tietoa pakolaisista aiheutuneista kustannuksista kunnille. Aineistona olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vuoden 2010 toimeentulotukitiedot yhdistettynä väestörekisteritietoihin ja Kelan vakuuttamistietoihin. Helsingin väestöstä oli 8,2 prosenttia maahanmuuttajia vuonna 2010. He olivat kuitenkin yli kolme kertaa kantaväestöä todennäköisemmin toimeentulotuen asiakkaita. Helsingissä 27 % toimeentulotukimenoista kohdistui maahanmuuttajille.
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/2015 vp) vahvistaa myös, että pakolaisten ottamisesta aiheutuu kuluja kunnille. ” Riittämättömät laskennalliset korvaukset ovat olleet yksi syy siihen, että kunnat eivät ole olleet kovin halukkaita tekemään ELY-keskusten kanssa sopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osoittamisesta kuntaan.”
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sairastavuudesta, työttömyydestä ja koulutustaustasta ei ole tarkkaa kustannustietoa edes valtiolla. Siksi pakolaisten kustannuksia arvioidaan koko maan keskiarvojen kautta eikä kustannuksissa siten huomioida työttömyyttä eikä koulutustarvetta.
Kouvolan kuntavelasta on syntynyt 40% nykyisen kaupunginhallituksen aikana vajaassa kolmessa vuodessa, aikana jolloin valtionosuudet ja verotulot ovat kasvaneet. Taloutemme heikko tila johtuu kaupunginhallituksen huonoista päätöksistä, joista pakolaissopimus ja sen käsittely on hyvä esimerkki.
Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola
 |
| Iltalehti 22.5.2020 |
 |
| KS 14.5.2020 |
Linkki: KS 8.5.2020 Lukijalta: Kouvolan pakolaispäätös nojaa virheellisiin tietoihin
Linkki: KS 3.5.2020 Kouvolan kaupunginjohtajan nopean pakolaispäätöksen takana oli ely-keskuksen pyyntö saada paikkamäärät tietoonsa – "Alkuperäisessä ely-keskuksen esityksessä puhuttiin vähintään 60 pakolaisesta. Se olisi ollut avoin valtakirja mihin vain"
Linkki: KS 20.11.2019 Kouvolan pakolaiskiintiötä nostetaan tarpeen mukaan noin 60 pakolaiseen vuosittain — Lautakunta kävi asiasta vilkasta keskustelua, mutta äänestystä ei tarvittu
Linkki: KS 12.12.2019 Kouvolan pakolaispäätöksestä oikaisuvaatimus — Pakolaisten vastaanottamisesta päättäminen olisi kolmen valtuutetun mielestä kuulunut lautakunnan sijasta kaupunginvaltuustolleLinkki: KS 3.5.2020 Kouvolan kaupunginjohtajan nopean pakolaispäätöksen takana oli ely-keskuksen pyyntö saada paikkamäärät tietoonsa – "Alkuperäisessä ely-keskuksen esityksessä puhuttiin vähintään 60 pakolaisesta. Se olisi ollut avoin valtakirja mihin vain"
Linkki: KS 20.11.2019 Kouvolan pakolaiskiintiötä nostetaan tarpeen mukaan noin 60 pakolaiseen vuosittain — Lautakunta kävi asiasta vilkasta keskustelua, mutta äänestystä ei tarvittu
Linkki: KS 30.1.2020 Lautakunta kumosi päätöksensä Kouvolan pakolaiskiintiön nostamisesta – Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus
Linkki: 19.4.2020 Kaupunginjohtaja Marita Toikka päätti kiistellystä pakolaissopimuksesta – Kouvola voi vastaanottaa 30 pakolaista vuodessa
Linkki: IL 22.5.2020 Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019
