Kuvassa osa kutsuvieraista 60-vuotis juhlissa! |
Suomen Laskuvarjokerho ry täytti tänä vuonna 60 vuotta, jota juhlistettiin perjantaina 7.8.2020 Utin lentokentällä.Tänään 7.8.2020 olin Suomen Laskuvarjokerho ry:n 60-vuotis juhlissa Utissa.
Juhlat järjestettiin Skydive Finland ry:n kerhon tiloissa.
Saimme tutustua Suomen Laskuvarjokerhon historiaan kuvin ja puhein sekä Skydive Finlandin tämän hetken toimintaan!
Tilaisuudessa luovutettiin mm Skydive Finladille Kotkanpoika kiertopalkinto.
Hieno juhla, kiitos kutsusta Skydive Finlandille!
Skydive Finland ry on Suomen suurin laskuvarjokerho ja se syntyi vuonna 2013, kun Suomen laskuvarjokerho ry ja Utin Laskuvarjokerho ry yhdistivät toimintansa. Samalla yhdistyivät kaksi Suomen suurinta ja vanhinta laskuvarjokerhoa.
Suomen Laskuvarjokerho ry perustettiin vuonna 1960 ja Utin Laskuvarjokerho ry vuonna 1963.
Kouvolan kaupungin valtuutetuista minut oli kutsuttu ainoana mukaan Skydive Finlandin eteen tehdystä työstä (ympäristölupapäätös).
Tein muutosesityksen ympäristölupalausuntoon kaupunginhallituksessa, jota kukaan muu ei kannattanut...kaikki meni taas kuten aina esityksen mukaan...perinteisesti!
Teen seuraavanlaisen muutosesityksen.
Kapeakaistainen ja matalataajuinen melu on
huomattavasti häiritsevämpiä kuin normaali samantasoinen melu ja myös rakennusten
vaimennuskyky näiden suhteen on huonompi. Tämän vuoksi erityisesti helikoptereiden
yöaikaiset pimeälennot voivat häiritä unta lentoreitin varrella. Vaikka
lentojen aiheuttama keskiäänitaso ei ylittäisi ohje arvoa, voi toistuva
herääminen silti aiheuttaa haitallisia terveys vaikutuksia. Hakemuksen mukaan
puolustusvoimien pimeälentokoulutuksen aikataulutusta ollaan muuttamassa siten,
että harjoittelua jaetaan jatkossa tasaisemmin pitkin syksyä ja talvea aiemmin
käytettyjen harjoitus viikkojensijaan, mikä kuitenkaan ei lisää lento-operaatioiden
kokonaismääriä. Tätä voidaan pitää riittävänä toimenpiteenä.
Meluselvityksessä on
käsitelty ennustetta, jossa laskuvarjohyppy toiminta kaksinkertaistuisi
nykyisestä vuoteen 2030 -2040.
Meluselvitys osoittaa kuitenkin, että laskuvarjohyppylentojen vaikutus
koko liikenteen melukäyriin on marginaalinen myös ennustetilanteessa.
Melualueiden laajuuden kannalta merkittävin toiminta on kenttäalueella tapahtuva
helikoptereiden harjoittelu. Tässä toiminnassa ei ole tapahtunut sellaista
oleellista muutosta, että ympäristölupaa olisi toiminnan muutoksen takia
tarpeen tarkistaa.
Lentomelun kuuluminen
lähialueilla yleisesti käytettyä ohjearvoa vaimeampanakin voi aiheuttaa haittaa
ja vaikuttaa siten asukasviihtyvyyteen. Melualueen ulkopuolisen alueen huomioon
ottamisen tärkeyttä korostaa se, että Utissa helikoptereiden ja
laskuvarjohyppytoiminnan lennot keskittyvät lentokentän lähiympäristöön. Toiminnanharjoittajat
tulisi lentotoimintaa koskevassa ohjeistuksessaan ohjata käyttämään lentoreittejä
ja menetelmiä, joilla tällaista haittaa voidaan rajoittaa.
Kouvolan
kaupunginhallitus ei näe tarpeelliseksi rajoittaa laskuvarjotoimintaa melun
perusteella Utin lentokentällä. Päinvastoin Kouvolan kaupunginhallitus katsoo,
että nykyisiä hyppytoimintaa rajoittavia aika- ja juhlapäivärajoituksia tulisi purkaa.
Hyppytoiminta pitäisi mahdollistaa myös juhlapyhinä, jolloin ihmisillä on
vapaata ja siten mahdollisuus harrastaa laskuvarjotoimintaa. Tämä korostuu
varsinkin Utissa, koska moni harrastaja tulee pääkaupunkiseudulta eikä
harrastus ole matkojen takia mahdollista viikolla.
Perustelut muutosehdotukseen/eriävän mielipiteen perustelut
Kouvolan Kaupungissa
toimii Suomen suurin laskuvarjokerho Utissa, Skydive Finland ry. Jäseniä sillä oli vuonna 2015 noin 900 ja
hyppysuorituksia oli lähes 14 000. Yhtäjaksoista laskuvarjohyppytoimintaa
Utissa on ollut Utin Laskuvarjokerhon perustamisesta vuodesta 1963 lähtien. Hyppääjien
ikähaarukka on 15-73 vuotta.
Laskuvarjokerho on yksi
tärkeimmistä elinvoimaa ja rahaa alueellemme tuovista yhdistyksistä Kouvolassa.
Kouvola saa laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta ilmaista mainosta ja
positiivista näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkoimailla.
Vasta muutama viikko
sitten Utissa järjestettiin liitopukuhyppytapahtuma, johon osallistui hyppääjiä
aina Uudesta-Seelannista, Australiasta, USA:sta asti. Pääsääntöisesti
osallistujien perheenjäsenet tulevat vielä mukaan. He kaikki asuvat tapahtuman
aikana Kouvolassa ja käyttävät palveluja laajasti alueellamme tuoden elinvoimaa
ja rahaa Kouvolaan.
Ulkomaisille sekä suomalaisille
laskuvarjohyppääjille ja heidän perheenjäsenilleen erilaisten hyppytapahtumien
yhteydessä kerho on järjestänyt retkiä ja tutustumismatkoja mm. Taideruukkiin,
Repovedelle, Verlaan jne. Myös Tykkimäen perhepuisto saa lisäkävijöitä
laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta.
Hyppylentotoiminnasta
mahdollisesti aiheutuvan häiriö on vuosien mittaan vähentynyt uusien ja
hiljaisempien lentokoneiden myötä. Lisäksi laskuvarjokerho on vaihtanut pääasialliseen
hyppykoneeseensa hiljaisemman potkurin. Melutason aleneminen on todennettu
Finavian tekemin mittauksin. Finavia on lisäksi määritellyt hyppykoneille
nousu- ja laskeutumissektorit, jotka sijaitsevat lentokentän itäpuolella.
Skydive Finland järjestää
jo nyt hyppyleirejä muualla kuin Kouvolassa, koska kiristyneet lupaehdot eivät
mahdollista hyppytoiminnan järjestämistä vapaasti. Tämän takia tänäkin vuonna
juhannusleiri järjestettiin Alavuden lentokentällä. Pohjanmaalla ymmärretään
hyppytoiminnan merkitys alueelle rahaa tuovana toimintana. Alavuudella saa
hypätä juhannuksena 24/7. Kouvola haluaa rajoittaa elinvoimaa alueellaan lisäävää
toimintaa, mutta Alavus ei. Alavudella virkamiesten asenne on paikkakunnan
elinvoimaa suosivaa, samaa ei voi sanoa Kouvolasta.
Pyhtää tutki
mahdollisuutta rakentaa lentokenttä laskuvarjohyppääjille. ”Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila vahvistaa
lehdelle, että pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia selvitetään
parhaillaan. Nuuttilan mukaan kenttä palvelisi etenkin laskuvarjohyppääjiä,
jotka harjoittelevat paljon Siriuksen tuulitunnelissa.”
Pyhtään kunnanjohtaja Olli
Nuuttila on vahvistanut lehdissä, että kunta selvittää pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia
parhaillaan. Pyhtää on pärjännyt hyvin kuntien yritysilmapiiriä kartoittavissa
tutkimuksissa, Pyhtään asenne näkyy myös tässä asiassa. Pyhtään kunnan virkamiesten
asenne laskuvarjotoimintaan ja kunnan elinvoimaa lisäävään toimintaan eroaa
tässä asiassa suuresti Kouvolan kaupungin virkamiesten asenteesta.
Kouvola on
yritysilmapiirimittareissa yksi huonoimmista kaupungeista. Kaupungin etu olisi
edistää alueen elinvoimaa ja edistää toimillaan yrityksiä ja yhdistyksiä parantamalla
niiden toimintamahdollisuuksia. Nyt kuitenkin olemme antamassa taas kerran
elinvoimaa vähentävää lausuntoa. Pettymystäni ehdotettuun lausuntoon lisää se,
että asiaa viimeksi käsiteltäessä kaupunginhallituksessa, minulle luvattiin,
ettei Kouvolan kaupunki tule hankaloittamaan enempää harrastustoimintaa vaatimalla
ensisijaisesti hyppytoimintaan rajoituksia.
Nykyiset aika- ja
juhlapäivärajoitukset eivät koske moottorikoneita, jotka voivat vapaasti lentää
laskuja ja nousuja rajoittamattomasti Utissa. Moottorikoneella yhtäjaksoisesti
nousuja ja laskuja harjoittava lentotoimintaan tai helikopterilentoihin ei
kaupungin esitys ehdota rajoituksia, vaikka niiden meluhaitat ovat
moninkertaisia laskuvarjotoimintaan verrattuna. Kouvolan lausuntoesitys
kohtelee eri harrastuksia eri lailla.
Kaupunginjohtajan
lausuntoehdotuksessa lopussa lukee ”Kaupunginhallitus yhtyy rakennus ja
ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon siltä osin, kun se ei ole
ristiriidassa edellä lausutun kanssa.". Yhdymmekö siis lausunnon kohtaan,
jossa melukuorman vähentämisen ensisijaisena keinona RYMLA pitää
harrastustoiminnan rajoittamista?
Pekka Korpivaara
Kouvolan
kaupunginhallitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti